Siirry sisältöön

Musiikkidraama, näyttämö- ja elokuvamusiikki

Romantiikan maantieteestä ja teemoista

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

A. ROMANTIIKKA AIKAKAUTENA 1800-LUVUN MUSIIKINHISTORIAN ALAKAUDET HISTORIAN KÄÄNNEKOHDAT 1770–1810 Esiromantiikka 1789 Ranskan vallankumous 1810–1830 Varhaisromantiikka 1814 Wienin kongressi ja Napoleonin jälkeinen aika 1830–1850 (Varsinainen) romantiikka eli täysromantiikka 1830 Suuri vallankumousvuosi…

Klassismin säveltäjiä

28.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Italialaisia säveltäjiä Seuraavassa käytän lyhenteitä: P. = pianosäveltäjä/klaveerimusiikki S. = sinfoniasäveltäjä O. = oopperasäveltäjä Son. = sonaattisäveltäjä Bal. = balettisäveltäjä Ka. = kamarisäveltäjä Ki. = kirkkosäveltäjä Ko. = konserttosäveltäjä Vl.…

Romantiikan kuunteluesimerkkejä

13.3.2019 / Murtomäki, Veijo

1. Schubert: Der Wanderer, D. 489 (1816) 2. Liszt: Benediction de Dieu dans la solitude (1850) 3. Delibes: Lakmé, “Ou va la jeune indoue” (Kellolaulu) (1883) 4. Bazzini: La ronde…

Klassismin kuunteluesimerkkejä

13.3.2019 / Murtomäki, Veijo

1. Leonardo Leo: L’Alidoro (1740), ”Ora che la campagna e bella” 2. Baldassare Galuppi: sonaatti C, Andante (pain. 1756) **3. Anton Fils: sinfonia g, op. 2/2, 1. osa: Allegro (ennen…

Barokin kuunteluesimerkkejä

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

*1. La pellegrina, intermedio I, Emilio de’ Cavalieri: “Dalle piu alte sfere” (1589) 2. Luzzasco Luzzaschi: madrigaali “O dolcezz’ amarissime d’amore” (1601) *3. Giulio Caccini: aria “Chi mi confort’ ahime”…

Georg Philipp Telemann

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

ASEMA JA MERKITYS Telemann (1681–1767) oli Mozartin tavoin ihmelapsi. Hän oppi itse soittamaan ja säveltämään; 14 päivää klaveerinsoiton opettajaa riitti. Jo kouluiässä hän hallitsi klaveerin, viulun, huilun, kitaran, oboen, poikkihuilun,…

Johann Sebastian Bach

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

ELÄMÄNKAARI JA MERKITYS J. E. Rentsch vanhempi: Bach konserttimestarina Weimarissa (1715; aitous kiistanalainen). John Eliot Gardiner: Musiikkia taivaan holveissa. Johann Sebastian Bach muotokuva, suom. Sampsa Laurinen. Fuga 2015, s. xiii.…

Jean-Philippe Rameau

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Cembalisti ja teoreetikko Rameau oli liki tuntematon 40-vuotiaaksi, kunnes hän julkaisi tutkielman Traité de l’harmonie. Reduite à ses Principes naturels, avec des regles de Composition & d’Accompagnement (“Tutkimus harmoniasta. Palautettuna…

George Frideric Handel

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

George Frideric Handel (1685–1759) oli kansainvälinen, saksalaista syntyperää oleva, italialaisen tyylin läpeensä omaksunut, sittemmin englantilaistunut säveltäjä. Taustansa vuoksi Handelin musiikki on yhdistelmä saksalaista oppineisuutta, ranskalaista loistoa, italialaista melodista suloa ja…

Antonio Vivaldi

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Ospedalen musiikinjohtaja Antonio Vivaldi (1678–1741) syntyi ja vaikutti Venetsiassa, joka oli Italian musiikkielämän tärkeimpiä keskuksia kirkkoineen ja lukuisine teattereineen. Hän sai lempinimen il prete rosso (“punatukkainen pappi”), sillä hän oli koulutukseltaann…

Venetsialainen ooppera

26.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Oopperan luonne muuttui Venetsiassa sen saaman suuren julkisuuden vuoksi: 1637 avattiin ensimmäinen oopperatalo Teatro Cassiano. Vuoteen 1700 tultaessa Venetsiassa oli 17 oopperateatteria ja niissä oli esitetty 388 produktiota. Oopperoita kuulivat…

Ensimmäiset oopperat

26.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Perin ja Rinuccinin Dafne ja Euridice Monodinen tyyli valtasi pian lähes kaiken laulumusiikin ja vei oopperan syntyyn, sillä dialogi ja tunteiden esittäminen, nopea ja dramaattinen toiminta mahdollistuivat uuden puhelaulun ansiosta. Jacopo…

Oopperan ennakoijia

26.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Ensimmäiset oopperat ovat 1500-luvun loppuvuosilta, mutta ajatus draaman ja musiikin yhteydestä on peräisin antiikista, jossa näytelmien kuoro-osat laulettiin, samoin myös dialogit. Keskiaikana oopperan edeltäjiä olivat liturgiset draamat: mm. Danielin näytelmä ja Herodeksen näytelmä. Angelo…

Oopperaa ruotsiksi ja suomeksi

7.6.2017 / Oramo, Ilkka

Neito tornissa 1800-luvulla kotimainen ooppera oli ollut pelkästään ruotsinkielistä. Jean Sibelius (1865–1957) suunnitteli 1890-luvulla Kalevala-aiheista oopperaa ’Veneen luominen’, josta ei tullut valmista. Sen sijaan hän teki pienoisoopperan Jungfrun i tornet…

Italialainen ooppera Venetsiassa ja Pohjois-Italiassa

11.12.2015 / Murtomäki, Veijo

1600-luvun jälkipuoliskolla italialainen ooppera levisi ympäri Eurooppaa. Keskuspaikkana oli pitkään Venetsia, ja Cestin sekä Cavallin muotoilema venetsialainen ooppera muodosti standardin. Vähitellen myös Napoli tuli rinnalle 1600-luvun lopulla. Rooman merkitys oopperakaupunkina väheni,…

Alessandro Scarlatti ja muita napolilaisia oopperasäveltäjiä

11.12.2015 / Murtomäki, Veijo

Napolista tuli 1600-luvulla Espanjan vallan (1503–1707) alla eräs Euroopan johtavia kulttuurikaupunkeja arkkitehtuurinsa, Euroopan ensimmäisen konservatoriolaitoksensa (4 konservatoriota) sekä 500 kirkkonsa ansiosta. Kaupungissa kukoisti ensin kirkkomusiikki, mutta etenkin Itävallan alaisen Napolin kuningaskunnan…

Espanjalainen ooppera

9.12.2015 / Murtomäki, Veijo

Zarzuela-laji Espanjalainen ooppera kehkeytyi vähitellen lähinnä italialaisten vaikutteiden ansiosta, vaikka maassa oli oma kansallinen oopperamuotonsa zarzuela, jonka nimi tulee Filip IV:n palatsista Real Sitio de la Zarzuela. Laji merkitsi pitkään näytelmään…

Saksalainen ooppera

29.11.2015 / Murtomäki, Veijo

Pienvaltioiden ”Saksa” On oikeastaan vaikea puhua saksalaisuudesta, sillä maa oli jakautunut noin 1700:een itsenäiseen pienvaltioon tai kaupunkiin, joista jokaisella oli oma ilmeensä: musiikillisesti niissä vastaanotettiin joko ranskalaisia tai italialaisia vaikutteita, säveltäjiä,…

Englantilainen ”ooppera” ja Purcell

23.11.2015 / Murtomäki, Veijo

Masque Englantilaisella oopperalla oli lyhyt kukoistuskausi 1600-luvun jälkipuoliskolla. Kun ranskalainen ooppera kasvoi baletista, englantilainen musiikkiteatteri perustui naamionäytelmään masque, joka oli aristokraattista naamiaisviihdettä, pukuja ja spektaakkelia, puhuttua dialogia, lauluja, soitinkappaleita. Masque oli…

Ranskalaisia barokkioopperoiden säveltäjiä Lullyn ja Rameaun välissä

19.11.2015 / Murtomäki, Veijo

Marc-Antoine Charpentier   Charpentier (1634–1704) oli Lullyn todellinen seuraaja, mutta oli tämän varjossa, koska kokonaan laulettuja ison kokoonpanon oopperoita ei saanut julkisesti esittää ja koska oli Carissimin oppilaana (1662–66) italialaissuuntautunut,…

Jean-Baptiste Lully ja barokkiooppera Ranskassa

17.11.2015 / Murtomäki, Veijo

Baletti, pastoraali ja tragedianäytelmä lähtökohtina Ranskalainen ooppera syntyi varsin myöhään, vasta 1671. Sitä ennen ranskalaisilla oli korvikkeensa: tragedianäytelmä sekä pastoraali ja baletti. Tragedioita kirjoittivat Pierre de Corneille (1606–1684), jonka murhenäytelmiä ovat muiden muassa Cid (1637), Horace, Cinna, Polyeucte (1640–42)…

Näyte lyyrisestä draamasta

4.8.2014 / Murtomäki, Veijo

Massenet: Thaïs (1893/97) Massenet’n Thäis on näyte kirjallisesta oopperasta, jossa on merkittävää yhteisö- ja uskonto-kritiikkiä, loistelias ja eksoottinen näyttämöllepano sekä juovuttavaa laulua ja musiikkia. Päähenkilöitä ovat 300-luvun kenobiitti-yhteisön eli Niilin…

Näyte koomisesta oopperasta. Ambroise Thomas: Mignon

3.8.2014 / Murtomäki, Veijo

Mignon (1866) perustuu Goethen vaellus- ja kehitysromaaniin Wilhelm Meisters Lehrjahre (1795/6) (Wilhelm Meisterin oppivuodet, 1932), jossa opiskelija-nimihenkilö lyöttäytyy yhteen kiertelevän näyttelijäseurueen kanssa pelastettuaan ensin mustalaisten kynsistä Mignon-neitosen. Wilhelm rakastuu ohimenevästi…

Näyte hassusta oopperasta, ”Operetista”

3.8.2014 / Murtomäki, Veijo

Offenbach: Orfeus Manalassa Offenbachin kestoklassikko, jossa siteerataan myös Gluckin Orfeota, oli alun perin kaksinäytöksinen opéra bouffe, kunnes säveltäjä muunsi sen 1874 nelinäytöksiseksi satuoopperaksi, opéra-féerie. Siinä pilkataan ranskalaista yhteiskuntaa, sen juhlimiskulttuuria,…

Näyte suuresta oopperasta. Léo Delibes: Lakmé

3.8.2014 / Murtomäki, Veijo

Lakmé (1883) on malliesimerkki eksoottiseen paikkaan sijoittuvasta suuresta oopperasta, jossa käsitellään eri kulttuurien ja uskontojen vastakkaisuutta ja yhteiselon mahdollisuutta. Oopperassa näitä voimia edustavat siirtomaa-ajan Intiassa brahmiinipapin tytär Lakmé ja brittiupseeri…

Ranskalaisen 1800-luvun oopperan yleispiirteet

2.8.2014 / Murtomäki, Veijo

Teattereita https://www.archdaily.com/105785/ad-classics-paris-opera-charles-garnier/5037fb9628ba0d599b000788-ad-classics-paris-opera-charles-garnier-photo Ranskassa 1800-luvun mittaan oopperoiden lajikirjo oli melkoinen suuresta (vakavasta) oopperasta aina operettiin. Ooppera liittyi tiettyihin teattereihin sekä niiden suuntautumisiin jotka antoivat nimet usein myös oopperan lajeille. Vieressä Palais…

Luigi Cherubini

29.6.2014 / Murtomäki, Veijo

Cherubini syntyi Firenzessä 1760 ja kuoli Pariisissa 1842. Hän oli italialainen säveltäjä, joka asettui Pariisiin 1787 ja toimi konservatorion sävellysprofessorina (1816–) sekä rehtorina (1822–). Tärkeimpiä Cherubinin oppilaita olivat Boïeldieu, Auber…

Aariatyypit ja -muodot

15.3.2014 / Murtomäki, Veijo

Aariatyypit Brownin jaottelu 1700-luvun oopperan resitatiivien ja aarioiden kattavin luokittelu on peräisin englantilaisen John Brownin (1715-66) teoksesta Letters upon the poetry and music of the Italian Opera: addressed to a…

Singspiel-vaikutteiset oopperat

5.9.2013 / Murtomäki, Veijo

Singspiel, saksalainen laulunäytelmä Mozart nosti kevyen laulunäytelmän täyspainoiselle taiteelliselle tasolle yhdistelemällä kaikkia oopperatyylejä: italialaista vakavaa ja kevyttä oopperaa ranskalaiseen opera comiqueen sekä saksalaiseen kansanmelodiikkaan. Bastien und Bastienne (Wien, 1768) on…

Opera buffa

8.8.2013 / Murtomäki, Veijo

Apollo et Hyacinthus (Apollo ja Hyakinthos, 1767), Mozartin ensimmäinen, 11-vuotiaana sävelletämä ooppera on latinankielinen kolminäytöksinen intermezzo Salzburgin benediktiinikouluun. Antiikin homofiilinen aihe on siinä muunnettu turvallisesti normaaliksi, tosin traagisesti päättyväksi rakkausjuoneksi.…

Mozart oopperasäveltäjänä

28.7.2013 / Murtomäki, Veijo

Mozart on yleismaailmallisimmin tunnustettu oopperan nero. Useimmat oopperasäveltäjät ovat spesialisteja, mutta Mozart oli yhtä suvereeni soitinsäveltäjä, ja molempien alueiden kesken vallitsee tiivis vuorovaikutus: soitinmusiikki on oopperaa ja ooppera edellyttää soitinmusiikillista…

Opera seria

28.7.2013 / Murtomäki, Veijo

Italialaisuus oli jo varhain ratkaiseva juonne Mozartin tyylissä: J. Chr. Bachin vaikutus oli keskeinen 1764–65 Lontoon matkalla. Lisäksi kolme Italian-matkaa (1770, 1771, 1773) syvensivät suuntautumista, minkä lisäksi Mozart opiskeli Italian…

Vokaalimusiikki

27.5.2013 / Murtomäki, Veijo

Vaikka Haydn oli nykykäsityksen mukaan ennen muuta soitinsäveltäjä, piti hän itseään (vuoden 1776 autobiografiassa) menestyksekkäämpänä nimenomaan vokaalisäveltäjänä ja arvosti etenkin kirkkomusiikkiaan ehkä tärkeimpänä tuotannon osanaan. Ennen kaikkea ooppera oli olennainen…

Klassismin kirkkomusiikki Italiassa

18.8.2012 / Murtomäki, Veijo

1700-luku oli pääosin virtuuosisen, solistisen vokaalikirkkomusiikin kulta-aikaa. Vastauskonpuhdistuksen Italiassa tilaisuuksia ja tarvetta kirkkomusiikin säveltämiseen oli kosolti. Kirkkomusiikin keskuksia Italiassa olivat Rooma, Bologna, Firenze, Venetsia, Napoli, Padova, Genova, Lucca ja Milano.…

Englantilainen ja espanjalainen koominen ooppera

17.8.2012 / Murtomäki, Veijo

Balladiooppera Englannissa Englantilaiset eivät kyenneet pitämään puoliaan italialaista oopperaa vastaan, mutta he loivat korvaukseksi sitä osittain parodioivan kevyen oopperan. Sillä oli oma kukoistuksensa ja sosiaalisen tilauksensa, mutta englantilainen ooppera jäi…

Saksalainen Singspiel ja melodraama

28.7.2012 / Murtomäki, Veijo

Singspiel Saksassa Singspiel (= laulunäytelmä, ooppera) alkoi kiertävien teatteriryhmien näytäntöinä, joissa puhutun komedian sisässä oli lauluja. Lähtökohtana toimi saksalainen lied, jota löytyi etenkin kokoelmasta Die Singende Muse an der Pleisse…

Ranskalainen koominen ooppera

23.7.2012 / Murtomäki, Veijo

1700-luvun varhaisvaiheessa populaarit vaudeville-näytelmät (laulun renkutuksia, tanssia, puhetta) olivat suosittuja Ranskassa. Italialaisen buffa-oopperan, etenkin Pergolesin La serva padronan mutta myös Latillan La finta camerieran esittely synnytti Pariisissa 1752-54 ns. “buffonistisodan”…

Myöhempi italialainen ooppera buffa

29.6.2012 / Murtomäki, Veijo

Tommaso Traetta (1727–79) Lähellä Baria syntynyt, Venetsiassa kuollut Traetta oli pääsääntöisesti seria-säveltäjä, mutta hänen kynästään lähti myös erinäisiä buffia, joukossa myös suosikkiteoksia. Buovo d’Antona, dramma giocoso per musica, Goldonin librettoon…

Italialaisen opera buffan alkuvaihe: Goldoni ja Galuppi

25.6.2012 / Murtomäki, Veijo

Italialaisesta koomisesta oopperasta tuli etenkin sen täysimittaisessa, koko illan kestävässä buffa-muodossa (ital. buffo = hassu, koominen) keskeinen voima uuden klassisen musiikkikielen kehityksessä, kun vuosisadan puolivälissä osin intermezzosta syntyneestä buffasta tuli…

Kustaviaaninen ooppera

18.6.2012 / Murtomäki, Veijo

KUSTAVIAANINEN UUDISTUSOOPPERA https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Drottningholms_Slottsteater.jpg Kuningatar Loviisa Ulriika kutsui 1753 ranskalaisen teatteriryhmän Ruotsiin, joka esitti laulunäytelmiä ja koomisia oopperoita; 1754 italialainen ryhmä vieraili puolestaan Tukholman Drottningsholmin linnanteatterissa. Kun Kustaa III:sta tuli hallitsija…

Antonio Salieri

12.6.2012 / Murtomäki, Veijo

Antonio Salieri Salieri syntyi Legnanossa 1750, ja Leopold Gassman vei lahjakkaan nuoren säveltäjän alun Wieniin, jossa hän kuoli 1825. Salieri sävelsi kaikkiaan 40 oopperaa 1770–1804. Hän asui pääsääntöisesti Wienissä, jossa…

Ooppera varhaisromantiikassa

23.4.2010 / Murtomäki, Veijo

Nationalismi politiikassa ja kirjallisuudessa Saksassa ooppera liittyi äärimmäisen kiinteästi yhteen heräävän nationalismin, kansallisuusaatteen kanssa. Erityisesti Jenan ylioppilaat olivat aktiivisia ja perustivat 1815 Burschenschaft-organisaation (ylioppilasyhdistys), joka pyrki Napoleonin-sotien jälkeisenä aikana ajamaan…

Alkusoittoja ja näyttämömusiikkia

30.5.2009 / Oramo, Ilkka

Orkesterimusiikin suurten lajien ohella sävellettiin edelleen alkusoittoja varhaisemman 1800-luvun tyyliin ja 1890-luvun lopulta alkaen yhä enemmän pienimutoista orkesterimusiikkia, etupäässä luonnekappaleita. Suuri osa niistä oli näytelmiin tai kuvaelmiin kirjoitettua näyttämömusiikkia, joista…

Commedia per musica

12.3.2008 / Murtomäki, Veijo

Koomisen oopperan varhaisvaiheet Samat säveltäjät tekivät yleensä sekä vakavia että koomisia oopperoita, mutta useimmiten säveltäjällä oli selkeä painotus: A. Scarlatti, Vinci ja Leo sävelsivät pääosin vakavia oopperoita, vaikkakin myös niiden…

Contrascena ja intermezzo

12.3.2008 / Murtomäki, Veijo

Contrascena ja scena buffa Hupailukohtaukset vakavan oopperan sisällä Italialainen koominen ooppera ei syntynyt 1700-luvun alussa tyhjästä, vaan taustalla oli commedia dell’arten lisäksi vanha, 1500-luvulta periytyvä intermedioiden eli väliaikanäytelmien perinne. Se…

Commedia dell’arte

12.3.2008 / Murtomäki, Veijo

Uuden oopperan keskiluokkainen luonnollisuus Nimitys ”koominen” (comique) ei tarkoita 1700-luvun oopperan yhteydessä pelkästään tai välttämättä lainkaan hauskaa, vaan se on lisämääre opera seriaa (vakavaa oopperaa) kevyemmälle oopperalle niin aihevalintojensa kuin…

Gluckin varhaisura

3.3.2008 / Murtomäki, Veijo

Tausta Serian uudistustarve 1700-luvun puolivälissä paineet italialaisen opera serian uudistamiseksi olivat jo melkoiset: syitä olivat laulajien ylivalta, aihepiirin vanhahtavuus ja muodon jäykkyys. Eräs uudistuksen mahdollistava tekijä oli renessanssitraditiota jatkava juhlaooppera…

Gluckin Wienin-aika

3.3.2008 / Murtomäki, Veijo

Christoph Willibald Gluck (1717–87) asettui vihdoin vuonna 1752 Wieniin, jossa hän asui loppuikänsä, vaikka hän tekikin koko ajan oopperoita myös muualle (Roomaan, Bolognaan, Firenzeen, Parmaan) ja oli voitokas oopperasäveltäjä Maria…

Gluckin Orfeus ja Eurydike -ooppera

3.3.2008 / Murtomäki, Veijo

Christoph Willibald Gluckin (1717–87) Wienin-aikanaan säveltämä ooppera Orfeo ed Euridice (1762) oli ensimmäinen uuden tyylin mestariooppera, vaikka se onkin vielä lähempänä pastoraalitradition jatketta. Juhlaoopperalajistaan azione teatrale huolimatta toiminta on teoksessa…

Gluckin Pariisin-aika

3.3.2008 / Murtomäki, Veijo

Gluckin uusi musiikkikäsitys sopi ranskalaisille Christoph Willibald Gluckin (1717–87) kuninkaallisesta oppilaasta Maria Antoinettesta tuli Ranskan prinsessa ja kruununprinssin vaimo (1770), Louis XVI:n valtaannousun (1774) yhteydessä kuningatar. Kun Paris ja Helena…

Uusnapolilainen koulukunta

27.2.2008 / Murtomäki, Veijo

Nimikkeenä uusnapolilaisuus on vielä hämäävämpi kuin ensimmäisestä ja toisesta napolilaisesta koulukunnasta puhuminen. Kyse on yksinkertaisesti (täys)klassisen ajan oopperasäveltäjistä, joista muutama oli yhä napolilaisia syntyperältään tai koulutukseltaan (Paisiello, Cimarosa), kun taas…

Oopperakulttuurin taustavoimat

26.2.2008 / Murtomäki, Veijo

Opera seria Vakava ooppera valistuksen palveluksessa Vakava (ital. seria/o = vakava) ooppera, sankarillinen draama tai aariaooppera oli 1700-luvun loppuun saakka musiikkitaiteen korkein ja arvostetuin muoto. Jos 1600-luvulla ooppera oli ollut…

Napolilaissäveltäjiä ja muita italialaissäveltäjiä

26.2.2008 / Murtomäki, Veijo

Nicola Porpora Ura Italiassa ja Keski-Euroopassa Nicola Porpora (1686–1768) syntyi ja kuoli Napolissa. Hän oli 1700-luvun alkupuolen oopperan tyylin suhteen vielä pääsääntöisesti myöhäisbarokin edustaja. Porpora toimi (1715–21) Napolin S Onofrio…

Toinen napolilainen säveltäjäpolvi

26.2.2008 / Murtomäki, Veijo

Toiseksi napolilaiseksi koulukunnaksi on vanhastaan tavattu kutsua Vincin, Leon ja Pergolesin jälkeistä oopperasäveltäjien sukupolvea, joka opiskeli Napolissa, mutta jonka edustajista kaikki eivät suinkaan olleet italialaisia (Hasse) – tai opiskelleet Italiassa…

Muita 1900-luvun vaihteen saksalaisia oopperasäveltäjiä

15.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Emil Nikolaus von Rezniček Romantiikkaa ja modernia Emil Nikolaus von Rezniček (1860-1945) oli tyypillinen Habsburgien imperiumin monikansallinen edustaja, jonka sukuperinnössä slaavilaisuus ja unkarilaisuus yhdistyi saksalaiseen koulutukseen ja wieniläiseen makuun. Hänen…

Wagnerin jälkeinen saksalainen ooppera

15.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Wagner-kuumetta Euroopassa Kaikki oli toisin oopperassa Richard Wagnerin (1813-83) jälkeen. Hänen vaikutuksensa oli ylitsevuotava, mikä kuului orkesterimusiikissa (Bruckner, Mahler, Strauss) soittimiston suurentumisena, kromatiikan lisääntymisenä ja ns. “Tristan-soinnun” käyttönä. Lisäksi saksalaisessa…

Wagnerin Nibelungin sormus -oopperatetralogia

15.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Richard Wagnerin (1813-83) oopperatetralogia Der Ring des Nibelungen (Nibelungin sormus, 1848-74; Bayreuth 1876) on oopperahistorian kenties mahtavin yksittäinen saavutus ja urotyö jo totaalisen maailmankatsomuksellisuutensa ansiosta: kokonaisuus sisältää ihmissuvun historian, Wagnerin…

Richard Strauss

15.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Postwagneriaanista neoklassiseksi oopperasäveltäjäksi Strauss oopperasäveltäjänä   Ei liene vaikea pitää Richard Straussia (1864-1949) 1900-luvun suurimpana oopperasäveltäjänä: hän sävelsi 15 oopperaa (1893-1941), joiden musiikillinen laatu, dramatiikka sekä ennen kaikkea syvä inhimillinen…

Richard Wagner

9.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Elämä ja ura lyhyesti Richard Wagner (1813-83) syntyi Leipzigissa teatterin kyllästämään perheeseen riippumatta siitä, oliko hänen isänsä poliisivirkailija C. F. W. Wagner (1770-1813) vaiko kasvatti-isän virkaa hoitanut taidemaalarinäyttelijä Ludwig Geyer…

Wieniläisoperetti ja berliiniläisoperetti

9.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Wieniläisoperetti Monikansallinen monarkia lähtökohtana Wieniläisoperetin syntymiselle löytyy sekä yhteiskunnallisia että musiikillisia syitä. Olennainen lähtökohta oli pluralistinen, monikansallinen ja -kulttuurinen Habsburgien monarkia, jossa modernin kansallisvaltion kehitys sekä teollinen vallankumous hidastuivat hajakeskityksen…

Saksalainen koominen ooppera

5.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Saksalainen 1800-luvun koominen polveutui 1700-luvun Singspielistä, laulunäytelmästä, jonka johtavana säveltäjänä oli ollut Mozart ja jonka kansanomaiseen perintöön lisättiin suositun ja Saksassa paljon esitetyn ranskalaisen opéra comiquen (Boieldieu, Auber, Hérold, Adam)…

Täysromanttinen saksalainen ooppera

5.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Heinrich Marschner Musiikki ja sen tyyli Kolmen oopperan eklektikko Heinrich Marschner (1795-1861) oli Weberin työnjatkaja. Jos hän ei ollutkaan aina ja kaikessa tämän veroinen seuraaja, joka tapauksessa hän vaikutti ratkaisevasti…

Carl Maria von Weber

18.2.2007 / Murtomäki, Veijo

Romanttisen saksalaisoopperan varhainen suurmies Carl Maria von Weber (1786-1826) on saksalaisen romanttisen oopperan ensimmäinen sankari ja suurmies. Hän kasvoi Hampurissa ja pienestä pitäen teatteriympäristössä. Hän oli mukana, kun hänen isänsä,…

Koominen ooppera ja operetti elinvoimaisina

25.1.2007 / Murtomäki, Veijo

Offenbach kuoli vasta 1880, joten hänen esimerkkinsä keveän koomisen musiikin ja ajankohtaisten aihepiirien yhdistämisestä oli voimallinen ja houkutteleva. Niinpä moni muukin ranskalaissäveltäjä joko yksinomaan tai vakavampien oopperoiden ohella tunsi vetoa…

Eksotiikka valtaa Ranskan

25.1.2007 / Murtomäki, Veijo

Orientaalisuus Napoleonin Egyptin-retken (1798) ajoista lähtien ranskalaissäveltäjiä kiehtoivat kaukaiset kulttuurit, mitä lisäsivät maailmannäyttelyiden järjestämiset Pariisissa (1866, 1867, 1878, 1889, 1900), jolloin saattoi kuulla myös ulkoeurooppalaista musiikkia. Luonnollisesti tutustuminen Ranskan siirtomaihin…

Jules Massenet

25.1.2007 / Murtomäki, Veijo

Elämänvaiheet Jules Massenet’n (1842-1912) elämä on tyypillinen ranskalaissäveltäjälle: hän syntyi provinssissa, lähellä Saint-Étienneä (Loire) ja tuli vanhempiensa mukana Pariisiin, jossa hän pääsi konservatorioon jo kymmenvuotiaana. Sävellysopinnot Thomas’n johdolla (1861-) johtivat…

Georges Bizet

24.1.2007 / Murtomäki, Veijo

Georges Bizet (1838-75) oli Ranskan kaikkein suurimpia säveltäjälupauksia, joka ehti lunastaa toiveet täydelleen vain osittain: ennen kaikkea yhdellä kuolemattomalla teoksellaan, Carmenilla, vaikka muutkin hänen valmistuneet oopperansa kuuluvat ranskalaisen oopperan parhaimmistoon.…

Opéra lyrique, drame lyrique

23.1.2007 / Murtomäki, Veijo

Lyyrinen ooppera Lyyrinen ooppera, opéra lyrique, syntyi 1800-luvun puolivälin jälkeen muiden ranskalaisten oopperamuotojen yhdistelmänä ja välimuotona ilman suuren oopperan mahtipontisuutta ja koomisen oopperan ja operetin kevyttä viihteellisyyttä. Se on oopperalaji,…

Charles Gounod

23.1.2007 / Murtomäki, Veijo

Charles Gounod (1818-93) oli Reichan ja Le Sueurin oppilas, joka Rooman palkinto -matkallaan sai ratkaisevia vaikutteita Italiasta ja antiikin klassisesta kulttuurista, mikä tuli vaikuttamaan myös hänen oopperoidensa aihevalintoihin. Hän oli…

Hector Berlioz

23.1.2007 / Murtomäki, Veijo

Hector Berlioz (1803-69) on ranskalaisen oopperan suurimpia nimiä, jota ei oikein ymmärretty omana aikanaan ja jota ei vieläkään esitetä liikaa. Hän tuli Pariisiin 1821 ja pääsi Le Sueurin oppilaaksi, mutta…

Musiikkiteatterin uudet keveät lajit

18.1.2007 / Murtomäki, Veijo

Operetti syntyy Uusi keveämpi oopperalaji, operetti, ja sen isoveli, opéra bouffe, syntyivät 1850-luvun jälkipuoliskolla, toisen keisarikunnan ja Napoleon III:n (1852-70) aikana. Operetin historiallisen taustan muodostavat Napoleonin sotien ja Wienin ”tanssivan…

Opéra comique

4.1.2007 / Murtomäki, Veijo

Puhuttu dialogi tunnusmerkkinä Koominen ooppera eroaa suuresta oopperasta puhuttujen dialogien puolesta sekä aiheenvalinnaltaan: traagisten ja ylevien aiheiden sijaan siinä suosittiin kevyitä tai puolivakavia, semiserisiä aiheita. Lisäksi eri lajeihin liittyivät omat…

Giacomo Meyerbeer

4.1.2007 / Murtomäki, Veijo

Uran vaiheet Giacomo Meyerbeer (1791-1864), oikealta nimeltään Jakob Liebmann Meyer Beer, etunimeltään Meyer, oli saksanjuutalainen, lähellä Berliiniä syntynyt säveltäjä, joka asui ja työskenteli pääosin ulkomailla 50 vuotta elämästään (1814-). Meyerbeerin…

Grand opéra

11.12.2006 / Murtomäki, Veijo

Historia ja paikallisväri kunniaan Ns. suuri ooppera, grand opéra, syntyi alun perin teknisenä erotuksena koomisesta oopperasta oopperana, jossa oli puhutun dialogin asemasta resitatiivit. Termiä oli käytetty jo 1700-luvulla vakavasta resitatiivioopperasta.…

Empire-ooppera

4.12.2006 / Murtomäki, Veijo

Mielenkiinto klassisia aiheita kohtaan ei laskenut Ranskan vallankumouksen aikana, mistä käyvät todisteiksi monet 1800-luvun vaihteessa sävelletyt traagiset oopperat: mm. Cherubinin Médéé (1797) ja Spontinin La Vestale. Pikemminkin kävi niin, että…

Vallankumousajan ooppera

29.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Kansanjoukkoja ja -laulua Ranskan vallankumous (1789-99) ja Napoleonin valta-aika (1799-1815) sekä musiikissa Gluckin ja muiden (Jommelli, Traetta) oopperareformi, tekivät Pariisista 1800-luvun alun johtavan oopperakaupungin. Olisi mahdotonta kuvitella, etteikö kuohuva aika…

Giacomo Puccini

13.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Elämä ja ura Giacomo Puccini (1858-1924) syntyi Luccassa ja kuoli Brysselissä. Jo Luccan-aikana häneltä syntyi kirkkomusiikkia, sillä hän opiskeli kaupungin Pacini-musiikkikoulussa (1874-) ennen siirtymistään Milanon konservatorioon (1880-) opiskelemaan Ponchiellin ja…

Verismi

13.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Varhainen verismi: totuudellisuuden esiinmarssi Wagnerin vaikutus oli pitkään vähäinen italialaisessa oopperassa, sillä vasta 1870-luvulla Italiassa ruvettiin esittämään tämän varhaisoopperoita. Radikaalit kokeilut, filosofinen ote ja esteettiset teoriat musiikin ja oopperan olemuksesta…

Muita bel canto -oopperasäveltäjiä

10.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Vaikka merkkinimet ovat korostuneet myöhemmässä reseptio- ja esityshistoriassa, rinnan heidän toimi toki useita muitakin säveltäjiä, joista osa on unohdettu, osa on yhä esillä ja joitakin on löydetty uudestaan. Eräs aikanaan…

Bel canto: Giuseppe Verdi

10.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Elämänvaiheet Giuseppe Verdi (1813-1901) syntyi pikkukylässä lähellä Bussetoa, Parman herttuakunnassa. Hän kävi koulua 11-vuotiaasta alkaen Busseton kimnaasissa ja otti musiikkitunteja paikalliselta kapellimestarilta (1825-). Verdiä ei hyväksytty Milanon konservatorioon (1832), mutta…

Bel canto: Gaetano Donizetti

10.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Ura Gaetano Donizetti (1797-1848) syntyi ja kuoli Pergamossa ja hän oli Simon Mayrin tärkein oppilas. Donizetti oli Bellinin kuolemasta (1835) Verdin Nabuccoon (1842) italialaisen oopperan johtava nimi. Koska Donizetti oli…

Bel canto: Vincenzo Bellini

10.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Elämä Vincenzo Bellini (1801-35) syntyi Cataniassa, Sisiliassa ja kuoli Pariisissa. Hän oli ihmelapsi, joka opiskeli stipendin turvin Napolin konservatoriossa (1819-25) ja Mercadanten tavoin myös Zingarellin johdolla (1822-). Bellinin ratkaisevat vaikutteet…

Bel canto: Gioacchino Rossini

10.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Elämä Italian ja Ranskan välillä Gioacchino Rossini (1792-1868), ”Pesaron joutsen” opiskeli Bolognassa (1806-), soitti selloa ja pianoa, esiintyi laulajana sekä toimi johtajana cembalon ääressä teatterissa. Rossinin ensimmäinen ooppera oli valmis…

Bel canto -kulttuurista ja sen muodoista

8.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Italialainen romantiikka Italia oli pitkään 1800-luvulla lähinnä “maantieteellinen ilmaisu”, sillä niemimaa oli jakaantunut lukuisiin pienvaltioihin: kuningas-, herttua- ja suurherttuakuntiin. Wienin kongressin (1815) jälkeen Itävalta hallitsi varsin ankarasti Pohjois-Italiaa ja ulotti…

1800-luvun alun italialaisooppera

8.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Interregnum 1800-luvun alkuvuosikymmen oli Italiassa kirjailija ja oopperaentusiasti, Rossini-ekspertti Stendhalin mukaan luovan tauon, interregnumin (väliaikaishallituksen) aikaa. Italian vientisäveltäjät (Cherubini, Salieri, Spontini jne.) työskentelivät muualla ja Piccinni ja Cimarosa olivat kuolleet…

Klassismin väärinymmärrys

6.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on alun perin julkaistu Rondo Classican numerossa 6 / 2004 (vol. 42), s. 30-35 nimellä Klassismin väärinymmärtämisen pitkä historia. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Itsenäisen soitinmusiikin Wieniin keskittyvän ajan asemasta kysymys…

Bel canto

30.10.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Rondo Classicassa 9 / 2004 (vol. 41), s. 30-35 nimellä Kauniin laulun nousu ja tappio. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Italialaisen bel canton aikakausi perustui virtuoosisuuteen ja…

Oopperaa ja laulunäytelmiä

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

Ensimmäinen suomalaissyntyisen säveltäjän kirjoittama ooppera – tai pikemminkin laulunäytelmä (Singspiel) – on todennäköisesti Carl Ludvig Lithanderin Säckpiparen (Säkkipillin soittaja), jota ei liene koskaan esitetty. Hänen toinen laulunäytelmänsä Lantara sen sijaan…

Richard Wagner

1.8.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Wagner – oopperan itsekeskeinen nero – teki myyteistä kertomuksia vallasta sekä moderneja rakkauskertomuksia Richard Wagner (1813-83) on eräs musiikinhistorian kiistellyimpiä…

Uutta Mozartia päivänvaloon!

23.5.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Viisasten kivi on hykerryttävä löytö Saako olla uutta Mozartia vuosituhannen alkajaisiksi, vieläpä oopperaa! Kyseessä on sensaatio. Siltikin, vaikkei tarjolla ole…

Vivaldi: barokkioopperan erotiikkaa ja eksotiikkaa

22.5.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Viulupappi-Vivaldi oli myöhäisbarokin Venetsian suosituin oopperasäveltäjä Vuosisadallamme tapahtuneen renessanssin myötä Vivaldista on tullut suuren yleisön rakastama säveltäjä samalla, kun älyköt…

Purcell, Britannian Orfeus, on maineensa ansainnut

18.5.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. ”Englannilla ei ole koskaan ollut suurempaa neroa musiikissa.” (Roger North) ”Jos Purcell olisi elänyt, hän olisi kirjoittanut parempaa musiikkia kuin…

Muusisten taiteiden lajit ja muodot

29.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Epiikka Kreikkalaisen mytologian mukaan musiikilla on taivaallinen alkuperä: Apollo ja Orfeus soittivat ja heidän musiikkinsa teki valtavan vaikutuksen ihmisiin ja luontoon. Väinämöinen on heihin rinnastuva hahmo suomalais-karjalaisessa Kalevala-mytologiassa. Kreikan musiikkia…

Skolastiikan ja gotiikan aikakausi

22.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Taide ja filosofia Jumalan heijasteena Keskiajan huipentumana pidetään 1200-lukua. Kirkko oli tuolloin vahvimmillaan, sillä Tuomas Akvinolainen (1225-74) loi skolastisissa teoksissaan Summa theologica (Teologian yhteenveto) ja Summa contra gentiles (Yhteenveto pakanoita…

Takaisin ylös