Morales Espanjassa ja Italiassa
Morales syntyi Sevillassa (1500) ja kuoli Marchenassa (1553). Hän oli ensimmäinen merkittävä espanjalaissäveltäjä, ja hänellä oli onni saada kotikaupungissaan hyvä koulutus. Morales siirtyi Napoliin (1531) ja oli seuraavaksi (1535–45) paavin kapellissa, jossa oli ollut espanjalaisia laulajia jo yli 100 vuotta, sillä Espanjasta oli tullut useita paaveja. Paavali III:n aikana kapellin koko kasvoi 24:stä 33:een laulajaan; Morales lauloi siellä 1536 Kaarle V:lle.
Moralesista tuli vähitellen kysytty ja tärkeä säveltäjä Italiassa. Nizzassa laulettiin rauhanjuhlassa (1538) Moralesin kuusiääninen motetti Jubilate Deo omnis terra (“Ylistäkää Herra kaikki maat”). Motetti Gaude et laetare (“Iloitse ja kiitä”) soi Ferrarassa Ippolito II d’Esten kardinaaliksi nimittämisjuhlassa (1539). Morales sävelsi requiemin Kaarle V:n vaimon Isabel Portugalilaisen hautajaisiin Pietarinkirkossa (1539; julk. 1544). Paavin kapelli lauloi Michelangelon freskojen (Viimeinen tuomio) paljastustilaisuudessa Sikstus-kappelissa (1540), jolloin Morales oli luonnollisesti mukana. Hän lähti 1545 Roomasta ja palasi Toledon katedraalin kuoronjohtajaksi, sitten Málagan katedraaliin kapellimestariksi (1551).
Musiikki
Moralesin musiikki tunnettiin kaikkialla Euroopassa, jopa Meksikossa asti; teoksista otettiin peräti 65 painosta ennen 1600. Tuotanto käsittää yli 100 motettia, 26 messua, yhdeksän Magnificat-sykliä (1542, 1545) ja kaksi lamento-sykliä. Musiikki on yhdistelmä frankoflaamilaista ja espanjalaista tyyliä: sitä leimaa soinnullisuus, vakavuus, sekvenssien ja toistojen käyttö sekä harmoninen uskaliaisuus. Moralesia pidetään Palestrinan edeltäjänä: Palestrina jäljitteli mm. Moralesin motettia O sacrum convivium (“Oi pyhät pidot”). Morales julkaisi kaksoisniteen messuja (1544), joiden joukossa on hieno Missa “Si bona suscepimus” (“Jos olemme saaneet hyvää” -messu), kuusiääninen parodiamessu Verdelot’n motettiin. Verdelotilla on ensimmäisellä partituurinsivulla kolme eri imitaatiomotiivia tekstinsäkeillä “Si bona suscepimus”, “de manu Domini” ja “mala autem …”, joista kaksi ensimmäistä ovat lähisukulaisia.
Motetti ja parodiamessu Si bona suscepimus
Samoin Moralesilla on kolme eri imitaatioalkua: alussa, joskin vain neljällä äänellä on sama motiivi kuin Verdelot’lla, kun taas cantus II ja altus laulavat sen lyhennetyn version; Moralesilla cantus I (t. 11–14) ja cantus II (t. 13–16) imitoivat Verdelot’n toista motiivia, kun taas muut äänet ovat vapaita; Moralesin kolmas, Verdelot’a seuraava motiivi esiintyy niinikään vain kahdessa ylemmässä äänessä (t. 15–19); Moralesilla on veilä neljäs motiivi edelleenkin kahdessa ylemmässä äänessä (t. 19–23). Moralesin kudos on motiivilainoista huolimatta kaikkiaan vapaampaa, ja säveltäjä hyädyntää Verdelot’n mallia ainoastaan oman keksintänsä lähtökohtana.
Officium defunctorum (“Kuolinhetkipalvelus”, 1548–51) laulettiin Meksikossa 1559 Kaarle V:n kuoleman johdosta; sen avaus on tumman kuoleman läheinen, sillä tekstinä on vaikuttava Circumdederunt me gemitus mortis.
Motetti kuolinmessusta
Circumdederunt me gemitus mortis dolores inferni circumdederunt me.
Minua ympäröivät kuoleman valitukset, helvetin tuskat kiertävät minua.
