Siirry sisältöön

William Byrd
2.3.2019 / Murtomäki, Veijo

william_byrd

William Byrd (1543–1623) oli viimeinen merkittävä renessanssin katolilainen kirkkosäveltäjä, vaikkakin hän kirjoitti myös anglikaanista kirkkoa varten. Byrd oli ehkä kotoisin Lincolnista, mutta kasvoi Lontoossa, jossa hän oli Tallisin oppilas. Hänen omia oppilaitaan puolestaan olivat Morley ja Tomkins, ehkä myös Philips, Weelkes ja Bull. Byrd toimi (1563–70) Lincolnin katedraalin urkurina ja kuoromestarina. Suurin osa englantilaista kirkkomusiikkia suuria serviceitä lukuun ottamatta on peräisin tältä ajalta, samoin osa latinalaismoteteista, joita hän julkaisi yhdessä Tallisin kanssa (1575), osaa ei koskaan, sekä lamentaatiot. Byrd pääsi Kuninkaallisen kapellin laulajaksi Lontooseen (1570–), minkä jälkeen hän sai kruunulta oikeudet Tallisin kanssa juuri 1575 musiikin ja nuottipaperin painamiseen ja myyntiin; kaksi vuotta myöhemmin miehet pyysivät kuitenkin kuningattarelta maata tappioidensa peittämiseksi!

Latinalainen musiikki

Byrdin motetit (1575) täynnä kokeiluja, sillä hän oppi Ferraboscolta italialaista Lasso-tyyliä, mm. imitaatiota ja myös vaikuttavaa homofoniaa, mikä kuuluu moteteissa Miserere mihi, Domine (“Armahda minua, Herra”) ja Emendemus in melius (“Korjaamme paremmaksi”). Byrd puolusti Lontoossa katolista uskoa rikkaiden aristokraattien tuella uskonnollista painostusta vastaan Elisabetin toimeenpanemien katolisten teloitusten (1581) jälkeen.

Motetti Emendus in melius

Emendemus in melius quae ignoranter peccavimus;
ne subito praeoccupati die mortis,
quaeramus spatium poenitentiae, et invenire non possimus.
Attende, Domine, et miserere; quia peccavimus tibi.

Versus: Adjuva nos, Deus salutaris noster, et propter honorem nominis tui libera nos. (Vulgata, Ps. 78:9a)

Tehkäämme parannus siinä, missä olemme tietämättömyyttämme tehneet syntiä;
ettemme yhtäkkiä joutuisi kuoleman päivän nielaisemiksi.
me etsimme katumuksen tilaa, muttemme kykene löytämään sitä.
Katsahda meihin, Herra, ja armahda meidät; sillä olemme rikkoneet sinua vastaan.

Auta meitä, meidän pelastuksemme Jumala, ja vapauta meidän nimesi kunnian tähden. (Psalmi 79:9)

emendus1

Vähitellen Byrdin musiikkisato kypsyi: valmistui kaksi kokelmaa motetteja nimellä Cantiones sacrae I–II (1589, 1591) sekä kolme messua (1592–95), jotka on tehty ainakin osin uskonveljien tukemiseksi, sillä mahdollisuuksia niiden julkiselle esittämiselle on täytynyt olla vain vähän. Messujen säveltäminen oli ehkä jesuiittaystävien aikaansaannosta, sillä oli vaarallista julkaista katolista kirkkomusiikkia, mutta siitä huolimatta Byrd kuitenkin painatti messut. Messut ovat yksinkertaisia ja tiiviitä, niissä ei ole sanatoistoja tai laajoja polyfoniajaksoja; ne eivät myöskään perustu cantus firmukselle tai muille teoksille.

Messu viidelle äänelle

kyrie1kyrie2

Myöhempien vuosien (1591–1623) motetit ovat suurten ja ekspressiivisen sijaan vaatimattomampia ja sopivampia liturgiaan, vähemmän persoonallisia ilmaisultaan ja käytännöllisiä teoksia. Näihin lukeutuu mm. Infelix ego (“Onneton minä”, 1591). Byrd muutti (1593) Essexiin, jossa hän saattoi liittyä katoliseen yhteisöön ja säveltää kaksi kokoelmaa nimellä Gradualia (1605, 1607), joissa on yhteensä 109 teosta, pikemminkin motetin osia kuin täydellisiä motetteja, ja ne muodostavat proprium-messuja lähes kirkkovuoden kaikkiin juhlapäiviin. Näihin lukeutuu mm. Ave verum corpus (“Terve tosi ruumis”).

Motetti Ave verum corpus

Ave, verum corpus,
natum de Maria Virgine,
vere passum, immolatum
in cruce pro homine:
cuius latus perforatum
unda fluxit sanguine.
Esto nobis praegustatum,
in mortis examine:
O dulcis, O pie, O Jesu fili Mariae,
miserere mei. Amen.

Terve tosi ruumis,
syntynyt Neitsyt Mariasta,
todesti kärsinyt, uhrattu
ristillä ihmisten tähden:
jonka lävistetystä kyljestä
vesi ja veri virtasivat.
Ole meille esimaku
kuoleman koetuksessa.
Oi suloinen, oi laupias, oi Jeesus, Marian poika,
armahda meitä. Aamen.

ave1ave2

Anglikaaninen musiikki suositumpaa

Kuoleman jälkeen Byrdin anglikaaninen musiikki on säilynyt parhaiten. Hän sävelsi neljä serviceä, joista yksi on short service (syllabista homofoniaa), yksi verse service (eli säkeitä myös soololla ja uruilla) ja yksi great service (laaja ja monipuolinen palvelus). Lisäksi tuotantoon kuuluu useita kymmeniä anthemeja.

Great service -teoksessa yhdistyy aamu-, ilta- ja ehtoollisjumalanpalvelus. Se on suosituin ja laajin yksittäinen kirkkoteos, peräti 10-ääninen sävellys. Servicen osat ovat
1) aamupalvelusta varten: Venite, Te Deum, Benedictus;
2) ehtoollista varten: Kyrie, Creed;
3) iltapalvelusta varten: Magnificat, Nunc dimittis.

Vaikkapa nyt englanninkielisestä Kyrie-osasta voi nähdä, miten Byrd on luopunut latinalaisten messujensa melko yksinkertaisestakin imitaatiosta ja tyytyy koruttomaan mutta viehättävään soinnulliseen ilmaisuun.

kyrie-1-gs

kyrie2-gs

Eräät anthemit ovat tavattoman suosittuja: O Lord, make thy servant Elisabeth (ennen 1570?), Sing joyfully unto God (kypsä teos), ja Christ rising again (1589), joka on verse anthem (urut säestää soololaulajaa).

Anthem Sing Joyfully unto God

sing1sing2

Takaisin ylös