Siirry sisältöön

Luigi Cherubini
29.6.2014 (Päivitetty 5.5.2020) / Murtomäki, Veijo

Luigi Cherubini

Cherubini syntyi Firenzessä 1760 ja kuoli Pariisissa 1842. Hän oli italialainen säveltäjä, joka asettui Pariisiin 1787 ja toimi konservatorion sävellysprofessorina (1816–) sekä rehtorina (1822–). Tärkeimpiä Cherubinin oppilaita olivat Boïeldieu, Auber sekä Halévy. Cherubinin musiikkia ihailivat mm. Beethoven, Weber, Mendelssohn, Schumann, Brahms ja Wagner. Soitinmusiikista esitetään eniten eräitä ooppera-alkusoittoja (mm. Anacreon, 1803) sekä näyttäviä jousikvartettoja, joita säveltäjä julkaisi kuuden kokoelman 1837.

Kirkkomusiikkia

 

Cherubini oli tunnettu omana aikanaan ennen muuta kirkkomusiikistaan, noin 15:sta messusta/requiemistä (osa kadonnut), joissa Cherubini yhdisti kontrapunktin italialaiseen tyyliin. Requiem c sekakuorolle ja orkesterille (1816-17) on sävelletty Ludvig XVI:n kuolinpäivän muistoksi. Messe solenne eli Juhlamessu G on tehty Ludvig XVIII:n kruunajaisiin (1819): Kruunajaismessu A valmistui Kaarle X:n kruunajaisiin (1825). Requiem d kolmiääniselle mieskuorolle ja orkesterille (1836) on lähes romanttinen ilmaisultaan. (kts. nuottiesimerkki ohessa)

Oopperaa

Cherubini on yhtä merkittävä oopperasäveltäjänä noin 40:llä oopperallaan, joissa hän yhdisti italialaista uusnapolilaisuutta, ranskalaista koomista oopperaa, pelastusoopperaa sekä reformioopperaa. Hänen keskeinen saavutuksensa on koomisen oopperan muuntaminen vakavaksi oopperaksi. Cherubini sävelsi jo 13-vuotiaana intermezzon Italiassa (1773). Ranskassa ensimmäinen ooppera oli Démophon (1788), opéra, jota seurasi sarja menestyksekkäitä pelastusoopperoita. Lodoïska (1791), comédie héroïque, on Puolassa tapahtuva neidonpelastusooppera. Leimallista siinä on orkesterin sinfoninen ja motiivinen käsittely. Teos sisältää dramaattista mollimusiikkia, josta Beethoven saattoi oppia paljon.

Medeia

Médée (Medeia, 1797), opéra, oli mestarillisine orkesterin käyttöineen, vokaalisen ja soittimellisen yhtäläisine painottumisineen, rohkeine soinnutuksineen sekä traagisine loppuineen lähtökohtana romanttiselle musiikkidraamalle Beethovenista Wagneriin saakka. Oopperan f-molli-alkusoitto muistuttaa eli ennakoi Beethovenin Egmont-alkusoittoa (1810).


Oopperan tunnetuin numero on nimihenkilön valitusaaria:

Air I/5

Larghetto

Vous voyez de vos deux fils Näette kahden poikanne
la mère infortunée, äidin onnettoman,
criminelle pour vous, rikollisena tähtenne,
par vous abandonée teidän hylkäämänne.
Vous savez quel fut son amour, Tiedätte, että olin rakkautenne,
Ingrat! Il vous fut cher, un jour! Kiittämätön! Olin teille rakas päivän!
Délaissée aujourd’hui, proscrite malheureuse, Jätettynä nyt, tuomittu onnettomaksi,
Avant de vous connaître elle était vertueuse! Teidän täytyy tietää, että olin hyveellinen!
Son coeur ignorait les chagrins, Hänen sydämensä ei tuntenut suruja,
Enfants des passions terribles. lapsia kauheiden intohimojen.

(B-vaihe)

Toutes ses nuits étaient paisibles Kaikki hänen yönsä olivat rauhaisia
Et tout ses jours étaient sereins. ja kaikki päivät olivat tyyniä.
Je possédais alors une famille, un père: Minulla oli silloin perhe, isä:
Je tout sacrifié pour vous; uhrasin kaiken tähtenne;
A l’univers entier je deviens étrangère, Koko maailmalle olen tullut muukalaiseksi,
Pour tant de biens perdus rendez-mois mon Époux, Kaiken menetetyn hyvän vuoksi antakaa minulle Puolisoni,

(A’-vaihe)

Je ne veux que vous seul, j’abjure ma colère, Tahdon vain yksin teidät, hylkään vihani,
Médée en pleurs, Médée embrasse vous genoux; Medeia kyynelissä syleilee polvianne;
pressez un peu le Mt. (tempo kiihtyy hieman)
Pour tout ce qu’elle a fait, rendez-lui son Époux… Kaiken sen vuoksi, minkä hän on tehnyt, antakaa hänelle hänen Puolisonsa…
Ingrat! Kiittämätön!
1er Mouvement (avaustempo; päätös-ritornello)

Les deux journées, ou Le porteur d’eau (Kaksi päivää eli Vedenkantaja, 1800), opéra-comique, liittyy juoneltaan Ranskan vallankumouksen alkupäiviin, ja sen suosioon vaikutti säätyrajat ylittävä teema. Ranskalaiskriitikoiden moittiman vaikean ja oppineen tyylin sijaan tämä edustaa yksinkertaisempaa ja miellyttävämpää musiikki-idiomia. Ooppera pysyi Saksassa nimellä Wasserträger ohjelmistossa 1900-luvulle saakka. Cherubinin Ranskan vallankumouksen innoittamat pelastusoopperat olivat esikuvia Beethovenin Fideliolle.

Kirjallisuutta

Luigi Cherubini. Leben und Werk in Zeugnissen seiner Zeitgenossen, saks. Josef Rheinberger, toim. Hans-Josef Irmen 1972. Regensburg: Gustav Bosse Verlag. [orig. Edward Bellasis 1874. Cherubini. Memorials of His Life.]

Vignal, Marc 2018. Luigi Cherubini. bleu nuit éditeur, collection horizons.

Takaisin ylös