Siirry sisältöön

Euroopan historian aikakaudet

SIbeliuksen viulukonsertto

14.9.2020 / Murtomäki, Veijo

Sibeliuksen viulukonserton op. 47 valmistumisprosessi otti aikaa ja oli monella tapaa jännittävä. Se tuotti kaksi versiota: varhaisemman 1904, joka on palannut hiljakseen uudestaan käyttöön, sekä lopullisen version 1905. Ensimmäinen versio…

Puolalaisia konserttosäveltäjiä

14.9.2020 / Murtomäki, Veijo

Kosmopoliittisuutta ja kansanmusiikkia Useimmat puolalaissyntyiset soitinsäveltäjät (Lipinski, Chopin, Wieniawski, X. ja Ph. Scharwenka, Moszkowski) olivat niin vahvasti integroituja eurooppalais-kosmopoliittiseen musiikkielämään, että heidän ymmärtämisensä ja käsittelemisensä puhtaasti tai pääosinkaan kansallisista lähtökohdista…

Konsertto Suomessa 1800-luvun lopusta modernismin kynnykselle

8.9.2020 / Murtomäki, Veijo

Suomalaissäveltäjiä Ruotsilla ja sen myötä osin Suomellakin on oma musiikinhistoriansa keskeytyksettä keskiajasta lähtien, joskaan säveltäjiä ei löydy jokaiselta aikakaudelta. Suomalaisia renessanssisäveltäjiä ei tunneta, ja myöhäistä barokkiakin edustaa vain muutama näyte.…

Ruotsalaisia konserttosäveltäjiä

8.9.2020 / Murtomäki, Veijo

Ruotsalaissäveltäjiä Ruotsilla on oma musiikinhistoriansa keskeytyksettä keskiajasta lähtien, joten säveltäjiä löytyy jokaiselta aikakaudelta. Musiikkisuhteet ulottuivat Ruotsissa viimeistään 1700-luvulta lähtien Saksaan, Italiaan ja Ranskaan. Bernhard Henrik Crusell Ruotsin tärkein konserttosäveltäjä 1800-luvun…

Tanskalainen konsertto

8.9.2020 / Murtomäki, Veijo

Tanskalaissäveltäjiä Yhteys Saksaan ja Ranskaan Tanskalaisilla oli ollut jo 1500-luvulta lähtien maantieteensäkin ansiosta yhteys muun Keski-Euroopan musiikkielämään, ja säveltäjävaihto oli etenkin Saksan kanssa luontevaa ja vilkasta: barokkiajalla Buxtehude kotiutui Lyypekkiin…

Norjalaisia konserttosäveltäjiä

8.9.2020 / Murtomäki, Veijo

Skandinaavisäveltäjät eivät eläneet 1800-luvulla mitenkään eristyksessä, vaan he kuuluivat osaksi Euroopan yhteistä historiaa. Norjalaisista Ole Bull, Joseph Svendsen ja Edward Grieg viihtyivät hyvin Saksassa ja Ranskassa. Ole Bull Ole Bull…

Emil von Reznicek

18.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Emil Nikolaus von Reznicek Orkesterisäveltäjä Straussin varjossa Emil Nikolaus von Reznicek (1860–1945) syntyi Wienissä böömiläisistä vanhemmista ja saksalaistui ajan mittaan. Reznicek oli säveltäjä ja kapellimestari, joka sai ensikoulutuksensa Grazissa (1874–)…

Hans Pfitzner

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Hans Pfitzner Natsimyönteinen antimodernisti ja -semitisti Hans Pfitzner (1896–1949) syntyi Moskovassa saksalaisista vanhemmista. Hän oli ”viimeinen romantikko”, suuren saksalaisen tradition säilyttäjä, konservatiivi ja natsimyönteiseksi tulkittu säveltäjä, antimodernisti ja antisemitisti, joka…

Paul Graener

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Paul Graener Paul Graener (1872–1944), säveltäjäkapellimestari ja NS-poliitikko, syntyi Berliinissä ja opiskeli Albert Beckerin (1834–99) johdolla, kuten Sibeliuskin. Hän toimi Lontoossa (1898–1906) Haymarket-teatterin musiikinjohtajana, Salzburgin Mozarteumin johtajana (1911–13), vapaana säveltäjänä…

Saksan NS-puolueen palkitsemat ja torjumat säveltäjät

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

NS-puolueen erityissuosiota nauttivat Gottbegnadeten-Liste Goebbels ja Hitler laativat 1944 listan, Gottbegnadeten-Liste, johon kuului 1041 eri alojen erityissuosiota palkkio- ja veroasioissa nauttivaa taiteilijaa. Heidät valittiin sillä perusteella, että taitelijat olivat tärkeitä…

Hans Huber – keskeinen sveitsiläissinfonikko

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Hans Huber Tärkeä sinfonikko saksalais-itävaltalaisen kaanonin ulkopuolella   Hans Huberia (1852–1921) ei yleensä muisteta historiankirjoissa, vaikka häntä pidettiin hänen kuollessaan ”suurimpana sveitsiläissäveltäjänä”. Kenties hän vain joutui esitaistelijoiden puuttumisen vuoksi ja…

Siegmund von Hausegger

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Siegmund von Hausegger Kolmannen valtakunnan säveltäjä Siegmund von Hausegger (1872–1948) oli Itävallan Grazissa syntynyt, paljolti saksalaistunut säveltäjä ja kapellimestari, joka oppi jo kotonaan rakastamaan Lisztin ja Wagnerin musiikkia, joten Bayreuthin…

Felix Weingartner

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Felix Weingartner Felix Weingartner (1863–1942) oli suuri itävaltalainen sinfonikko, orkesterisäveltäjä, kapellimestari ja musiikkikirjailija, jonka teokset Über das Dirigieren (1896/1905) ja Die Symphonie nach Beethoven (1897) ovat klassikoita. Kapellimestarina hänen Beethoven-,…

Joseph Guy Ropartz

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Bretagnelaissäveltäjä Joseph Guy Ropartz (1864–1955) syntyi Bretagnen Guingambissa ja hän oli Franckin oppilas, joka sai opettajaltaan vaikean tehtävän ”huolehtia muodosta” ja joka samalla hyödynsi Bretagnen kelttiläistä folklorea musiikissaan maan muiden…

Vincent d’Indy

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Poliittinen säveltäjä Vincent d’Indy (1851–1931) oli paitsi eräs merkittävimpiä 1900-luvun vaihteen ranskalaissäveltäjiä sekä pedagogeja opettajana ja oppikirjallisuuden tuottajana myös keskeinen poliittinen vaikuttaja maansa musiikkielämässä. Hän oli tasavaltaisessa Ranskassa yhä vannoutunut…

Florent Schmitt

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Florent Schmitt Elämä ja toiminta Florent Schmitt (1870–1958) syntyi Blamontissa itä-Ranskassa Lothringenissä/Lorrainessa. Hän opiskeli vuodesta 1887 Nancyn konservatoriossa ennen pääsemistään Pariisin Konservatorioon (1889), jossa hänen opettajinaan toimivat Théodore Dubois ja…

Charles Koechlin

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Charles Koechlin Charles Koechlin (1867–1951) syntyi elsassilaisperheeseen Pariisissa, jonka konservatoriossa hän oli Massenet’n ja Faurén oppilas ja itse puolestaan Poulencin, Tailleferren ja Henri Sauguet’n (1901–89) opettaja. Opiskelutovereita olivat mm. Enescu,…

Albert Roussel

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Albert Roussel Albert Roussel (1869–1937) oli Ranskan tärkein 1900-luvun sinfonikko myöhäisen d’Indyn ja Magnardin sekä Honeggerin ja Milhaud’n ohella. Roussel orpoutui jo varhain ja suunnitteli meriupseerin uraa: hän palveli 1887–94…

Saksalaisia orkesterisäveltäjiä NS-valtion aikana

2.4.2020 / Murtomäki, Veijo

Kansallissosialismi ja musiikki Nouseva kansallissosialismi, valtaideologiana 1933–45, vaikutti syvällisesti Saksan kulttuuri- ja taidepolitiikkaan, samalla myös musiikkielämään. Sen vaikutus ulottui myös Kolmanteen valtakuntaan liitettyihin maihin (Itävalta, Böömi, Tanska, Norja, Hollanti, Belgia,…

Itävaltalaisia ja sveitsiläisiä orkesterisäveltäjiä

28.3.2020 / Murtomäki, Veijo

ITÄVALTA JA WIENIN MODERNISMI Vaikka 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kuvaa saksalaissinfoniikasta värittävät vahvasti Brucknerin, Brahmsin, Straussin ja Mahlerin jättiläishahmot, heidän rinnaltaan löytyy kosolti hienoja säveltäjiä, joista osa edustaa klassista asennoitumista, osa myöhäis- ja jälkiromanttista…

Ranskalainen viulusonaatti 1800-luvulla

1.3.2020 / Murtomäki, Veijo

RANSKALAISIA VIULUSONAATTEJA AIKAJÄRJESTYKSESSÄ Lalo, Edouard (1823–1892) -sonaatti op. 12 (1853/1855 & 1910) Castillon, Alexis de (1838–1873) -sonaatti op. 6 (n. 1868) Viardot-Garcia, Pauline (1821–1910) -sonatiini a (1874) Godard, Benjamin (1849–1895)…

Ranskalainen musiikkikulttuuri romantiikassa

25.2.2020 / Murtomäki, Veijo

ARS GALLICA: KANSALLINEN MUSIIKKIYHDISTYS 1871 Kamarimusiikki Ranskassa 1800-luvun ensipuoliskolla ja keskivaiheilla Valtiollinen elämä 1814–1914 Musiikkikulttuurin tietyn yksipuolisuuden taustalla oli restauraation aika, joka alkoi Wienin kongressista (1814–15), kun kuningasvalta palautettiin Ranskaan…

Venäläisiä pianosonaatteja

5.2.2020 / Murtomäki, Veijo

Anton Rubinstein (1829 Ukraina/Moldovia/Transnistria–1894 Pietari) -sonaatti 1 E-duuri op. 12 (1854/1855) -sonaatti 2 c-molli op. 20 (1854/1855) -sonaatti 3 F-duuri op. 41 (1855) -sonaatti 4 a-molli op. 100 (1877) Mili…

Romanttisen pianomusiikin kaanon

5.2.2020 / Murtomäki, Veijo

Musiikinhistorian kaanon on ollut ainakin parin vuosikymmenen ajan eräs musiikintutkimuksen ajankohtaisimmaista, samalla vaikemmista ja kiistellyimmistä kysymyksistä. Siitä, kuinka tulenarasta aihepiiristä kaanonissa yleensä on kysymys, käy oivaksi näytteeksi myös Suomessa leimahtanut…

Pianoetydejä

5.2.2020 / Murtomäki, Veijo

Pianoetydikokoelmia • Daniel Steibelt (1765 Berliini–1823 Pietari), saksalaissyntyinen ranskalainen –Etudes op. 78 (1805) • Johann (John) Baptist Cramer (1771 Mannheim–Lontoo 1858) –Studio per il pianoforte (1804–10) –Douze (12) grandes études…

Romantiikan suomennettua kaunokirjallisuutta

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Suomennettua kaunokirjallisuutta n. 1770–n. 1930 ENGLANTI & IRLANTI • Horace Walpole (1717–97): Otranton linna (1764) • Matthew G. Lewis (1775–1818): Munkki (1796) • William Blake (1757–1827): Taivaan ja helvetin avioliitto…

Kauneuden lajit ja topokset romantiikassa

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Hand, Ferdinand Gotthelf: Aesthetik der Tonkunst, Bd.: 1, Leipzig, (1837) -miellyttävä, viehättävä, kaunis -vieno, hiljainen, lauhkea, tyyni -luonteva, teeskentelemätön, naiivi, lapsellinen -sievä, siro, suloinen, hieno -ylevästi kaunis -sentimentaalinen, (liika)tunteellinen -suuri,…

Romantiikan sävellajeista

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Wolfgang Auhagen: Studien zur Tonartencharakteristik in theoretischen Schriften und Kompositionen vom späten 17. bis zum Beginn des 20. Jahrhunderts (Peter Lang, 1983) J. A. Schrader: Kleines Taschenwörterbuch der Musik (1827)…

Romantiikan kerronta ja genret

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

”MUSIIKKI ELÄMÄN MALLINA” = SUURI KERTOMUS (NARRAATIO), SISÄLLÄ PIENIÄ KERTOMUKSIA Musiikin avulla maailman selittäminen: ihminen tuntevana, ajattelevana ja toimivana olentona yksin ja yhteisössä, emotionaalis-moraalis-uskonnollis-intellektuaalis-yhteiskunnallisessa viitekehyksessä. Jokainen musiikkiteos toteuttaa joko yhden…

Romantiikan maantieteestä ja teemoista

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

A. ROMANTIIKKA AIKAKAUTENA 1800-LUVUN MUSIIKINHISTORIAN ALAKAUDET HISTORIAN KÄÄNNEKOHDAT 1770–1810 Esiromantiikka 1789 Ranskan vallankumous 1810–1830 Varhaisromantiikka 1814 Wienin kongressi ja Napoleonin jälkeinen aika 1830–1850 (Varsinainen) romantiikka eli täysromantiikka 1830 Suuri vallankumousvuosi…

Tempoista klassismissa

28.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Tommaso Giordani: 12 Progressive Lessons for the Harpsichord, Pianoforte or Organ, Composed for the Improvement of Young Practitioners op. 25 (London, 1780): Ernst Wilhelm Wolf: Musikalischer Unterricht (Dresden, 1788):   Daniel…

Sävellajikarakteristiikka

28.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Temperoidusta viritysjärjestelmästä etumerkintöihin Barokin luokitteluissa vallitsi vielä temperoidun virityksen olemassaolon vaikutus eli sävellajien karakteristiikka sidottiin pitkälti sävellajien erilaiseen soimiseen “puhtauden” tai “hyvävireisyyden” suhteen. Siirtyminen vähitellen tasavireisyyteen alkoi liittyä myös sävellajien…

Ekspressio klassismissa

28.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Ekspressio eli ’ilmaisu’ oli terminä käytössä jo 1700-luvun musiikkikirjallisuudessa, esimerkiksi Charles Avisonin kirjoituksessa An Essay on Musical Expression (1752). Muita käsitteitä olivat barokissa eritelty ilmiö nimeltä passio eli ’mielenliikutus’ (Descartes). 1700-luvulla…

Tyylit ja topokset klassismissa

28.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Klassinen musiikki on täynnä teatterista (ooppera, baletti), tansseista ja muista lähteistä ammentaneita musiikillisia tyylejä ja ilmaisukonventioita (topos; mon. topoi) sekä karaktereita (Charakter). Seuraavassa ovat listattuina tavallisimmat ilmaisutyypit ja -tyylit yhteisnimellä topokset.…

Klassismin säveltäjiä

28.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Italialaisia säveltäjiä Seuraavassa käytän lyhenteitä: P. = pianosäveltäjä/klaveerimusiikki S. = sinfoniasäveltäjä O. = oopperasäveltäjä Son. = sonaattisäveltäjä Bal. = balettisäveltäjä Ka. = kamarisäveltäjä Ki. = kirkkosäveltäjä Ko. = konserttosäveltäjä Vl.…

Maallinen laulumusiikki Saksassa, Englannissa ja Espanjassa

10.12.2019 / Murtomäki, Veijo

Laulu Saksassa Italialaisen mallin mukaan Saksaankin saapui madrigaalin ja monodian inspiroima laulutyyli, josta käytetään nimeä continuolaulu tai kenraalibassolaulu. Saksalainen laulu syntyi yhdistelmänä tanssilaulusta, koraalista ja italialaisesta monodiasta. Säkeistöllisyys on siinä…

Maallinen laulumusiikki Ranskan barokissa: air de cour, kantaatti ja cantatille

10.12.2019 / Murtomäki, Veijo

Air de cour Ranskalaisen laulumusiikin kannalta tärkeimpiä asioita oli, kun Jean Antoine de Baïf (1532–89) ja Thibaut de Courville (k. 1581) perustivat musiikki- ja runoakatemian Académie de Musique et de Poésie…

Romantiikan kuunteluesimerkkejä

13.3.2019 / Murtomäki, Veijo

1. Schubert: Der Wanderer, D. 489 (1816) 2. Liszt: Benediction de Dieu dans la solitude (1850) 3. Delibes: Lakmé, “Ou va la jeune indoue” (Kellolaulu) (1883) 4. Bazzini: La ronde…

Klassismin kuunteluesimerkkejä

13.3.2019 / Murtomäki, Veijo

1. Leonardo Leo: L’Alidoro (1740), ”Ora che la campagna e bella” 2. Baldassare Galuppi: sonaatti C, Andante (pain. 1756) **3. Anton Fils: sinfonia g, op. 2/2, 1. osa: Allegro (ennen…

Kuunteluesimerkkejä antiikista renessanssiin

13.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Seuraavassa kuuntelulista musiikista antiikista keskiajan kautta renessanssin päätökseen noin 1600, joissain maissa yli senkin: Englanti, Espanja, Portugali. 1. Ensimmäinen hymni Delfoin Apollolle (100-l e.Kr.) *2. Seikilos-epitafilaulu (n. 150 j.Kr.) 3.…

Barokin kuunteluesimerkkejä

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

*1. La pellegrina, intermedio I, Emilio de’ Cavalieri: “Dalle piu alte sfere” (1589) 2. Luzzasco Luzzaschi: madrigaali “O dolcezz’ amarissime d’amore” (1601) *3. Giulio Caccini: aria “Chi mi confort’ ahime”…

Georg Philipp Telemann

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

ASEMA JA MERKITYS Telemann (1681–1767) oli Mozartin tavoin ihmelapsi. Hän oppi itse soittamaan ja säveltämään; 14 päivää klaveerinsoiton opettajaa riitti. Jo kouluiässä hän hallitsi klaveerin, viulun, huilun, kitaran, oboen, poikkihuilun,…

Johann Sebastian Bach

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

ELÄMÄNKAARI JA MERKITYS J. E. Rentsch vanhempi: Bach konserttimestarina Weimarissa (1715; aitous kiistanalainen). John Eliot Gardiner: Musiikkia taivaan holveissa. Johann Sebastian Bach muotokuva, suom. Sampsa Laurinen. Fuga 2015, s. xiii.…

Jean-Philippe Rameau

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Cembalisti ja teoreetikko Rameau oli liki tuntematon 40-vuotiaaksi, kunnes hän julkaisi tutkielman Traité de l’harmonie. Reduite à ses Principes naturels, avec des regles de Composition & d’Accompagnement (“Tutkimus harmoniasta. Palautettuna…

George Frideric Handel

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

George Frideric Handel (1685–1759) oli kansainvälinen, saksalaista syntyperää oleva, italialaisen tyylin läpeensä omaksunut, sittemmin englantilaistunut säveltäjä. Taustansa vuoksi Handelin musiikki on yhdistelmä saksalaista oppineisuutta, ranskalaista loistoa, italialaista melodista suloa ja…

Antonio Vivaldi

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Ospedalen musiikinjohtaja Antonio Vivaldi (1678–1741) syntyi ja vaikutti Venetsiassa, joka oli Italian musiikkielämän tärkeimpiä keskuksia kirkkoineen ja lukuisine teattereineen. Hän sai lempinimen il prete rosso (“punatukkainen pappi”), sillä hän oli koulutukseltaann…

Myöhäisbarokin luonnehdinta

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Myöhäisbarokki ja galantti 1700-luvun alkupuolisko on jo myöhäisbarokin, 1720–30-luvuilta lähtien jopa jälkibarokin aikaa, sillä tällöin alkaa limittäin sen kanssa galantin musiikin, aiemmin varhaisklassismiksi kutsutun musiikin aikakausi. Varhaisklassismi-nimityksestä on luovuttu, koska…

Johan Helmich Roman

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

“Ruotsin Handel” Kuvan aitous on kiistanalainen. Roman (1694–1758) oli Euroopan “reunamailta” tulleeksi muusikoksi lahjakas, omaperäinen ja kekseliäs säveltäjä, joka hallitsi suvereenisti aikansa italialais-englantilaiset, saksalaiset ja ranskalaiset tyylikeinot ja lajit. Hän…

Orkesteri- ja soolokonsertto

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

ORKESTERIKONSERTTO Konserttomuoto kehittyi 1600-luvun lopussa. Konserttotyyppejä olivat: 1) orkesterikonsertto eli konserttosinfonia: allegro–andante–allegro, painopiste viuluissa ja bassossa, vältti kontrapunktia; 2) concerto grosso, jossa on ripieno (iso yhtye eli concerto grosso) ja…

Orkesterisarja/uvertyyri

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

1600-luvulla ei ollut vielä yksiselitteistä, mitkä sävellykset oli tarkoitettu kamariyhtyeelle (soittaja per stemma), mitkä isommalle kokoonpanolle (jos soittajia oli paljon, vahvistettiin diskanttia ja continuoa). Kamariteoksia saattoi esittää tarvittaessa myös aina…

Ranskalainen soolo- ja yhtyemusiikki

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

TRIOSONAATTI JA SINFONIA Ranskan soitinmusiikissa olivat 1600-luvun loppupuolella cembalo, luuttu ja kitara pääsoittimet. Vasta noin 1700 alkoi viulun, gamban ja huilun nousu sekä yhtyemusiikin käytäntö laajeta samalla kun antauduttiin italialaiselle…

Soolo- ja yhtyesonaatti Italian ulkopuolella

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Italialaista sonaatti- ja triosonaattityyliä jäljiteltiin kaikkialla Euroopassa. Saksankieliset maat ja alueet olivat luonnollisia vaikutusalueita, jo yhteisestä historiasta käsin (saksalais-roomalainen keisarikunta), minkä lisäksi katolisen Itävallan ja etelä-Saksan sekä pohjois-Italian hovit/kaupungit olivat…

Pohjoisitalialaisia viulumestareita

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Maurizio Cazzati Cazzati (n. 1620–1677) toimi Mantovassa, Ferrarassa ja Bergamossa (1641–53) ja Bolognan San Petroniuksen kirkon kapellimestari (1657–73). Hän oli myös merkittävä opettaja, jonka oppilaita olivat mm. G. B. ja T.…

Arcangelo Corelli

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

”Italian viulumusiikin Orfeus” Corelli (1653–1713) on italialaisen soitinmusiikin tärkein edustaja täysbarokin aikana, klassikko, triosonaatin ja concerto grosson varsinainen kiinteyttäjä. Hän oli viuluvirtuoosi- ja tekniikan kehittäjä, joka opiskeli Bolognassa ja pääsi jo…

Viulusoittimet ja sonaatin lajit

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Viulumusiikki 1700-luvun alkuun tultaessa Italia oli edelleen kantaatin ja oopperan sekä myös viulupainotteisen soitinkamari- ja orkesterimusiikin johtava maa. Italialaisuudelle muodostivat kuitenkin vahvan haasteen ranskalainen klavesinismi ja orkesteritaide sekä saksalainen urku-…

Couperin-musiikkisuku

9.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Louis Couperin Couperin-musiikkisuvun ensimmäinen edustaja, Louis Couperin (1626–61), oli äärimmäisen lahjakas säveltäjä, joka loi nopeasti korkeatasoisen ja laajan tuotannon, yli 130 teosta lähinnä cembalolle. Hän toimi urkurina (Saint-Gervais) sekä hovigambistina. Louis…

Klavesiinimusiikki ja -säveltäjiä

9.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Klavesinismi Klavesinistit (clavecin = ransk. cembalon nimitys) muodostavat yhtenäisen tradition, johon kuuluvat tietyt lajit ja erityinen soittotyyli. Ranskalainen luuttutyyli oli tärkeä klaveerimusiikin kehitykselle Ranskassa ja myös Saksassa, sillä Froberger tunsi…

Luuttu- ja kitaramusiikki

9.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Louis XIV hovi loi perustan ranskalaiselle kulttuurille. Kun 1600-luvun jälkipuoli oli kiinteytyvän kuningasvallan, absolutismin aikaa, sen seurannaisena tai paralleelina voi nähdä musiikillisten muotojen vakiintumisen 1600-luvun alun kokeilevasta ja villistä monimuotoisuudesta.…

Englantilainen klaveerimusiikki

9.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Englantilaisissa uruissa oli jo 1700-luvulla paisutuspillistö 2–3:n sormion joukossa (Great, Choir, Swell), muttei jalkiota. 1600-luvun jälkipuoliskolla virginaali-musiikin määrä väheni ratkaisevasti, ja viimeinen virginalisti oli Worcesterin katedraalin urkuri Thomas Tomkins (1572–1656).…

Espanjalainen urkumusiikki

9.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Espanjalainen trumpetti Granadan katedraalin urku 1700-luvulta. Espanjassa oli oma värikäs urkutyyppinsä, jossa osa kieliäänikerroista, soinniltaan voimakas “espanjalainen trumpetti”, on sijoitettu vaakasuorasti julkisivuun. Sormioita voi olla useita, mutta jalkiona toimii tappikoskettimisto.…

Klaveerimusiikki Italiassa

9.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Katoliset säveltäjät etelä-Saksassa, Itävallassa ja Italiassa suosivat vanhoja muotoja (canzona, ricercare, toccata jne.). Italiassa ei syntynyt 1600-luvun alun jälkeen kovin mittavaa kosketinsoitintraditiota (vasta sonaatti 1700-luvun alussa muodosti ison kulttuurin), ja…

Urkumusiikki Ranskassa

9.3.2019 / Murtomäki, Veijo

RANSKA Ranskalaiset barokkiurut olivat saksalaisia yksinkertaisempia: niissä oli suurta sormiopillistöä, pääpillistö (Grand Orgue) ja selkäpillistö (Positif). Lisäksi niissä oli yhdestä kahteen vain diskantin käsittävää soolopillistöä (Récit, Echo), kun taas jalkio…

Saksalaisia klaveerisäveltäjiä

9.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Täys-ja myöhäisbarokin aika oli saksalaisen klaveerimusiikin kultakautta, pääpainon ollessa urkumusiikissa, sillä kaupungit kilpailivat urkujensa koolla ja sointimahdilla, myös kuuluisilla urkureilla. Mutta samat soittajasäveltäjät tekivät musiikkia myös enemmän kotimusisointiin riittävillä muilla…

Suite ja barokkitanssit

9.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Tanssisarjat Suite eli (tanssi)sarja oli varsinaisesti ranskalaisten suosima laji, jolla oli ollut ensin yhteys hovin teatterimusiikkiin, joten ne olivat aluksi näyttämötansseja, mutta niitä käytettiin myös tanssisaleissa seuratansseina. Oltuaan ensin lähinnä…

Improvisaatiosävellykset

7.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Toccata on päätyyppi, mutta muita ovat preambulum, intonazione, fantasia (jos on ei-imitoiva) ja capriccio (jos on ei-imitoiva). Lajit ovat syntyneet soittimen viritysmusiikkina, sormien lämmittelyksi, tonaliteetin vakiinnuttamiseksi, sävelkorkeuden antamiseksi, jonkin musiikkinumeron johdannoksi, alku- ja välisoitoiksi jne.…

Tanssisävellykset

7.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Tanssilajeja Tanssimusiikkia tarvittiin monissa sosiaalisissa tilanteissa hoveissa, juhlissa sekä ylhäisön että tavallisen väen keskuudessa; aatelistolla, porvaristolla ja talonpoikaistolla oli omat tanssinsa. Lisäksi tanssit antoivat rytmi- ja liikesisällön myös muille soitinmusiikin…

Variaatio-tyyppi soitinmusiikissa

7.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Muunnelmamuoto oli erityisesti espanjalaisen ja englantilaisen myöhäisrenessanssin jatkoa kolmine alalajeineen, jotka määritteli jo melkein kaikki Diego Ortiz traktaatissaan Tratado de glosas (“Ornamentaatio-opas gambistille”, 1553): 1) cembalisti soittaa sointuja, joiden päällä gambisti improvisoi vapaasti (on…

Canzona-tyyppi soitinmusiikissa

7.3.2019 / Murtomäki, Veijo

2) CANZONA-TYYPPI Canzona on ranskalaisen chansonin italialainen nimitys ja sen soitinvastine. Kyseessä on yleensä ricercare-tyyppiä sektionaalisempi imitaatio-laji, tosin tyylillisesti kirjavampi, rytmisesti kevyempi ja tanssillinen verrattuna ricercareen. Sen ilmaantuminen on seurausta ranskalaisen…

Ricercare-tyyppi soitinmusiikissa

7.3.2019 / Murtomäki, Veijo

SOITINMUSIIKIN TYYPIT Soitinmusiikki jakaantuu intabulaatioiden ja diminuutioiden lisäksi viiteen päätyyppiin: 1) ricercare-tyyppi 2) canzona-tyyppi 3) variaatio-tyyppi 4) tanssisävellykset 5) improvisaatiosävellykset 1. RICERCARE-TYYPPI Ricercare-tyypin edustajat olivat 1600-luvun loppuun saakka vokaalimotetin soittimellisia…

Soittimet ja vokaaliteosten soitinversiot

7.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Soitinten rooli vokaaliteoksissa Soittimia käytettiin keskiajalta lähtien vokaaliteoksissa korvaamaan tai kaksintamaan lauluosuuksia ja säestystarkoituksiin sekä maallisessa tanssimusiikissa, mutta soitinmusiikin varsinainen nousu alkaa vasta 1500-luvun taitteessa. Obrecht oli ensimmäisiä säveltäjiä, jolla on huomattava…

Luterilainen kirkkomusiikki barokissa

6.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Koraali pohjana 30-vuotisen sodan jälkeinen aika 1650–1750 oli luterilaisen kirkkomusiikin kulta-aikaa, jolloin löytyy sadoittain ammattitaitoisia urkureita ja kanttoreita, jotka sävelsivät tasokasta urku- ja vokaalimusiikkia. Urkurin vokaalimusiikki oli pienempimuotoista (säkeistöllinen koraali-…

Anglikaaninen kirkkomusiikki barokissa

6.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Katolisuuden ja anglikaanisuuden jännite Henrik VIII:n (1491–1547) toimeenpaneman Englannin uskonpuhdistuksen jälkeisenä aikana Cromwellin valtaan (1649–60) saakka vanha katolinen ja uusi anglikaaninen kirkkomusiikki kilpailivat keskenään. Vaikka anglikaanisuus oli virallinen tunnustus, hovi…

Kirkkomusiikki 1700-luvun alun Ranskassa

6.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Motetti päälajina Motetti säilyi kuninkaallisen kapellin ehkä tärkeimpänä lajina Aurinkokuninkaan (k. 1715) ajan, kunnes Louis XV:n aikana sen käyttö väheni ja siirtyi 1725 perustetun konserttisarjan Concerts spirituels hoitoon: Mondonvillen motetteja esitettiin niissä…

Ranskalainen motetti ja oratorio 1600-luvulla

6.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Kaksi uskontokuntaa ja kaksi musiikkityyliä Ranskassa oli 1600-luvulla protestanttien ja katolisten välisiä yhteenottoja: edelliset lauloivat psalmeja kansankielellä, jälkimmäiset ranskalaisia kirkkolauluja liturgian ulkopuolella. Virallisessa kirkkomusiikissa oli kaksi suuntausta: 1) vastauskonpuhdistuksen hengessä…

Oratorio ja passio italialais-katolisella alueella

6.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Oratoriosta oopperan korvike Kristuksen kärsimyskertomus oli tuottanut jo keskiajalla kirkkonäytelmiä. Renessanssiaikana kehittyi moniääninen motettipassio, jonka perustaja oli frankoflaamilainen Antoine de Longueval (fl. 1503–22) passiollaan (1503–07). 1500-luvulla motettimaisia kuoropassioita sävelsivät mm. Rore (1557), Lasso (1575, 1585), Victoria (1585), Gallus (1587), Byrd (1605). Passion uusi tuleminen tapahtuu…

Italialainen/katolinen kirkkomusiikki täys- ja myöhäisbarokissa

6.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Kirkkomusiikin historian ja kehityksen kannalta kiintoisampia asioita olivat uudet ilmiöt ja keksinnöt: varhaisbarokin soololaulun, basso continuon, monikuoroisuuden ja konsertoivuuden lisäksi merkittävää oli oopperan dramaattisuuden vaikutus, soitinsävellysten muotojen hyväksikäyttö, duurimollitonaalisen järjestelmän…

Heinrich Schütz

6.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Saksalaisen musiikin isä Heinrich Schütz (1585–1672) oli saksalaisen musiikin ja barokin keskeisiä hahmoja, 1600-luvun Saksan etevin säveltäjä, jonka tuotanto on mittava ja sisältää noin 500 liturgista kirkkomusiikkiteosta. Muuta ei ole…

Hengellinen konsertto Saksassa

6.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Luterilaiset säveltäjät alkoivat käyttää varhain italialaista tyyliä: ensin tehtiin koraalimotetteja renessanssimotettien tapaan, sitten monodioita ja konserttoja. Useimmat heistä tekivät matkoja Italiaan tutustuakseen uusiin tekniikoihin, joskin 30-vuotinen sota (1618–48) hankaloitti tuntuvasti…

Roomalainen kirkkomusiikki ja oratorio

6.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Palestrina eräänä lähtökohtana Oli luonnollista, että Roomassa kirkkomusiikin traditio, etenkin paavin kappelissa, oli vanhakantaista ja yhtäältää renessanssin motettityyli jatkui. Palestrinan musiikki sai aseman virallisena kirkkomusiikkityylinä. Toisaalta jo Palestrina oli käyttänyt…

Monteverdi kirkkosäveltäjänä

6.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Monteverdi on vuosisadan alkupuoliskon merkittävin nimi kirkkosäveltäjänäkin. Vaikka hän on tullut tunnetuksi nimenomaan ooppera- ja madrigaalisäveltäjänä, oli hän suurimman osan uraansa kirkkomuusikko, sillä hänestä tuli Mantovan ajan (1591–1612) jälkeen 1613…

Varhaisbarokin kirkkomusiikki Italiassa

6.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Kirkkomusiikin kaksi tyyliä Vaikka kirkkomusiikki on usein luonteeltaan konservatiivista, ainakin 1600-luvun alussa se oli hyvin mukana musiikin yleisessä kehityksessä ja omaksui pian uuden tyylin ja tekniikat: monodian, basso continuon eli…

Soittimet keskiajalta renessanssiin

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Soittimet Soitinkuvasto Keskiajan ja renessanssin soittimista kuvineen voi lukea tarkemmin David Munrowin johtaman LP-levykansion The Instruments of the Middle Ages and Renaissance (EMI, 1976) kuvitetusta kirjaliitteestä, ja mukana on ääninäytteet…

Soittimet ja niiden käyttö

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Keskiajan ja renessanssin soittimisto oli todella laaja verrattuna myöhempiin aikakausiin. Niihin voi tutustua soitinnimilistoina ja -alalajeina linkistä: http://muhi.siba.fi/xwiki/bin/view/Muhi/View?id=kesk_ja_ren_soittimet&q=rauschpfeife&type=basic&tab=0 Ohessa kuitenkin samat tiedot hieman muokattuina ja soittimien kuvista on omat linkkinsä.…

Englantilainen madrigaali ja ayre

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Hovimies ja madrigaali Englantilainen madrigaali on italialaisen suora perillinen, ja Englannissa oli oma arkadinen kulttuurinsa, minkä lisäksi hovissa oli myös italialaisia muusikoita. Castiglionen Il cortegiano (“Hovimies”, 1528) käännettiin englanniksi melko pian (The…

Madrigaali saksalaisella alueella

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Madrigaali tuli tutuksi muualla osin flaamilaisten vientityön ansiosta, 1580–90-luvuilla ennen muuta italialaisten madrigaalikokoelmien tultua painetuksi Alppien pohjoispuolella. Madrigaalityyli ei ollut pääosin ilmaisullisesti yhtä rohkeaa tai sensuaalista muissa maissa, vaan pikemminkin…

Madrigaalin myöhäisvaihe Italiassa

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Vuosi 1580 muodostaa madrigaalin sävellyshistorian rajapyykin, sillä tuolloin A. Gabrieli julkaisi viimeisen kirjansa ja Marenzio ensimmäisensä. Madrigaalin keskuksiksi tulivat nyt Rooma sekä Ferrara ja Mantova. Motettimaisen ja hybridimadrigaalin ohelle tuli…

Madrigaalin kypsymisvaihe

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Vähitellen viisiäänisyys tuli säännönmukaiseksi, selkeät taiterajat väistyivät vapaamman tekstuurin käsittelyn tieltä sekä kromaattisuus kasvoi. Venetsiasta ei tullut vain painamisen vaan myös säveltämisen keskus vuosisadan puolivälissä. Venetsiasta akateeminen ja elitistinen madrigaalityyli…

Varhainen italialaismadrigaali

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Madrigaalin kvantiteetti Italiassa toimi 1500-luvulla noin 600 madrigaalisäveltäjää, jotka kirjoittivat noin 2900 madrigaalia. Useimmat julkaisivat vähintään kaksi madrigaalikirjaa, ja kirja (libro) tarkoitti kimppua madrigaaleja eli noin 10–20 toisiinsa löyhästi tai kiinteästi…

Madrigaali teksti-ilmaisun lajina

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Madrigaali lajinimenä esiityy jo 1300-luvun Italian Trecento-aikana, mutta sen varsinaista kultakautta olivat 1500-luku ja 1600-luvun alku. Italiasta se levisi Alppien yli lähinnä Englantiin ja Saksaan, mutta myös Puolaan, Tanskaan ja…

Espanjalainen laulumusiikki

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Canción ja villancico Napoli oli kuulunut Espanjaan vuodesta 1442 ja sen hovissa oli etenkin Ferrante I:n aikana (1448–94) vilkas kulttuurielämä, joten osa espanjalaisesta musiikkikulttuurista on napolilainen ilmiö. Johannes Cornago Cornago…

Saksalainen laulumusiikki

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Saksalainen Lied Lied on saksalaisen maallisen laulun lajinimi jo 1400–1500-luvuilla. Lochamer Liederbuch (n. 1452–60) sisältää pääosin monofonisia lauluja. Glogauer Liederbuch (n. 1480) käsittää 3–4-äänisiä maallis-sakraalisia lauluja sekä soitinsävellyksiä. Saksalaisissa lauluissa…

Italialainen laulumusiikki

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Improvisoitu laulu 1400-luvulla Italian hoveissa kukoisti improvisoitu laulaminen ja säestäminen joidenkin basso- tai sointumallien sekä runouden tärkeimpien muotojen (mm. sonetti) pohjalta; tämä oli rapsodien aikaa. Humanistit korostivat lisäksi musiikissa mukavaa…

Ranskalainen chanson

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

1500-luvun alkupuolella chanson-säveltämisen painopiste siirtyi Ranskaan, Pariisiin, ja syntyy erityinen pariisilainen chanson 1520–30-luvuilla. Taustalla on Pierre Attaingnant (n. 1494–1552), joka painoi noin 1700 chansonia 50 kokoelmana (1528–52). Chanson rustique Eräs…

Frankoflaamilaisia laulusäveltäjiä

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Chansonin aika Chansoneita, ranskankielisiä lauluja, sävellettiin aluksi vanhoissa formes fixes -muodoissa (virelai, balladi, rondeau) ja aiheena oli “valittava rakkaus” (complainte amoureuse), kunnes 1400-luvun loppua kohden ja etenkin 1500-luvun alussa vitsikkäät…

Burgundilaischanson

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Kaikki keskeiset (kirkko)säveltäjät kirjoittivat (hovi)rakkaudesta kertovaa tai kansanomaista maallista laulumusiikkia Euroopan eri maissa: Flanderissa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa, Saksassa, Englannissa. Chanson on yleisnimike kaikille maallisen laulun lajeille pääasiassa ranskalais-flaamilaisella alueella noin…

Jacob(us) Handl/Gallus

4.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Myöhäisrenessanssin säveltäjämestari Jacob(o)/Jakob Handl/Jacobus Gallus (1550–1591) tunnettiin monilla nimillä, jotka tarkoittavat eri kielillä ‘kukkoa’. Hän oli sloveenilaissyntyinen (syntyi lähellä Ljubljanaa) itävaltalaissäveltäjä, joka opiskeli ilmeisesti Triestessä tai Fiumessa ja toimi viroissa…

Saksalaisia reformiajan säveltäjiä

4.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Ludwig Senfl Senfl syntyi Baselissa (1486) ja kuoli Münchenissä (1542/3). Hän toimi Maksimilian I:n hovissa kuoropoikana (1496–) ja laulajana, oli tuolloin Isaacin oppilas ja toimitti tämän kokoelman Choralis Constantinuksen valmiiksi…

Lutherin uskonpuhdistus ja protestantismi

4.3.2019 / Murtomäki, Veijo

”Saksalainen alue” Saksalainen täytyy ymmärtää tässä yhteydessä historian valossa: Saksan valtiota (Deutsches Reich) ei ollut ennen vuotta 1871, ja sitä ennen kyse oli yhtäältä saksankielen levinnäisyysalueesta Reiniltä ja sen länsipuoleltakin…

Portugalin renessanssikirkkomusiikki

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Myöhästynyt renessanssi Portugalin renessanssi tuli vähän perässä espanjalaisia, mutta se tuotti 1500-luvun jälkipuoliskolla ja 1600-luvun alkupuoliskolla yhtä lailla hienoja säveltäjiä ja valtavasti musiikkia. Usein seurattiin espanjalaisten esimerkkiä, ja mm. Guerrero…

Victoria

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

”Espanjan Palestrina” Tomás Luis de Victoria oli vastauskonpuhdistuksen tärkeimpiä edustajia musiikissa Palestrinan ja Lassuksen ohella. Hän syntyi Ávilassa (1548) ja kuoli Madridissa (1611). Victoria lauloi Ávilan katedraalissa poikakuorolaisena (1558–63). Saatuaan…

Espanjan myöhäisrenessanssin kirkkosäveltäjiä

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Bartholomeo de Escobedo Escobedo (1515–1563) sai koulutuksen ensin Salamancassa, sitten paavin Sikstus-kapellissa (1536–54) Moralesin tapaan. Hänellä oli Segoviassa prebenda (1554–), jossa hän toimi mahdollisesti Victorian opettajana. Missa Philippus Rex Hispaniae…

Christobal de Morales

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Morales Espanjassa ja Italiassa Morales syntyi Sevillassa (1500) ja kuoli Marchenassa (1553). Hän oli ensimmäinen merkittävä espanjalaissäveltäjä, ja hänellä oli onni saada kotikaupungissaan hyvä koulutus. Morales siirtyi Napoliin (1531) ja…

Espanjan musiikin suuruudenaika

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Espanjan yhdistyminen Ávilan tärkeän romaanisen katedraalin muureja ja portaali; kirkossa työskentelivät muusikkoina mm. Vivanco, Bernardino de Ribera ja Victoria. Ferdinand II:n aikana (1479–1516) Kastilia ja Aragonia yhdistyivät, muslimit karkoitettiin ja koko…

Muita Italian renessanssin kirkkosäveltäjiä

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Annibale Padovano Padovano syntyi kaimakaupungissaan Padovassa (1527) ja kuoli Grazissa (1575). Hän toimi ensin (1552–65) Pyhän Markuksen kirkon urkurina Venetsiassa, jossa julkaisi kirjan 5­6-äänisiä motetteja (1567) flaamilaiseen tyyliin ja oppi…

Palestrina

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Palestrinan asema ja merkitys kirkkomusiikin historiassa Palestrina on saanut maineen “kirkkomusiikin pelastajana”, mikä on kuitenkin pitkälle legenda, jota hän paitsi itse myös myöhemmät sukupolvet ovat tehokkaasti pönkittäneet. Tosiasiassa “pelastuksesta” Trenton…

Vastauskonpuhdistus

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Jesuiitat, taiteet ja Trenton kirkolliskokous Vastauskonpuhdistus oli laaja henkinen ja kirkkopoliittinen liike, joka tähtäsi Lutherin, Zwinglin ja Calvinin oppien kumoamiseen, uskonnollisen tunteen syventämiseen ja uuteen uskonnolliseen kulttuuriin. Sen aloitti paavi…

Tauon jälkeen italialaisia kirkkosäveltäjiä

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Italialaiset korvaavat frankoflaamilaiset säveltäjät Italiassa oli ollut trecentossa maineikas ja laaja säveltäjäkaarti, joka kuitenkin hiipui 1400-luvun, quattrocenton, alkupuolella, joten kolme neljännestä vuosisadasta (n. 1425–1500) maan musiikkielämästä kirkoissa ja hoveissakin pitkälti…

William Byrd

2.3.2019 / Murtomäki, Veijo

William Byrd (1543–1623) oli viimeinen merkittävä renessanssin katolilainen kirkkosäveltäjä, vaikkakin hän kirjoitti myös anglikaanista kirkkoa varten. Byrd oli ehkä kotoisin Lincolnista, mutta kasvoi Lontoossa, jossa hän oli Tallisin oppilas. Hänen…

Thomas Tallis

2.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Thomas Tallisia (n. 1505–85) pidetään Englannin tärkeimpiin kuuluvana säveltäjänä. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli Kentin lähellä Doverin luostarin urkurina (1532–). Canterburyn katedraalin laulajan työn (1540–42) hän pääsi 1543 urkuriksi ja säveltäjäksi…

Reformaatioajan säveltäjiä

2.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Anglikaanisen musiikin lajit Englantilaissäveltäjät 1500-luvun puolivälissä ja paljon sen jälkeenkin tasapainoilivat katolisen ja anglikaanisen kulttuurin välissä, ja monet heistä sävelsivät sekä latinan- että englanninkielisiä tekstejä. Monilla säveltäjillä oli yhä katolinen…

Katolisen ajan englantilaissäveltäjiä

2.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Katolisen kirkkomusiikin pitkä perinne Eton College Katolisella kirkkomusiikilla oli Englannissa pitkä ja loistava perinne, joka nojautui katedraalien ja yliopistojen musiikkitoimintaan, jossa kuorolla oli keskeinen sija. Se oli myös edistyksellistä, sillä…

Orlandus Lassus

28.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Orlando/Orlandus/Orlande/Roland di/de Lasso/Lassus syntyi Mons’ssa (1532) ja kuoli Münchenissä (1594). Hän oli renessanssimusiikin todellinen musiikin kosmopoliitikko, sikäli täysin vastakkainen ilmiö Palestrinalle, joka oli nurkkapatriootti. Lassus sävelsi usealla eri kielellä kaikkia…

Monikuoroisuus ja Willaert

28.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Teoreetikoiden luonnehdintoja Williaertista Willaert syntyi Bruggessa (n. 1490) ja kuoli Venetsiassa (1562). Hän työskenteli mm. Roomassa, Ferrarassa, Unkarissa, Milanossa ja lopulta Venetsiassa. Willaert on tärkeä nimi renessanssipolyfonian kehityksessä, sillä Moutonin…

Hugenottisäveltäjiä 1500-luvulla

28.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Katolisia ja kalvinistisäveltäjiä rinnakkain Ranskassa huolehtivat katolisesta kirkkomusiikista monet flaamilaissyntyiset säveltäjät (mm. Arcadelt, Lasso) sekä eräät omat säveltäjät (Janequin, Goudimel, le Jeune). Mutta myös Ranskassa, Sveitsissä ja Flanderissa sekä myöhemmin…

Frankoflaamilainen kirkkomusiikki Manchicourtista Rogieriin saakka

28.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Pierre de Manchicourt Manchicourt (n. 1510–64) oli pohjois-Ranskasta, toimi Tours’ssa ja Tournai’ssa sekä Arras’n katedraalin kuorolaisena (1525) jja pääs Filip II:n kapellimestariksi (1559–) Madridiin. Hän sävelsi 19 messua, 72 motettia, magnificatin, 9…

Frankoflaamilaisia säveltäjiä Clemens non Papaan saakka

28.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Frankoflaamilaisen musiikin neljäs ja viides säveltäjäsukupolvi Tyyliltään ranskalais-flaamilaisia säveltäjiä oli kymmeniä, joskin riippumatta syntymäpaikasta heihin lukeutuu myös muualta tulleita (Espanja) ja mantereen keski- ja pohjoiseurooppalaisen ydinalueen ulkopuolella, Italiassa ja Espanjassa…

Täys- ja myöhäisbarokin maallinen kantaatti- ja laulumusiikki Italiassa

27.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Kantaatti kehittyi siten lajien ja muotojen moninaisuudesta, läpisävelletyn monodian ja säkeistölaulun yhdistelmästä moniosaiseksi muodoksi, jossa kypsässä vaiheessa 1600-luvun loppupuolella resitatiivit ja aariat (useimmiten 2–3 paria) vuorottelevat: RARA… — mutta muitakin…

Monteverdin myöhemmät madrigaalikirjat

27.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Monteverdin madrigaalikirjoista V–IX voi seurata parhaiten konsertoivan tyylin kehitystä. Hän fuusioi vähitellen 1600-luvun musiikin heterogeeniset elementit kaunopuheiseksi kieleksi, tiiviiksi muodoiksi, väreiltään ja mielentiloiltaan vaihtelevaksi, tekstiä vastaavaksi ilmaisuksi. V kirjasta alkaen continuo on…

Venetsialainen ooppera

26.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Oopperan luonne muuttui Venetsiassa sen saaman suuren julkisuuden vuoksi: 1637 avattiin ensimmäinen oopperatalo Teatro Cassiano. Vuoteen 1700 tultaessa Venetsiassa oli 17 oopperateatteria ja niissä oli esitetty 388 produktiota. Oopperoita kuulivat…

Ensimmäiset oopperat

26.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Perin ja Rinuccinin Dafne ja Euridice Monodinen tyyli valtasi pian lähes kaiken laulumusiikin ja vei oopperan syntyyn, sillä dialogi ja tunteiden esittäminen, nopea ja dramaattinen toiminta mahdollistuivat uuden puhelaulun ansiosta. Jacopo…

Oopperan ennakoijia

26.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Ensimmäiset oopperat ovat 1500-luvun loppuvuosilta, mutta ajatus draaman ja musiikin yhteydestä on peräisin antiikista, jossa näytelmien kuoro-osat laulettiin, samoin myös dialogit. Keskiaikana oopperan edeltäjiä olivat liturgiset draamat: mm. Danielin näytelmä ja Herodeksen näytelmä. Angelo…

Retoriikka, affektit, kuvio-oppi

26.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Uusi ilmaisun ja emootioiden korostuminen oli tuntuvilla ensin vanhoissa muodoissa: Gesualdon madrigaaleissa ja Gabrielin moteteissa. Uusi sanasto ja syntaksi löysi vakiintuneet muotonsa vasta noin 1640. Musiikin ja tekstin välinen suhde…

Maat, kansat ja tyylit barokkimusiikissa

26.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Kansat, maantiede, sosiaalinen tausta John Walter Hill: Baroque Music. New York & London: W. W. Norton, s. 7. Renessanssi oli franko-flaamilaisten ylivaltaa, barokkia dominoivat italialaiset siitä huolimatta, että “Italia” oli…

Barokin jäsennys musiikissa

26.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Vuotta 1600 pidetään vedenjakajana: tuolloin ilmaantuivat monodia, ooppera, kenraalibasso, konsertto, vähitellen myös sonaatti. Siirtymäkautena toimii 1500-luvun loppu, jolloin madrigaali valmisti tietä uuteen sana–sävel-suhteeseen perustuvalle musiikkikäsitykselle. Aikakauden päätös sijoittuu hetkeen, jolloin…

Barokki taiteissa ja tieteissä

26.2.2019 / Murtomäki, Veijo

  Yleensä barokilla ajatellaan musiikissa ajanjaksoa noin 1580/1600–1750 oopperan synnystä Bachin kuolemaan, mikä on tietenkin karkeistus. Eräs ongelma on se, muodostaako tämä aikakausi yhtenäisen tyylin ja voidaanko siitä puhua omana rajattuna…

Josquinin ympäristöä

7.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Vaikka Josquin Despreziä (n. 1450–1521) pidettiin täysrenessanssin kenties johtavana säveltäjä – joskin osa kunniasta tulee esimerkiksi uskonpuhdistaja Martti Lutherin kehuista – täysrenessanssissa toimi poikkeuksellisen paljon loistavia säveltäjiä. Musiikissa nousi esiin hämmästyttävä…

Divitis ja de Févin

7.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Antonius Divitis Divitis (n. 1470–151/34) oli frankoflaamilainen säveltäjä, joka työskenteli (1501–1506) Brüggessa ja Malines’ssa, vieraili Espanjassa ja toimi laulajana Ranskan hovissa (1515–). Hänen tuotantoonsa kuuluu 2 messua, jotka perustuvat Richafortin…

Antoine Brumel

7.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Antoine Brumel (n. 1460–n. 1512/13/20)   Vaikka Antoine Brumel ei olekaan nykypäivänä kovin tunnettu säveltäjä ja hänen maineensa lepää lähinnä yhden teoksen, 12-äänisen ns. “Maanjäristysmessun” Missa Et ecce terrae motus…

Pierre de la Rue

7.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Pierre de la Rue (n. 1460–1518) Pierre de la Rue on Josquin-sukupolven jännittävimpiä edustajia. Aiemmin luultiin, ettei hän käynyt Italiassa lainkaan, sillä hänen musiikkiaan leimaa ankaran pidättyvä tyyli, joskus matalat…

Loyset Compère

7.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Loyset Compère (n. 1445–1518) Hainautissa, nykyisin Belgian-Ranskan rajalla olevalla alueella, n. 1450 syntynyt Loyset Compère on sukupolvensa edustajista laiminlyödyimpiä. Asiantila voi johtua siitä, että hänen musiikkinsa on vielä merkillisellä tavalla…

Renessanssin suurmieskultti

6.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Renessanssissa suunnattiin katse suuriin yksilöihin: merkkimiehiä palvottiin ja heidän alkuperästään sekä maineestaan oltiin ylpeitä, etenkin Italiassa. Tästä kertoo parhaiten taiteilija ja taidehistorioitsija Giorgio Vasarin (1511–1574) teos Le vite de’ piu eccellenti pittori, scultori,…

Täysrenessanssin ajoitus

6.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Musiikin täysrenessanssin sijoittaminen 1500-luvun vaihteen molemmin puolin (n. 1470–1520) on melko yksinkertaista: tuolloin Koillis-Ranskan ja Flanderin kuorokouluissa alulle pantu sekä myös Italian, Saksan, Ranskan ja Espanjan katedraaleissa ja hovi- ja…

Kriisien ajasta ETY-kokoukseen

9.6.2015 / Oramo, Ilkka

Kansainvälisiä kriisejä 1960-luvun alussa idän ja lännen suhteet kiristyivät entisestään. Kun Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain johtajat, pääsihteeri Nikita Hruštšov ja presidentti John F. Kennedy, kesäkuussa 1961 tapasivat Wienissä, Hruštšov uhkasi solmia…

Takaisin ylös