Siirry sisältöön

Romantiikka, biedermeier 1830–1850

Unkarilaisia konserttosäveltäjiä

24.9.2020 / Murtomäki, Veijo

Unkarilaisuutta edusti 1800-luvun kulttuurissa näkyvimmin kosmopoliitti Ferenc (Franz) Liszt, joka ei liene osannut edes rakastamansa maan kieltä, vaikka hän tunnustikin: “sydämessäni olen unkarilainen”. Toisaalta mustalaisten “alla zingara” -idiomi liitettiin unkarilaisuuteen…

Tšekkiläisiä konserttosäveltäjiä

22.9.2020 / Murtomäki, Veijo

Böömi ja Määri Böömi ja Määri olivat tuottaneet muusikoita Euroopalle viimeistään 1600-luvulta lähtien, ja aluetta pidettiin 1700-luvulla suorastaan “Euroopan konservatoriona” (Burney). Alue oli ollut aivan keskeisessä ja ratkaisevassa roolissa esimerkiksi…

Puolalaisia konserttosäveltäjiä

14.9.2020 / Murtomäki, Veijo

Kosmopoliittisuutta ja kansanmusiikkia Useimmat puolalaissyntyiset soitinsäveltäjät (Lipinski, Chopin, Wieniawski, X. ja Ph. Scharwenka, Moszkowski) olivat niin vahvasti integroituja eurooppalais-kosmopoliittiseen musiikkielämään, että heidän ymmärtämisensä ja käsittelemisensä puhtaasti tai pääosinkaan kansallisista lähtökohdista…

Konsertto Suomessa 1800-luvun lopusta modernismin kynnykselle

8.9.2020 / Murtomäki, Veijo

Suomalaissäveltäjiä Ruotsilla ja sen myötä osin Suomellakin on oma musiikinhistoriansa keskeytyksettä keskiajasta lähtien, joskaan säveltäjiä ei löydy jokaiselta aikakaudelta. Suomalaisia renessanssisäveltäjiä ei tunneta, ja myöhäistä barokkiakin edustaa vain muutama näyte.…

Ruotsalaisia konserttosäveltäjiä

8.9.2020 / Murtomäki, Veijo

Ruotsalaissäveltäjiä Ruotsilla on oma musiikinhistoriansa keskeytyksettä keskiajasta lähtien, joten säveltäjiä löytyy jokaiselta aikakaudelta. Musiikkisuhteet ulottuivat Ruotsissa viimeistään 1700-luvulta lähtien Saksaan, Italiaan ja Ranskaan. Bernhard Henrik Crusell Ruotsin tärkein konserttosäveltäjä 1800-luvun…

Tanskalainen konsertto

8.9.2020 / Murtomäki, Veijo

Tanskalaissäveltäjiä Yhteys Saksaan ja Ranskaan Tanskalaisilla oli ollut jo 1500-luvulta lähtien maantieteensäkin ansiosta yhteys muun Keski-Euroopan musiikkielämään, ja säveltäjävaihto oli etenkin Saksan kanssa luontevaa ja vilkasta: barokkiajalla Buxtehude kotiutui Lyypekkiin…

Norjalaisia konserttosäveltäjiä

8.9.2020 / Murtomäki, Veijo

Skandinaavisäveltäjät eivät eläneet 1800-luvulla mitenkään eristyksessä, vaan he kuuluivat osaksi Euroopan yhteistä historiaa. Norjalaisista Ole Bull, Joseph Svendsen ja Edward Grieg viihtyivät hyvin Saksassa ja Ranskassa. Ole Bull Ole Bull…

Ranskalainen viulusonaatti 1800-luvulla

1.3.2020 / Murtomäki, Veijo

RANSKALAISIA VIULUSONAATTEJA AIKAJÄRJESTYKSESSÄ Lalo, Edouard (1823–1892) -sonaatti op. 12 (1853/1855 & 1910) Castillon, Alexis de (1838–1873) -sonaatti op. 6 (n. 1868) Viardot-Garcia, Pauline (1821–1910) -sonatiini a (1874) Godard, Benjamin (1849–1895)…

Venäläisiä pianosonaatteja

5.2.2020 / Murtomäki, Veijo

Anton Rubinstein (1829 Ukraina/Moldovia/Transnistria–1894 Pietari) -sonaatti 1 E-duuri op. 12 (1854/1855) -sonaatti 2 c-molli op. 20 (1854/1855) -sonaatti 3 F-duuri op. 41 (1855) -sonaatti 4 a-molli op. 100 (1877) Mili…

Romanttisen pianomusiikin kaanon

5.2.2020 / Murtomäki, Veijo

Musiikinhistorian kaanon on ollut ainakin parin vuosikymmenen ajan eräs musiikintutkimuksen ajankohtaisimmaista, samalla vaikemmista ja kiistellyimmistä kysymyksistä. Siitä, kuinka tulenarasta aihepiiristä kaanonissa yleensä on kysymys, käy oivaksi näytteeksi myös Suomessa leimahtanut…

Pianoetydejä

5.2.2020 / Murtomäki, Veijo

Pianoetydikokoelmia • Daniel Steibelt (1765 Berliini–1823 Pietari), saksalaissyntyinen ranskalainen –Etudes op. 78 (1805) • Johann (John) Baptist Cramer (1771 Mannheim–Lontoo 1858) –Studio per il pianoforte (1804–10) –Douze (12) grandes études…

Romantiikan suomennettua kaunokirjallisuutta

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Suomennettua kaunokirjallisuutta n. 1770–n. 1930 ENGLANTI & IRLANTI • Horace Walpole (1717–97): Otranton linna (1764) • Matthew G. Lewis (1775–1818): Munkki (1796) • William Blake (1757–1827): Taivaan ja helvetin avioliitto…

Kauneuden lajit ja topokset romantiikassa

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Hand, Ferdinand Gotthelf: Aesthetik der Tonkunst, Bd.: 1, Leipzig, (1837) -miellyttävä, viehättävä, kaunis -vieno, hiljainen, lauhkea, tyyni -luonteva, teeskentelemätön, naiivi, lapsellinen -sievä, siro, suloinen, hieno -ylevästi kaunis -sentimentaalinen, (liika)tunteellinen -suuri,…

Romantiikan sävellajeista

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Wolfgang Auhagen: Studien zur Tonartencharakteristik in theoretischen Schriften und Kompositionen vom späten 17. bis zum Beginn des 20. Jahrhunderts (Peter Lang, 1983) J. A. Schrader: Kleines Taschenwörterbuch der Musik (1827)…

Romantiikan kerronta ja genret

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

”MUSIIKKI ELÄMÄN MALLINA” = SUURI KERTOMUS (NARRAATIO), SISÄLLÄ PIENIÄ KERTOMUKSIA Musiikin avulla maailman selittäminen: ihminen tuntevana, ajattelevana ja toimivana olentona yksin ja yhteisössä, emotionaalis-moraalis-uskonnollis-intellektuaalis-yhteiskunnallisessa viitekehyksessä. Jokainen musiikkiteos toteuttaa joko yhden…

Romantiikan maantieteestä ja teemoista

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

A. ROMANTIIKKA AIKAKAUTENA 1800-LUVUN MUSIIKINHISTORIAN ALAKAUDET HISTORIAN KÄÄNNEKOHDAT 1770–1810 Esiromantiikka 1789 Ranskan vallankumous 1810–1830 Varhaisromantiikka 1814 Wienin kongressi ja Napoleonin jälkeinen aika 1830–1850 (Varsinainen) romantiikka eli täysromantiikka 1830 Suuri vallankumousvuosi…

Romantiikan kuunteluesimerkkejä

13.3.2019 / Murtomäki, Veijo

1. Schubert: Der Wanderer, D. 489 (1816) 2. Liszt: Benediction de Dieu dans la solitude (1850) 3. Delibes: Lakmé, “Ou va la jeune indoue” (Kellolaulu) (1883) 4. Bazzini: La ronde…

Eurooppa monikulttuurisena alueena

15.8.2014 / Murtomäki, Veijo

Eurooppa rajautuu Atlanttiin, Välimereen, Kaukasukseen ja Uraliin, ja nämä muodostavat yhtenäiseksi ajatellun kulttuurialueen. Alueellisesti Eurooppa voidaan jakaa kymmeneen osaan: Britannia ja Irlanti Skandinavia Saksa ja Alankomaat Ranska ja ranskankieliset alueet…

Ranskalaisen 1800-luvun oopperan yleispiirteet

2.8.2014 / Murtomäki, Veijo

Teattereita https://www.archdaily.com/105785/ad-classics-paris-opera-charles-garnier/5037fb9628ba0d599b000788-ad-classics-paris-opera-charles-garnier-photo Ranskassa 1800-luvun mittaan oopperoiden lajikirjo oli melkoinen suuresta (vakavasta) oopperasta aina operettiin. Ooppera liittyi tiettyihin teattereihin sekä niiden suuntautumisiin jotka antoivat nimet usein myös oopperan lajeille. Vieressä Palais…

Klassisromanttinen musiikki Skandinaviassa ja Suomessa

28.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Useimmilla Skandinavian mailla oli kiinteät kulttuuriyhteydet läpi vuosisatojen keski-Eurooppaan, Ranskaan ja Saksaan, jonne kansalliset kyvyt – ensin tieteen sitten taiteen alueella – lähetettiin opiskelemaan. TANSKA Tanska on osa manner-Eurooppaa, joten…

Böömi, Määri ja Slovakia

27.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Näissä kolmessa, myöhemmin Tsekkoslovakian alueen muodostaneissa etnisissä territorioissa on rikas 1600-luvulle asti ulottuva musiikkiperinne, joka oli tiiviissä yhteydessä saksalaiseen ja ranskalaiseen kielialueeseen (Černohorský, Stamic/Stamitz, Dusík/Dussek, Benda, Reicha, Tomašek jne.). Itse…

Espanja ja Katalonia sekä Englanti ja USA

27.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Espanja ja Katalonia Felipe Pedrell (1841-1922) herätti kansallisuustunteen, jonka välitti oppilailleen Albénizille, Granadokselle ja de Fallalle. Isaac Albéniz (1860-1919: oli loistava pianisti, jonka teokset yhdistävät klassisen ja Chopin-aineksen espanjalaisväritykseen ja…

Unkarin musiikki

26.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Unkaristakaan ei Puolan ja Tšekkoslovakian tavoin voi puhua valtiona ennen kuin vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen Habsburgien kaksoismonarkian romahdettua. Tosin “unkarilaisen Vormärzin” aikana ennen Euroopan “hullua” vallankumousvuotta 1848 koettiin uudistusten aalto…

Venäjän musiikki

18.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Venäjän musiikkielämä oli 1800-luvun alkuun saakka italialaisten, ranskalaisten ja saksalaisten muusikoiden varassa. Pietari Suuren (1689-1725) avattua maan länteen ja perustettua Pietarin Moskovan vastapainoksi erityisesti Katariina II Suuren aika (1762-96) oli kulttuurin…

Englanti ja Yhdysvallat: balladi ja taidelaulu

17.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Englanti 1790-luvulla englantilainen laulu alkoi muuttua teatteri- ja puutarhaviihdytyksestä intiimimmäksi canzonetta-tyyppiseksi pianolauluksi. Tärkeimpiä nimiä tässä vaiheessa olivat Stephen Storace (1762–1796) kokoelmallaan Eight Canzonetts, with an Accompaniment for a Piano Forte or…

Skandinavia laulualueena

16.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Skandinavialainen laulu kehittyi romanssi- ja balladi-lajeista saksalaisen liedin avulla lähemmäksi mannermaista taidelaulua. Tanska Tanskalainen kansallisromantiikka syntyi, kun Johann Hartmann (1726–93) toi kertovan romanssin laulunäytelmään Fiskerne (”Kalastajat”, 1780). Christoph Ernst Weyse…

Venäjä ja romanssi

15.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Säestetty soololaulu Venäjällä oli ensi vaiheessa 1750-luvun puolivälissä kansanlaulusovituksia: tärkein niistä oli G. N. Teplovin (1711–79) 18 laulun kokoelma. Näiden määrä lisääntyi valtaisasti 1790-luvulla; 1790 ensi kertaa käytettiin myös määrettä…

Puolalainen laulukulttuuri

13.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Puolassa päinvastoin kuin tšekeillä ei kansankielen käytössä ollut ongelmaa. Puolalainen ooppera antoi ranskalaisen laulun ohella yllykkeen laulukulttuurille. Ensimmäiset puolalaiset laulukokoelmat julkaistiin 1803 ja 1805, ja näissä pääsäveltäjä oli Józef Elsner (1766–1854),…

Böömi, Määri ja Slovakia laulumaina

13.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Kaikkialla slaavilaisessa maailmassa ensin pitäydyttiin vieraaseen kieleen (saksaan) ja läntisiin malleihin, ja vasta vähitellen kansallistunteen herätessä 1800-luvun alkupuolella ruvettiin käyttämään omaa kansankieltä ja -runoutta omaehtoisen säveltämisen lähtökohtana. Tšekkiläisen laulun pioneeri…

Italian canzone-kulttuuri

1.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Italiassa oli laulun ja oopperan maana pitkä, 1600-luvun vaihteeseen ulottuva soololaulutraditio. Ideaa tästä ovat ruokkineet lisäksi epäaidot ”antiikin aaria” -julkaisut, jotka ovat monista eri lähteistä (ooppera, oratorio, laulut) yhteenpantuja, 1600-1700-luvulta…

Varhais- ja täysromanttinen sinfoniakirjallisuus

23.4.2010 / Murtomäki, Veijo

Klassismin ja romantiikan välissä 1800-luvun alussa sävellettiin sinfonioita ja muuta orkesterimusiikkia, joissa klassiset mallit ovat tuntuvasti läsnä: neliosainen muoto, säästeliäs orkesterinkäyttö sekä etenkin Beethovenin esikuvallisuus. Usein on vaikea päättää, kummat…

Rossini, musiikin gastronomi

23.4.2010 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Rossini irvailee romantiikan ilmaisulla ja ihmisten tekopyhyydellä. Vanhuuden synnit on vähitellen löytänyt tiensä pianistien ohjelmistoon. Gioachino Rossini (1792-1868) lopetti oopperasäveltämisen…

Ooppera varhaisromantiikassa

23.4.2010 / Murtomäki, Veijo

Nationalismi politiikassa ja kirjallisuudessa Saksassa ooppera liittyi äärimmäisen kiinteästi yhteen heräävän nationalismin, kansallisuusaatteen kanssa. Erityisesti Jenan ylioppilaat olivat aktiivisia ja perustivat 1815 Burschenschaft-organisaation (ylioppilasyhdistys), joka pyrki Napoleonin-sotien jälkeisenä aikana ajamaan…

Venäläistämisohjelmasta kansalaissotaan

23.4.2010 / Oramo, Ilkka

Aleksanteri III:n hallituskaudella (1881-94) Suomen asemassa ei tapahtunut suuria muutoksia. Puolueet keskittyivät Suomen sisäisten asioiden kehittämiseen ja pysyivät lojaaleina hallitsijalle. Pyrkimykset valtakunnan lainsäädännön yhtenäistämiseksi kuitenkin voimistuivat Pietarissa, ja Venäjän ministerit…

Kehittyvä infrastruktuuri

22.4.2010 / Oramo, Ilkka

Järjestyneeseen musiikinopetukseen Musiikinopetuksen saatavuus Suomessa oli keisariajan alussa vielä hajanaista ja järjestymätöntä. Yksityisiä soittotunteja oli suurimmissa kaupungeissa jossakin määrin tarjolla, mutta järjestynyttä ja muusikon ammattiin tähtäävää musiikinopetusta ei. Tällaiselle koulutukselle…

Musiikin historia, musiikinhistoria

8.9.2008 / Oramo, Ilkka

Termi musiikin historia viittaa musiikin vaiheisiin (esim. länsimaisen musiikin historia), musiikinhistoria taas musiikin historian tutkimukseen ja kirjoitukseen; kohde ja sen kuvaus kietoutuvat toisiinsa. Edelläkävijöitä Musiikinhistorian edelläkävijöinä voidaan pitää kahta 1600-luvun…

1800-luvun katolinen kirkkomusiikki

11.10.2007 / Tuppurainen, Erkki

Ludwig van Beethove­n liittyi Haydnin ja Mozartin jatkamaan messuperinteeseen. Hänen ja hänen aikalaistensa vähentynyttä kirkkomusiikin arvostusta kuvaa kuitenkin se, että hän nimit­ti Wienin kirkkomuusikoita ”peliman­neiksi” (Leier­män­ner). Missa so­lemnis (1819-23) -teoksen…

1800-luvun luterilainen kirkkomusiikki

11.10.2007 / Tuppurainen, Erkki

Saksan luterilainen kirkkomusiikki 1700-luvun luterilaisten kirkkojen kehityksessä havaitut kaksi henkistä valtavirtausta, pietismi ja valistus, nousivat molemmat vastustamaan 1600-luvulle leimaa antanutta puhdasoppisuutta ja taiteiden alueella esiintynyttä barokkia. Pietismin korostama yksilöllinen hurskaus…

Johannes Brahms

24.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Kamarimusiikin jättiläinen Johannes Brahms (1833–97) on tärkein saksalaisista romanttisista kamarimusiikkisäveltäjistä, sillä hän omaksui kamarimusiikin läheisimmäksi alueekseen jäännöksettömämmin kuin yksikään toinen varsinainen romantikko. Brahms oli kamarimusiikin todellinen jättiläinen, saksalaisella kielialueella ainoa…

Romantikot kamarisäveltäjinä

24.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Felix Mendelssohn Kamarimusiikin historiallinen ja ilmaisuihanne Felix Mendelssohnia (1809–47) on usein pidetty 1800-luvun Mozartina, apollonisena kultapoikana ja ihmelapsena, joka ei olisi saavuttanut musiikkiinsa koskaan oikeaa syvyyttä ja joka käytti klassisia…

Ranskalaisen kamarimusiikin suuret nimet

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

César Franck Kamarimusiikin mallisäveltäjä Belgialaissyntyinen César Franck (1822–90) oli uuden ranskalaisen kamarimusiikin perustajahahmoja yhdessä Faurén ja muutaman kanssa. Hän loi muutamalla laadukkaalla teoksellaan eräät mallit muille säveltäjille. Jo Eduard Lalo…

Kamarimusiikista konserttimusiikiksi

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Amatööreiltä ammattilaisille Kamarimusiikki katsottiin vielä 1800-luvun alkuvuosina pääosin aristokratian privaatiksi viihteeksi. Vuosisadan kuluessa myös kasvava porvaristo pääsi osallistumaan siihen, kuitenkin yhä enemmän kuulijana ja vähemmän soittajana, sillä kamarimusiikki ylitti vähitellen…

Kamarimusiikki Englannissa ja Amerikassa

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Englanti Englannin renessanssi Englannista muodostui 1800-luvun lopulla ja etenkin 1900-luvun alkupuolella eräs saksalais-itävaltalaisen kamarimusiikin viljelyn päämaita: Mendelssohnin jälkeen erityisesti Brahms oli siellä korkeassa kurssissa. Myös omaa kamarimusiikkituotantoa alkoi syntyä vähitellen,…

Kamarimusiikki Etelä-Euroopassa

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Italia Oopperan rinnalle kvartettiyhdistyksiä ja kansankonsertteja Italia on mielletty niin yksioikoisesti laulun ja oopperan maaksi 1800-luvulla, että usein on jäänyt huomaamatta maan sittenkin kohtalaisen laaja ja edustava soitinmusiikkituotanto. Ooppera- ja…

Kamarimusiikki Pohjoismaissa

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Pohjoismaat eivät muodosta tietenkään mitään liian yhtenäistä aluetta, vaikka monilla niillä onkin kosolti yhteistä valtiollista ja uskontohistoriaa sekä kieliyhteyksiä. Norja oli osa Ruotsia maiden välisen valtioliiton ollessa voimassa (1816–1905), kunnes…

Kamarimusiikki saksalais-ranskalaisen ydinalueen ulkopuolella

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Vaikka miten yrittäisi luonnehtia saksalaisen ja ranskalaisen ydinalueen ulkopuolella harjoitettua kamarimusiikkikulttuuria ja siellä tapahtunutta mittavaa säveltämistä, helposti ajautuu vääriin yleistyksiin ja šovinistisiin kannanottoihin. Ensiksikin sellaiset maantieteelliset alueet kuin Böömi ja…

Kamarimusiikki Böömissä

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Tšekkiläis-slovakialainen alue – Böömi, Määri, Slovakia – tuotti 1600-luvulta alkaen keskeytymättömän virran muusikoita, kapellimestareita ja säveltäjiä muun Euroopan tarpeisiin, jopa siinä määrin, että sitä kutsuttiin ”Euroopan konservatorioksi” (Burney). Eli olemme…

Kamarimusiikki Itä-Euroopan maissa

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Puola Alistetun maan kulttuurielämä kukoisti Puolan historia 1800-luvulla oli maan kannalta traumaattista aikaa: Napoleonin uskottiin tuovan maalle itsenäisyyden, joka vaihtui kuitenkin läpi vuosisadan ulottuvaksi Venäjän alaisuudeksi ja siitä seuranneiksi epätoivoisiksi…

Kamarimusiikki Venäjällä

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Venäläisen klassisromanttisen musiikin varhaishistoria Ensimmäiset säveltäjät Myöhempään uuteen aikaan liittyvä länsimaisen taidemusiikin historia Venäjällä alkoi noin 1735, kun keisarinna Anna (1730–40) toi maahan italialaisia oopperaryhmiä. Vähitellen Pietarista tuli 1700-luvun jälkipuoliskolla…

Kamarimusiikkikulttuuri herää Ranskassa

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Ranska teatterimaana 1800-luku ei ollut Ranskan musiikkielämässä soitinmusiikillisesti korostunutta aikaa, sillä useimmat ranskalaissäveltäjät kunnostautuivat lähinnä teatteri- ja oopperamusiikin tai orkesterin (Berlioz) parissa – tai sitten tämä puoli vain tunnetaan nykyään…

Richard Wagner

9.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Elämä ja ura lyhyesti Richard Wagner (1813-83) syntyi Leipzigissa teatterin kyllästämään perheeseen riippumatta siitä, oliko hänen isänsä poliisivirkailija C. F. W. Wagner (1770-1813) vaiko kasvatti-isän virkaa hoitanut taidemaalarinäyttelijä Ludwig Geyer…

Wieniläisoperetti ja berliiniläisoperetti

9.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Wieniläisoperetti Monikansallinen monarkia lähtökohtana Wieniläisoperetin syntymiselle löytyy sekä yhteiskunnallisia että musiikillisia syitä. Olennainen lähtökohta oli pluralistinen, monikansallinen ja -kulttuurinen Habsburgien monarkia, jossa modernin kansallisvaltion kehitys sekä teollinen vallankumous hidastuivat hajakeskityksen…

Saksalainen koominen ooppera

5.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Saksalainen 1800-luvun koominen polveutui 1700-luvun Singspielistä, laulunäytelmästä, jonka johtavana säveltäjänä oli ollut Mozart ja jonka kansanomaiseen perintöön lisättiin suositun ja Saksassa paljon esitetyn ranskalaisen opéra comiquen (Boieldieu, Auber, Hérold, Adam)…

Täysromanttinen saksalainen ooppera

5.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Heinrich Marschner Musiikki ja sen tyyli Kolmen oopperan eklektikko Heinrich Marschner (1795-1861) oli Weberin työnjatkaja. Jos hän ei ollutkaan aina ja kaikessa tämän veroinen seuraaja, joka tapauksessa hän vaikutti ratkaisevasti…

Eksotiikka valtaa Ranskan

25.1.2007 / Murtomäki, Veijo

Orientaalisuus Napoleonin Egyptin-retken (1798) ajoista lähtien ranskalaissäveltäjiä kiehtoivat kaukaiset kulttuurit, mitä lisäsivät maailmannäyttelyiden järjestämiset Pariisissa (1866, 1867, 1878, 1889, 1900), jolloin saattoi kuulla myös ulkoeurooppalaista musiikkia. Luonnollisesti tutustuminen Ranskan siirtomaihin…

Georges Bizet

24.1.2007 / Murtomäki, Veijo

Georges Bizet (1838-75) oli Ranskan kaikkein suurimpia säveltäjälupauksia, joka ehti lunastaa toiveet täydelleen vain osittain: ennen kaikkea yhdellä kuolemattomalla teoksellaan, Carmenilla, vaikka muutkin hänen valmistuneet oopperansa kuuluvat ranskalaisen oopperan parhaimmistoon.…

Charles Gounod

23.1.2007 / Murtomäki, Veijo

Charles Gounod (1818-93) oli Reichan ja Le Sueurin oppilas, joka Rooman palkinto -matkallaan sai ratkaisevia vaikutteita Italiasta ja antiikin klassisesta kulttuurista, mikä tuli vaikuttamaan myös hänen oopperoidensa aihevalintoihin. Hän oli…

Hector Berlioz

23.1.2007 / Murtomäki, Veijo

Hector Berlioz (1803-69) on ranskalaisen oopperan suurimpia nimiä, jota ei oikein ymmärretty omana aikanaan ja jota ei vieläkään esitetä liikaa. Hän tuli Pariisiin 1821 ja pääsi Le Sueurin oppilaaksi, mutta…

Opéra comique

4.1.2007 / Murtomäki, Veijo

Puhuttu dialogi tunnusmerkkinä Koominen ooppera eroaa suuresta oopperasta puhuttujen dialogien puolesta sekä aiheenvalinnaltaan: traagisten ja ylevien aiheiden sijaan siinä suosittiin kevyitä tai puolivakavia, semiserisiä aiheita. Lisäksi eri lajeihin liittyivät omat…

Giacomo Meyerbeer

4.1.2007 / Murtomäki, Veijo

Uran vaiheet Giacomo Meyerbeer (1791-1864), oikealta nimeltään Jakob Liebmann Meyer Beer, etunimeltään Meyer, oli saksanjuutalainen, lähellä Berliiniä syntynyt säveltäjä, joka asui ja työskenteli pääosin ulkomailla 50 vuotta elämästään (1814-). Meyerbeerin…

Grand opéra

11.12.2006 / Murtomäki, Veijo

Historia ja paikallisväri kunniaan Ns. suuri ooppera, grand opéra, syntyi alun perin teknisenä erotuksena koomisesta oopperasta oopperana, jossa oli puhutun dialogin asemasta resitatiivit. Termiä oli käytetty jo 1700-luvulla vakavasta resitatiivioopperasta.…

Empire-ooppera

4.12.2006 / Murtomäki, Veijo

Mielenkiinto klassisia aiheita kohtaan ei laskenut Ranskan vallankumouksen aikana, mistä käyvät todisteiksi monet 1800-luvun vaihteessa sävelletyt traagiset oopperat: mm. Cherubinin Médéé (1797) ja Spontinin La Vestale. Pikemminkin kävi niin, että…

Vallankumousajan ooppera

29.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Kansanjoukkoja ja -laulua Ranskan vallankumous (1789-99) ja Napoleonin valta-aika (1799-1815) sekä musiikissa Gluckin ja muiden (Jommelli, Traetta) oopperareformi, tekivät Pariisista 1800-luvun alun johtavan oopperakaupungin. Olisi mahdotonta kuvitella, etteikö kuohuva aika…

Muita bel canto -oopperasäveltäjiä

10.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Vaikka merkkinimet ovat korostuneet myöhemmässä reseptio- ja esityshistoriassa, rinnan heidän toimi toki useita muitakin säveltäjiä, joista osa on unohdettu, osa on yhä esillä ja joitakin on löydetty uudestaan. Eräs aikanaan…

Bel canto: Giuseppe Verdi

10.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Elämänvaiheet Giuseppe Verdi (1813-1901) syntyi pikkukylässä lähellä Bussetoa, Parman herttuakunnassa. Hän kävi koulua 11-vuotiaasta alkaen Busseton kimnaasissa ja otti musiikkitunteja paikalliselta kapellimestarilta (1825-). Verdiä ei hyväksytty Milanon konservatorioon (1832), mutta…

Bel canto: Gaetano Donizetti

10.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Ura Gaetano Donizetti (1797-1848) syntyi ja kuoli Pergamossa ja hän oli Simon Mayrin tärkein oppilas. Donizetti oli Bellinin kuolemasta (1835) Verdin Nabuccoon (1842) italialaisen oopperan johtava nimi. Koska Donizetti oli…

Bel canto: Vincenzo Bellini

10.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Elämä Vincenzo Bellini (1801-35) syntyi Cataniassa, Sisiliassa ja kuoli Pariisissa. Hän oli ihmelapsi, joka opiskeli stipendin turvin Napolin konservatoriossa (1819-25) ja Mercadanten tavoin myös Zingarellin johdolla (1822-). Bellinin ratkaisevat vaikutteet…

Bel canto: Gioacchino Rossini

10.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Elämä Italian ja Ranskan välillä Gioacchino Rossini (1792-1868), ”Pesaron joutsen” opiskeli Bolognassa (1806-), soitti selloa ja pianoa, esiintyi laulajana sekä toimi johtajana cembalon ääressä teatterissa. Rossinin ensimmäinen ooppera oli valmis…

Bel canto -kulttuurista ja sen muodoista

8.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Italialainen romantiikka Italia oli pitkään 1800-luvulla lähinnä “maantieteellinen ilmaisu”, sillä niemimaa oli jakaantunut lukuisiin pienvaltioihin: kuningas-, herttua- ja suurherttuakuntiin. Wienin kongressin (1815) jälkeen Itävalta hallitsi varsin ankarasti Pohjois-Italiaa ja ulotti…

1800-luvun alun italialaisooppera

8.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Interregnum 1800-luvun alkuvuosikymmen oli Italiassa kirjailija ja oopperaentusiasti, Rossini-ekspertti Stendhalin mukaan luovan tauon, interregnumin (väliaikaishallituksen) aikaa. Italian vientisäveltäjät (Cherubini, Salieri, Spontini jne.) työskentelivät muualla ja Piccinni ja Cimarosa olivat kuolleet…

Romantiikan harhat ja todet

6.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Rondo Classicassa 4/2004 (vol. 42), ss. 44-48 nimellä Romantiikan harhat ja totuudet. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Mitä on romantiikka musiikissa? Onko romantiikkaa musiikinhistoriallisena aikakautena olemassa? Ja…

Bel canto

30.10.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Rondo Classicassa 9 / 2004 (vol. 41), s. 30-35 nimellä Kauniin laulun nousu ja tappio. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Italialaisen bel canton aikakausi perustui virtuoosisuuteen ja…

Suomen sodasta Kultakauden kynnykselle

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

Poliittinen kehitys Vuosien 1808-09 sodan aiheena oli ollut Ruotsin haluttomuus osallistua Venäjän ja Ranskan vaatimuksesta Ison-Britannian vastaiseen kauppasaartoon. Venäläiset joukot miehittivät nopeasti Suomen, ja sodan vielä kestäessä Aleksanteri I (hallitsijana…

Romantiikka ja biedermeier

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

1800-lukua kutsutaan musiikinhistoriasta puhuttaessa usein romantiikan vuosisadaksi. Romantiikan käsitettä käytetään silloin esteettisenä käsitteenä, joka viittaa määrättyihin musiikillisen taideteoksen ominaisuuksiin. Romanttiselle musiikille tunnusomaisia piirteitä ovat tunne, mielikuvitus, kaipaus, subjektiivisuus, ironia ja…

Orkesterilaitoksen kehitys

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

Amatööriorkesterien aika (1809-1860) Erik Ferlingin kuolema joulukuusssa 1808 ja venäläisten miehitys lamauttivat Turun Soitannollisen Seuran. Musiikinharrastus vetäytyi jälleen julkisuudesta yksityisiin piireihin, kuten oli tapahtunut myös kolmisenkymmentä vuotta aikaisemmin, kun Aurora-seuran…

Orkesterimusiikkia

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

Näytelmä- ja konserttialkusoittoja Niin kauan kuin orkesteritoiminta oli katkelmallista ja vailla kiinteää pohjaa, orkesterimusiikkia syntyi vain harvakseltaan. Kun sen kuningaslaji, sinfonia, vielä oli sekä henkisesti että teknisesti mahdollisuuksien ulkopuolella, sävellettiin…

Oopperaa ja laulunäytelmiä

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

Ensimmäinen suomalaissyntyisen säveltäjän kirjoittama ooppera – tai pikemminkin laulunäytelmä (Singspiel) – on todennäköisesti Carl Ludvig Lithanderin Säckpiparen (Säkkipillin soittaja), jota ei liene koskaan esitetty. Hänen toinen laulunäytelmänsä Lantara sen sijaan…

Kamari- ja salonkimusiikkia

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

Keisariajan ensimmäisten vuosikymmenten kamarimusiikkituotanto Suomessa on niukkaa eikä yllä kustavilaisajan tuotannon tasolle. Turkulaisen amatöörin August Engelbergin (1817-50) keskeneräiseksi jäänyt, Maasalon (1964, 89) kuivahtavaksi luonnehtima sekstetto Strid och frid (Sota ja…

Vokaalimusiikki

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

1800-luvun ensimmäisen puoliskon aikana suomalainen runous oli pääasiassa ruotsinkielistä, ja keskeiset runoilijat olivat: Frans Mikael Franzén (1772-1847) J. L. Runeberg (1804-77) Zachris Topelius (1818-98) Muista runoilijoista, joiden tekstejä sävellettiin, mainittakoon:…

1800-luvun virsi- ja koraalikirjat

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

Kohti uutta virsikirjaa Vuoden 1701 virsikirja säilyi käytössä pitkään ja siitä otettiin useita uusia painoksia, joissa kieliasua oli hiukan muokattu. Vasta uskonpuhdistuksen 300-vuotisjuhlien yhteydessä 1817 ryhdyttiin – osaksi myös heräävän…

Oratorio Italiassa ja Englannissa

2.10.2006 / Murtomäki, Veijo

Italialainen oratorio Napoleonin sodat sekä niiden tuottama aristokraattisten ja kirkollisten instituutioiden lama Italiassa vähensivät ratkaisevasti mielenkiintoa vielä klassismin aikana suosittua ja alun perin Italiassa syntynyttä oratoriolajia kohtaan. Siitä tuli oopperan…

Oratorio Ranskassa

2.10.2006 / Murtomäki, Veijo

Uskonnollinen elämä ja sen mukana taide elpyi vallankumouksen jälkeen vasta vähitellen Ranskassa. Ensimmäisiä merkkejä siitä oli Napoleonin ja paavin 1801 tekemän sopimuksen vanavedessä syntynyt René de Chateubriandin kirjoitus Génie du…

Kirkollinen saksankielinen oratorio ja passio

2.10.2006 / Murtomäki, Veijo

Konsertti- ja hartausoratorioita Kirkko-oratorion pääalueita olivat protestanttinen Saksa ja Englanti, mutta myös Ranskassa niitä tehtiin huomattava määrä. Lajin tietty maallistuminen on selviö, mutta toisaalta liittyminen kirkkotilan ohella konserttisaliin ja teatteriin…

Messumusiikki ja requiem saksalaisella alueella

2.10.2006 / Murtomäki, Veijo

Maallistuminen ja cecilianismi 1800-lukua ei pidetä yleensä kirkkomusiikin suurena vuosisatana, mikä onkin osin totta, sillä maallistuminen eteni kirkon arvovallan muretessa luonnontieteiden edetessä (Darwin) ja yhteiskunnallisen radikalismin ja ateismin saadessa jalansijaa…

Messu Ranskassa ja Italiassa

2.10.2006 / Murtomäki, Veijo

Ranskalainen messusävelittäminen ei ollut kovin aktiivista eikä katkeamatonta 1800-luvulla. Vuosisadan alkupuolen, jolloin kirkkomusiikki toipui vallankumouksen tuottamasta lamasta, innostuksen (Cherubini) ja suurten kirkkoteosten valtiollisen merkityksen korostumisen jälkeen vasta vuosisadan puolivälissä alkoi…

Romantiikan kuoromusiikki

2.10.2006 / Murtomäki, Veijo

Kuoroliike instituutiona Kuorolaulu kehittävänä harrastuksena Romanttisen kuoromusiikin, suorastaan kuoroliikkeen synty liittyy osin Ranskan vallankumouksen tuottamaan joukkolauluun ja massakuoroihin, osin heräävään ja voimistuvaan kansallistunteeseen, Herderin aloittamaan kansanlaulun vaalimiseen ja yhteiskunnan porvarillistumisen…

Konsertto Italiassa, Espanjassa ja angloamerikkalaisissa maissa

28.9.2006 / Murtomäki, Veijo

Iberialaissäveltäjiä Espanjan ja Portugalin musiikilla on komea menneisyys: Iberian niemimaa on osallistunut eurooppalaiseen musiikkikulttuuriin täysvaltaisena jäsenenä jo keskiajalta lähtien. Jos musiikkielämä oli 1700-luvulla monilta pääosin italialaisten tuontisäveltäjien varassa – omiakaan…

Konsertto Venäjällä

28.9.2006 / Murtomäki, Veijo

Venäläisen musiikin kulta-aika Venäläisellä musiikilla on pitkät länsimaiset juurensa ensin ortodoksisen kirkkomusiikin ja 1500-1600-luvuilla puolalaisen katolisen musiikin vaikutuksen kautta. 1700-1800-luvuilla tsaristinen politiikka suuntautui aktiivisesti Italiaan, Ranskaan, Englantiin ja Saksaan päin.…

Virtuoosinen viulukonsertto

27.9.2006 / Murtomäki, Veijo

Niccolò Paganini ”Paholaisen viuluniekka”   Genovassa syntynyt Nicolò Paganini (1782–840) loi ranskalaisesta koulusta (Leclair, Guillemain, Viotti) ja pitkästä italialaistraditiosta (Tartini, Locatelli jne.) lähtien uuden standardin viulunsoitolle sekä konserttotyylille. Perinteenkin huomioon…

Pianokonserttoja Lisztin ja Brahmsin välissä

27.9.2006 / Murtomäki, Veijo

Joachim Raff Joachim Raffia (1822–82) arvostettiin 1870-luvulla Saksassa Wagnerin ja Brahmsin tasoisena säveltäjänä. Hänen musiikkinsa oli tosin uudenaikaista, melodiikassaan anteliasta, loisteliastakin, muttei koskaan ajassaan äärimmäisen modernia. Raffin teoksia soitettiin säännönmukaisesti…

Sinfoninen konsertto: Liszt ja Brahms

27.9.2006 / Murtomäki, Veijo

Konsertosta sinfonian rinnakkaislaji Virtuoosikonserton, jossa orkesteri tyytyy lähinnä säestämään, konserttomuotoinnovaatioiden, joissa kokeiltiin osien määrällä ja suhteilla, läpisäveltämisen eli orkesteri- ja sooloritornellovaiheiden yhteensulauttamisen sekä perinteisen ritornellosonaattikonserttomuodon rinnalle kehittyi vähitellen 1800-luvun eräs…

Romanttisen konserton varhaisvaiheet

27.9.2006 / Murtomäki, Veijo

Pariisin koulu viulukonserton parissa Pariisin koulu muodostaa sillan 1700-luvun viulutaiteen ja 1800-luvun viuluvirtuosismin välillä. Kaikki viulistit ja viuluoppilaat tuntevat koulun kuuluisimmat edustajat, jotka loivat perustan modernille viulupedagogiikalle. Pariisin koulun edustajien…

Romanttinen konsertto

27.9.2006 / Murtomäki, Veijo

Konsertto sankarin symbolina Konsertto solistien näytöskappaleena 1800-luku oli nimenomaan soitinvirtuoosien aikaa. Tuolloin soittimien teknisiä mahdollisuuksia laajennettiin tuntuvasti sekä eri instrumenttien soittotekniikkaa ja niiden yksittäisiä osa-alueita kehitettiin aiemmin kokemattomaan taituruuteen, näyttävyyteen…

Kansallisajattelu soitinmusiikissa ja konsertossa

27.9.2006 / Murtomäki, Veijo

Vaikka 1800-luvun mittaan syntyi nimettyjä kansallisia soitinkouluja (ranskalais-belgialainen viulukoulu, venäläinen pianokoulu jne.) omine traditioineen, tämä ei merkinnyt pitkään aikaan nationalistisen tai šovinistisen ajattelun syntymistä musiikkielämässä. Kaikissa Euroopan maissa ja niiden…

Romanttinen ranskalaissinfonia

22.8.2006 / Murtomäki, Veijo

Berliozin lisäksi 1800-luvun molemmin puolin Ranskassa oli muutamia merkittäviä orkesterisäveltäjä: Henri Reber, Georges Mathias (sinfonia op. 22, n. 1854), Félicien David, Adolphe Blanc, Théodore Gouvy (neljä sinfoniaa ennen 1880; sen…

Ranskan varhainen romantiikka: Onslow ja Farrenc

21.8.2006 / Murtomäki, Veijo

Oopperan kulttuuri Ooppera oli ranskalaisessa musiikkielämässä keskeisessä asemassa, eikä etenkään soitinmusiikille ollut 1800-luvun alkupuoliskolla samanlaista tilausta kuin saksalaisella alueella, jossa oli laaja porvarillinen käyttäjäkunta ja jossa syntyi sinfoniakonserttikulttuuri. Lisäksi sävellyskoulutuksessakin…

Sinfonian uusi tuleminen ja klassiset romantikot

17.8.2006 / Murtomäki, Veijo

Sinfoniasäveltämisen aukko vai ei? Sinfonia koki saksalaisen nykykäsityksen mukaan uuden tulemisen 1860-70-luvuilla (Dahlhaus) – tai pikemminkin kyseessä on suurmieskultin tuottama näköharha, sillä sinfonioita toki sävellettiin koko ajan, mutta tuolloin sinfonia…

Romantiikan sinfonia

16.8.2006 / Murtomäki, Veijo

Beethoven esikuvana, haasteena ja velvoituksena Orkesterimusiikin kehitystä 1800-luvulla sekä inspiroi että varjosti Beethovenin antama malli, joka vaikutti monista säveltäjistä musertavalta, jopa ylivoimaiselta seurata. Jotkut säveltäjät taas kokivat Beethovenin musiikin haastavana…

Richard Wagner

1.8.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Wagner – oopperan itsekeskeinen nero – teki myyteistä kertomuksia vallasta sekä moderneja rakkauskertomuksia Richard Wagner (1813-83) on eräs musiikinhistorian kiistellyimpiä…

Liszt kirkkomusiikkisäveltäjänä — pyhimys vai huijari

1.8.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Franz Lisztin (1811-86) Weimarin-vuosien 1848-61 seuralainen, prinsessa Wittgenstein kirjoitti 1870-luvulla: ”Lisztiä on pidetty aina hulluna, huijarina, kaupankäyntiä harjoittavana virtuoosina. Minulle…

Uudelleenlöydetty Berlioz on romantiikan suuria nimiä

31.7.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. En liene ainoa, jolle varhaisin mielikuva Hector Berliozista (1803-69) liittyy Gustav Dorén mainioihin karikatyyreihin: langanohut säveltäjä johtamassa satapäistä kuoroa tai…

Wagner ja bel canto

22.5.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Monica Groop toteaa Yhteishyvä-lehden haastattelussa (8/95): ”Olen kiintynyt saksalaiseen perinteeseen. Se on vivahteikasta ja monimuotoista. Italialainen bel canto tuntuu tyhjältä,…

Halévyn Juutalaisnainen: oopperahistorian vähän tunnettu teos ansaitsee ylösnousemuksensa

11.5.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Mikäli aikakirjoihin on uskomista, Jacques-François-Fromental-Elie Halévy (1799-1862) oli 1800-luvun ranskalaisen oopperan tärkeimpiä voimahahmoja. Tosin 36:sta oopperasta vain yksi osoittautui täysosumaksi:…

Alkan — pianon nero vai Frankenstein?

12.4.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Ainoa seikka, jonka musiikki-ihmiset yleensä tietävät Alkanista, on sekin ilmeisesti virheellinen. Legendan mukaan Alkan kuoli kirjakaapin alle sen romahdettua hänen…

Johannes Brahms

2.2.2006 / Murtomäki, Veijo

Johannes Brahms (1833–97) kamppaili sinfonialajin omaksumiseksi pitkään, pari vuosikymmentä. Brahmsia ahdisti Schumannin ihastunut lausunto (1853) hänestä “Messiaana”, joka yksin oli arvollinen astumaan Beethovenin saappaisiin ja jatkamaan siitä, mihin tämä jäi…

Urkupainotteisia ranskalaissäveltäjiä

26.1.2006 / Murtomäki, Veijo

Ranskassa oli 1600–1700-luvuilla pitkä ja ansiokas klaveeritraditio, joka jossain määrin kärsi vallankumouksen pyörteissä, kun cembaloja ja urkuja hävitettiin ja osa uruista pelastui vain ihmeen kaupalla tai urkureiden (mm. Balbastre) rohkean…

Pianopainotteisia ranskalaissäveltäjiä

24.1.2006 / Murtomäki, Veijo

Ranskassa oli 1600-1700-luvuilla pitkä ja ansiokas klaveeritraditio, joka jossain määrin kärsi vallankumouksen pyörteissä, kun cembaloja hävitettiin vanhan järjestelmän soivina ylellisyyssymboleina ja urkuja tuhottiin yleisen kirkonvastaisen mielialan ja ateistisen ajattelun innoittamana.…

Bysantin laulutaiteesta ja laulajista

9.12.2005 / Seppälä, Hilkka

Laulu – jumalanpalveluksen ääni Ortodoksisen kirkkolaulun lähtökohtana on varhaiskristillinen käytäntö ja ne laulun säännöt, jotka kristallisoituivat käyttöön kristillisessä Bysantin keisarikunnassa. Kirkkomusiikilla on ikonitaiteen tavoin normatiivinen luonne ja se on yksinomaan…

Itäslaavilainen kirkkomusiikki uudella ajalla

8.12.2005 / Harri, Jopi

Jakautuminen itäiseen ja läntiseen haaraan Kirkko suurvaltojen puristuksessa Baltiaan syntyi 1300-luvulla uusi suurvalta, Liettua, jonka alue oli laajentunut Itämereltä Mustallemerelle ja kattoi suurimman osan nykyisistä Valko-Venäjästä ja Ukrainasta. Vuonna 1386…

Musiikin poetiikka ja taistelu ohjelmamusiikista

19.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Kiistely musiikin olemuksesta Musiikin sisäinen vastakohtaisuus Romantiikan säveltäjä eli keskellä monia vastakkaisia aatteita ja ideoita, jotka heijastuivat myös musiikilliseen keskusteluun. Ehkä kaikkein vakavin ristiriita romantiikassa koski vastakkaisiksi muodostuneita käsityksiä musiikin…

Romantiikka musiikkityylinä

17.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Romantiikan avainkäsitteet musiikissa Romantiikan sisäinen ristiriitaisuus Yhtenäisen ja jakamattoman olemuksen sijaan romantiikkaa tai 1800-luvun musiikkia laajasti ajateltuna leimaa selkeän identiteetin puute, jollei sellaisena haluta pitää juuri sen kiehtovaa monikasvoisuutta, sisäisiä…

Romantiikan syntytausta

17.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Romantiikan olemuksesta Romantiikan käsite Kun tavanomaisessa kielenkäytössä puhutaan ’romanttisesta’ tai ’romantiikasta’, kyse on samanlaisista yleistermeistä kuin vaikkapa käsitteissä ’barokkinen’ ja ’barokki’ tai ’klassinen’ ja ’klassisimi’. ‘Romanttinen’ viittaa tavallisesti tunnepainotteisen, fantastisen…

Ranskalaisnaiset laulusäveltäjinä

17.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Garcia-suku Espanjalaislaulaja, -säveltäjä ja -opettaja Manuel Garcían (1775-1832) lapsista kaksi tytärtä, Maria Malibran ja Pauline Viardot olivat 1800-luvun juhlittuja laulajattaria, samalla päteviä säveltäjiä. Myöhemmin Manuel García juniorista (1805-1906) tuli 1800-luvun…

Mélodie

17.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Mélodien synty Ranskalaisia lauluja alettiin vähitellen kutsua nimellä mélodies. Ensimmäisen kerran termiä käytettiin, kun Franz Schubertin lauluja julkaistiin Ranskassa 1830-luvun alussa. Uusi laji kehkeytyi 1830-luvulla ja se oli saksalaisen liedin,…

Romanssin aika

17.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Varhainen romanssi 1700-luvulla lauluja kutsuttiin Ranskassa lähinnä nimellä romance, romanssi, joka oli alun perin keskiaikaisiin rakkaus- ja ritaritarinoihin viittaava kirjallinen laji. Musiikissa se oli yksinkertainen, kansanomainen, usein säkeistöllinen laulutyyppi. Muita…

Romantiikan nainen laulusäveltäjänä

15.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Nainen 1800-luvun musiikkielämässä Nainen muusikkona Tyttöjen kasvatus saattoi 1800-luvulla monesti olla lähes yhtä monipuolista kuin poikienkin, joten ei ihme, jos liberalisoituvassa porvarillisessa yhteiskunnassa nainen musiikin harjoittajana ei jäänyt enää ehdottomaksi…

Biedermeier ja romantiikka laulussa: Mendelssohn ja Schumann

15.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Biedermeier ja romantiikka Biedermeier-tyyli Napoleonin sotien ja Wienin kongressin jälkeinen aika merkitsi rauhallisemman, joskin myös valvotumman (sensuuri ja urkinta) ajan koittamista, jolloin porvaristo vetäytyi sodista väsyneenä oman kodin rauhaan vaalimaan…

Piano-ja oopperasäveltäjät laulun parissa

15.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Franz Liszt Laulutuotanto Franz Liszt Franz Lisztin (1811–86) yli 80 laulua saksan-, ranskan-, italian-, unkarin-, venäjän- ja englanninkielisiin runoihin kattavat hänen elämästään yli 40 vuotta ja ovat siten hänen tuotannossaan…

Franz Schubert

15.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Schubert liedin luojana Liedin historia itsenäisenä taidelajina alkaa oikeastaan vasta Franz Schubertista (1797–1828), jota ennen se oli ollut lähinnä seurallista musisointia: kotimusiikista tuli Schubertin sävellyksissä konserttilaulua. Sanan ja musiikin ykseydestä…

Muita varhaisia liedsäveltäjiä

15.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Vaikka Franz Schubertin hahmo tuntuu helposti kohoavan saksalaisen laulun historiassa ylitse muiden, on syytä muistaa, että Schubert kokosi yhtäältä yhteen toisten keksintöjä ja jalosti mallejaan pidemmälle. Toisaalta rinnan hänen kanssaan…

Jälkiromanttisia piano- ja urkusäveltäjiä

21.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Ferruccio Busoni Ferruccio Busoni (1866–1924) oli Sibeliuksen elinaikainen ystävä ja tämän musiikin puolestapuhuja, jonka Wegelius onnistui saamaan Helsingin musiikkiopiston opettajaksi 1888–90. Busoni oli monipuolinen italialais-saksalainen lahjakkuus: pianisti, kapellimestari, säveltäjä ja…

Romantiikan piano- ja urkusäveltäjiä suurten varjossa

21.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Gioachino Rossini Gioachino Rossini (1792–1868) mielletään toki enemmän oopperasäveltäjäksi, mihin nähden on suuri yllätys havaita hänen olleen myös tuottelias pianosäveltäjä. Hänen myöhäinen 158 kappaleen kokoelmansa Péchés de vielleisse (Vanhuudensyntejä, 1857-68)…

Johannes Brahms

21.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Johannes Brahmsin (1833–97) pianomusiikin lähtökohtana ei ole Chopinin eleganssi eikä Lisztin orkestraalinen retoriikka, vaan Beethovenin puhtaaseen musiikilliseen ajatteluun perustuva askeettisempi linja ja Schumannin edustama poeettinen, ei-ohjelmallinen tunnelmallisuus ja klassismin arvostamisen…

Franz (Ferenc) Liszt

20.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Liszt säveltäjänä ja ihmisenä Lisztin merkitys Franz (Ferenc) Liszt (1811–86) oli unkarilaissyntyinen kosmopoliittipianisti, kapellimestari ja säveltäjä, romantiikan ja 1800-luvun keskeisiä hahmoja ja musiikillisia suunnannäyttäjiä. Hänen elämänsä, taiteilijakohtalonsa, musiikkinäkemyksensä, osallistuvuutensa ja…

Frédéric (Fryderyk) Chopin

20.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Pianon bel canto -säveltäjä ylitse muiden Frédéric (Fryderyk) Chopin (1810–49) oli romanttiseksi ajatellun, yhtäältä lyyrisen ja haaveellisen, toisaalta toiminnallisen ja kertovan pianomusiikin ruumiillistuma, pianistisäveltäjä, joka sai pianon soimaan niin kuin…

Fanny Mendelssohn-Hensel ja Felix Mendelssohn

20.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Fanny Mendelssohn-Hensel (1805–47) oli Felix Mendelssohnin (1809–47) vanhin sisar. Sisaruksilla oli äärimmäisen läheiset suhteet niin musiikillisesti kuin psyykkisestikin: kun Fanny kuoli 14.5.1847 kesken kuoroharjoituksen, Felix seurasi perässä saman vuoden marraskuussa.…

Robert ja Clara Schumann

20.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Robert Schumann Pianovirtuoosista pianosäveltäjäksi Robert Schumann (Zwickau 1810–Endenich/Bonn 1856) syntyi Zwickaussa kirjakustantajaisän ja musikaalisen äidin perheeseen. Hän opiskeli Leipzigissa Friedrich Wieckin johdolla pianonsoittoa ja suunnitteli pianovirtuoosin uraa, mutta se katkesi…

Yleistä romantiikan piano- ja urkumusiikista

19.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Piano ja pianomusiikki Pianomusiikin kehitys 1800-luvulla oli seurausta pianonrakennustaiteen ja säveltämisen välisestä vuorovaikutuksesta: pianon muoto muuttui, koko tuli suuremmaksi, siitä tuli metallirunkoinen ja kielten jännitys lisääntyi, jolloin soitin kasvoi voimakasäänisemmäksi.…

Takaisin ylös