Pirstoutuva sinfoniamaailma
7.2.2026 / Oramo, Ilkka
Vuosina 1975–1994 Suomessa sävellettiin noin 90 sinfoniaa tai sinfoniaksi nimettyä teosta. Enemmistö on vanhojen tekijöiden teoksia, mutta myös kolme uutta sinfonikkoa ilmaantui. Yleisenä piirteenä on sinfoniamuodon perinteen pirstoutuminen: sinfoniaksi voidaan…Antiikista Adleriin
21.1.2026 / Oramo, Ilkka
1. Länsimaisen musiikkikulttuurin juuret ovat antiikissa. Kreikkalaisen perinteen vaikutus ei kuitenkaan perustu itse musiikkiin – kreikkalaisilta on säilynyt vain muutama sävelmä ja niidenkin tulkitseminen on vain pinnallisesti mahdollista – vaan…Uusia väyliä
24.3.2025 / Oramo, Ilkka
Korvat auki Vuonna 1977 nuoret säveltäjät perustivat yhdistyksen ja antoivat sille nimen Korvat auki. Yhdistyksen alkuperäinen tarkoitus oli viedä musiikkia Helsingin ulkopuolelle, ja näin myös tehtiin, mutta tärkeämmäksi muodostui myöhemmin…Kansanmusiikin vaikutuksesta taidemusiikkiin [2]
13.12.2020 / Oramo, Ilkka
Kun Sibelius syksyllä 1896 haki musiikin harjoitusmestarin virkaa Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa, hän piti koeluennon, jossa otti tehtäväkseen esittää ”joitakin näkökohtia kansanmusiikista ja sen vaikutuksesta säveltaiteeseen”.[1] Aiheen valinnan perustana ei ollut tieteellinen…Helmuth Thierfelderin avoin kirje Jean Sibeliukselle 1935
13.12.2020 / Oramo, Ilkka
Helmuth Thiefelderin kauan upoksissa ollut avoin kirje Sibeliukselle[1] on yhtäkkiä pulpahtanut pinnalle, kun Timothy L. Jackson on arvellut, että Adornon kuuluisa ”Glosse über Sibelius”[2] tai itse asiassa sen nimetön ensipainos,[3]…Sub umbra Sibelii
12.12.2020 / Oramo, Ilkka
Kuka lienee ensimmäisenä puhunut Sibeliuksen varjosta? Idea pulpahtaa pinnalle viimeistään 1920-luvulla. Esseessään ”Uusi suomalainen musiikki” Ernest Pingoud (1887–1942) viittaa tiettyjen arvojen uudelleenarviointiin ensimmäisen maailmansodan aikana, erityisesti ”romantiikan konkurssijulistukseen”. Se ei…Sibelius musiikinhistorian ongelmana
11.12.2020 / Oramo, Ilkka
”Säveltäjät, kuten Jean Sibelius ja Ferruccio Busoni, jotka epäilemättä kuuluivat moderniin musiikkiin – niin kuin se silloin ymmärrettiin – mutta eivät halunneet ottaa ratkaisevaa askelta uuteen musiikkiin, joutuivat esteettiselle ei-kenenkään-maalle…Miksi Sibeliusta ei voida jättää ulkopuolelle
9.12.2020 / Oramo, Ilkka
Otsikkoni on appropriaatio. Otin sen Richard Taruskinin keynote-luennosta vuoden 2006 Budapestin Bartók-kongressissa ja korvasin Bartókin Sibeliuksella.[1] Hänen otsikkonsa viittaa Bartókin yllättävään laiminlyöntiin hiljattain ilmestyneessä historiateoksessa The Cambridge History of Twentieth-Century…Bardi op. 64 – kertomus vai mielen maisema?
9.12.2020 / Oramo, Ilkka
1. Jean Sibeliuksen Bardi op. 64 (1913) on koettu pessimistiseksi, ”synkän mietiskeleväksi” teokseksi.[1] Voi kuitenkin olla vaikea ratkaista, heijastaako se säveltäjän omia kurkkukasvaimen herättämiä kuolemantuntoja vai kulttuurin kriisiä, joka sen…Tuonelan joutsen – musiikkia symbolismin ja art nouveau’n välimailla
9.12.2020 / Oramo, Ilkka
1800-luvun lopun modernit taidesuunnat impressionismi, symbolismi ja art nouveau alkoivat vaikuttaa suomalaisessa musiikissa 1890-luvulla. Mutta mistä nämä vaikutteet tulivat? Tulivatko ne ranskalaisesta musiikista, josta Suomessa oli alettu yhä enemmän kiinnostua,…Taiteellinen ja esteettinen arvo
5.5.2020 / Oramo, Ilkka
Tarkoitukseni on kommentoida käsitteellistä erottelua, jonka ääriviivat ovat tuttuja. Esteettistä arvoa pidetään aistihavainnolle perustuvana arvon lajina, kun taas taiteelliseen arvoon katsotaan kuuluvan sellaisiakin aineksia, jotka eivät ole pelkän havainnon ulottuvilla.…Herttua Siniparran linna
20.1.2020 / Oramo, Ilkka
Bartókin yksinäytöksinen ooppera A kékszakállú herceg vára op. 11 (1911) perustuu Béla Balázsin 1910 julkaisemaan mysteerinäytelmään. Balázs oli vuosisadan alun budapestilaiseen älymystöön kuulunut runoilija, käsikirjoittaja ja elokuvakriitikko, joka osallistui vuoden…Viulukonserton op. 47 syntyvaiheita
5.7.2019 / Virtanen, Timo
Sibeliuksen varhaisin viittaus viulukonserttoa varten kirjoitettuun luonnokseen esiintyy kirjeessä, jonka hän lähetti morsiamelleen Aino Järnefeltille Wienistä lokakuussa 1890. Säilyneen sävellyskäsikirjoitusaineiston perusteella emme voi tietää onko juuri tämä kirjeessä mainittu luonnos…Metodin suuntaviivoja
13.2.2019 / Oramo, Ilkka
…we can view the past, and achieve our understanding of the past, only through the eyes of the present. (E. H. Carr) Die Vergangenheit… kann erst durch Vermittlung der…Toinen tasavalta 1944–1994
11.2.2019 / Oramo, Ilkka
Sotien jälkeen edellisten vuosikymmenten nationalismi, jota poliittiset uhkakuvat olivat ruokkineet, väistyi uuden liberaalin ajattelun tieltä. Uuden ilmeen musiikkiin toivat rintamalla palvelleet säveltäjät. Einar Englundin (1916–99) ensimmäinen sinfonia (1946), Shostakovitshin Leningrad-sinfonian…Euroopan unionin aika 1995–
11.2.2019 / Oramo, Ilkka
(tulossa)Ensimmäinen tasavalta 1919–1944
11.2.2019 / Oramo, Ilkka
Joulukuussa 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi. Sibeliuksen asema maan johtavana säveltäjänä oli vakiintunut ja hänen kehityksensä omaksunut suunnan, jonne johtavat jäljet peittyivät mahdollisilta seuraajilta. 5. sinfonian kolmannessa ja lopullisessa versiossa (1919)…Keisariaika 1809–1917
11.2.2019 / Oramo, Ilkka
Vuonna 1809 Ruotsi menetti suomalaiset alueensa sodassa Venäjälle, johon Suomi liitettiin autonomisena suuriruhtinaskuntana omine lakeineen ja instituutioineen. Helsingistä tehtiin pääkaupunki 1812 ja se ohitti merkityksessä Turun lopullisesti vuoden 1827 Turun…Vapauden- ja kustavilainen aika 1721-1809
11.2.2019 / Oramo, Ilkka
Vuonna 1747 yliopisto palkkasi Turun tuomiokirkon urkurin Carl Petter Lenningin (1711–88) perustamaan ylioppilaiden keskuudessa collegium musicumin. Sen oli määrä huolehtia musiikista yliopiston tilaisuuksissa, mutta samalla se lisäsi musiikin harrastusta sivistyneistön…Uskonpuhdistus- ja suurvalta-aika 1523–1721
11.2.2019 / Oramo, Ilkka
Ruotsissa uskonpuhdistus pantiin alulle Kustaa Vaasan (1496-1560) aikana, mutta vakiintuneen aseman se sai vasta Uppsalan kirkolliskokouksessa 1593. Luterilaisia jumalanpalveluksia pidettiin Turun hiippakunnan kirkoissa 1520-luvulta alkaen, ja luterilaisuus kuvastuu monissa käsikirjoituksissa,…Keskiaika n. 1155–1523
11.2.2019 / Oramo, Ilkka
Kristillinen vaikutus alkoi tunkeutua Itämeren pohjoispuolisiin maakuntiin viikinkiajan lopulla ennen vuotta 1000. 1100-luvun jälkimmäisellä puoliskolla näistä alueista tuli Rooman kirkon lähetysalue, kun Eerik Pyhä ja hänen seuraajansa Ruotsin valtaistuimella alkoivat…Esihistoriallinen aika n. vuoteen 1155
11.2.2019 / Oramo, Ilkka
Suomalaisten vanhinta tunnettua lauluperinnettä kutsutaan kalevalaiseksi runo- tai runonlauluksi. Sen kehitys lienee alkanut ennen vuotta 500 eaa., kun varhaiskantasuomea puhuvan populaation painopiste oli vielä Suomenlahden eteläpuolella. Runonlaulun ydinaluetta on ollut Viro…Suomen musiikinhistorian vaiheita
10.2.2019 / Oramo, Ilkka
Alku Ensimmäiset kirjalliset maininnat suomalaisten musiikista sisältyvät Henrik Gabriel Porthanin teokseen De poësi fennica (1766–78) ja Jacob Tengströmin Kuninkaallisessa kirjallisuuden, historian ja muinaisesineiden akatemiassa (K. Vitterhets-, Historie och Antiqvitets-Academien) Tukholmassa…Suomesta, suomalaisista ja Suomen musiikista
8.2.2019 / Oramo, Ilkka
Suomen kansan alkuperästä on kaksi teoriaa. Muuttoteorian mukaan suomalais-ugrilaisten kansojen alkukoti oli Volgan mutkassa Keski-Venäjällä, josta suomalaiset päätyivät ensin Baltiaan ja sitten Suomenlahden pohjoispuolelle. Teorian perustelu on kielitieteellinen: rakenteellisesti suomen kieli on…Euroopan unionin aika
10.12.2017 / Oramo, Ilkka
ValmisteillaETY-huippukokouksesta Euroopan unioniin
7.12.2017 / Oramo, Ilkka
Maailmanpolitiikan tapahtumia ETY-huippukokouksen 1975 päätösasiakirjan ensimmäisessä ”korissa” sovittiin toisen maailmansodan jälkeen muodostuneiden ja Pariisin rauhansopimuksessa (1947) vahvistettujen valtiollisten rajojen pysyvyydestä. Neuvostoliitto katsoi tämän voitokseen, koska se takasi Baltian maiden, Puolan,…Uuden ajan uusi musiikki
10.6.2017 / Oramo, Ilkka
Saksa vuonna nolla Saksan Darmstadtissa järjestettiin vuonna 1946 uuden musiikin kesäkurssit. Niiden ensimmäinen tehtävä oli perehtyä siihen, mitä musiikissa oli tapahtunut vuoden 1920 jälkeen. Siitä nuorella muusikkopolvella ei 1930-luvun natsivallan…Piano- ja kamarimusiikkia
7.6.2017 / Oramo, Ilkka
Sinfonikko Einar Englund aloitti säveltäjänuransa sodan aikana kamarimusiikilla. Hänen varhaisista töistään tärkein on pianokvintetto f-molli (1941), joka säveltäjän omien sanojen mukaan on ”sekä temaattisesti että soinnullisesti omalaatuinen sekoitus Franckia, Regeriä,…Oopperaa ruotsiksi ja suomeksi
7.6.2017 / Oramo, Ilkka
Neito tornissa 1800-luvulla kotimainen ooppera oli ollut pelkästään ruotsinkielistä. Jean Sibelius (1865–1957) suunnitteli 1890-luvulla Kalevala-aiheista oopperaa ’Veneen luominen’, josta ei tullut valmista. Sen sijaan hän teki pienoisoopperan Jungfrun i tornet…Sinfonian kolme tyyppiä
2.6.2017 / Oramo, Ilkka
Kun säveltäjät Länsi-Euroopassa II maailmansodan jälkeen enimmäkseen kaihtoivat perinteisiä lajinimiä, Suomessa sinfonian asema pysyi vakaana. Tähän epäilemättä vaikutti Sibeliuksen perinne. Sinfonioita sävelsivät sekä vanhemman ikäpolven säveltäjät että nuoret, sillä Sibeliuksen…Kehittyvä infrastruktuuri
2.6.2017 / Oramo, Ilkka
Sodan oloissa yhteiskunnallinen toiminta oli häiriintynyt kaikilla siviilielämän aloilla. Kun rauhantila oli saavutettu, musiikkielämä heräsi kiihkeään sykkeeseen, mitä kuvastaa parhaiten, että vuoden 1945 aikana pidettiin 13 sävellyskonserttia. Samana vuonna säveltäjät…Epinikiasta Tripartitaan
2.6.2017 / Oramo, Ilkka
Vaikka sinfonia oli monille säveltäjille eräänlainen pakkomielle, jonka itsepintaisuudessa kuvastuu Sibeliuksen varjon pituus, oli myös säveltäjiä, jotka eivät koskaan joutuneet tämän pakkomielteen valtaan. Välillä kaikki kirjoittivat orkesteriteoksia, joille antoivat suurempia…English Summary
8.1.2017 / Oramo, Ilkka
1. The Middle Ages Christian influence had begun to infiltrate the provinces north of the Baltic during the late Viking Age, before 1000. It was not until the second half…Kriisien ajasta ETY-kokoukseen
9.6.2015 / Oramo, Ilkka
Kansainvälisiä kriisejä 1960-luvun alussa idän ja lännen suhteet kiristyivät entisestään. Kun Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain johtajat, pääsihteeri Nikita Hruštšov ja presidentti John F. Kennedy, kesäkuussa 1961 tapasivat Wienissä, Hruštšov uhkasi solmia…Eduard Hanslick ja musiikille ominainen kauneus
15.10.2014 / Oramo, Ilkka
Eduard Hanslick (1825–1904) opiskeli nuoruudessaan musiikkia – pianonsoittoa, harmoniaoppia, kontrapunktia ja sävellystä – V. J. Tomášekin (1774–1850) johdolla syntymäkaupungissaan Prahassa. Ammattimuusikoksi hän ei kuitenkaan tohtinut ryhtyä. Hän aloitti sen sijaan…Runosävelmien jäljillä
11.6.2012 / Oramo, Ilkka
Alkuvuodesta 1892, kun Jean Sibelius ja Aino Järnefelt suunnittelivat häitään, ”Janne” kirjoitti Ainolle: ”Jos menemme naimisiin tänä keväänä, niin matkustamme Karjalaan kesäksi, eikö niin?”[1] Kullervo oli tekeillä, ja Sibelius oli…Runosävelmien jäljillä
15.5.2012 / Oramo, Ilkka
Alkuvuodesta 1892, kun Jean Sibelius ja Aino Järnefelt suunnittelivat häitään, ”Janne” kirjoitti Ainolle: ”Jos menemme naimisiin tänä keväänä, niin matkustamme Karjalaan kesäksi, eikö niin?”[1] Kullervo oli tekeillä, ja Sibelius oli…Busonin ahdistus ja utopia
11.12.2011 / Oramo, Ilkka
Ferruccio Busonin Entwurf einer neuen Ästhetik der Tonkunst on ehkä merkittävin musiikin estetiikkaa käsittelevä teksti sitten Eduard Hanslickin tutkielman Vom Musikalisch-Schönen (1854). Sen ensipainos ilmestyi 1907, muutamilla uusilla tekstijaksoilla lisätty…Adornoa suomentaessa
11.12.2009 / Oramo, Ilkka
Theodor W. Adornon ”Glosse über Sibelius” (Adorno 1998a) ilmestyi ensi kerran – ilman otsikkoa – vuonna 1938 saksalaisessa aikakauskirjassa Zeitschrift für Sozialforschung. Kirjoitukseen antoi aiheen Bengt de Törnen kirja Sibelius:…Soi, soi, kaisla
1.9.2009 / Oramo, Ilkka
Gustaf Frödingin runo Säv, säv, susa sisältyy hänen toisen kokoelmansa Nya dikter (1894) osastoon ”Från Värmland” (Samlade skrifter III, Stockholm 1919, 47–48). Se on balladi rakastuneesta nuoresta tytöstä, joka hukuttautuu…Sinfonian kolmas aikakausi
3.6.2009 / Oramo, Ilkka
In the twentieth century, the symphony moved to the suburbs. Richard Taruskin Vuosisadan vaihteen modernin loppukauden aikana sävellyslajien keskinäisissä suhteissa tapahtui syvälle ulottuvia muutoksia, jotka olivat seurausta dissonanssin emansipaatiosta, tonaalisuuden…Modernista Uuteen musiikkiin
2.6.2009 / Oramo, Ilkka
Ensimmäistä maailmansotaa ympäröivinä vuosina vuosisadan vaihteen moderni (Die Moderne) jakaantui kahtia, uuteen musiikkiin (Neue Musik) ja neo- eli uusklassismiin. Kun Richard Strauss (1864–1949) vuoden 1910 tienoilla kääntyi perinteisempään suuntaan, Arnold…Erillisrauhasta Yöpakkasiin
31.5.2009 / Oramo, Ilkka
Syyskuun 19. päivänä 1944 Suomi irtautui sodasta solmimalla aseleposopimuksen Neuvostoliiton ja Ison-Britannian kanssa. Rauhanehtoihin sisältyi alueluovutuksia: Karjala, Salla, Petsamo ja Suomenlahden saaria. Porkkala oli vuokrattava Neuvostoliitolle viideksikymmeneksi vuodeksi, saksalaiset joukot…Kuningasseikkailusta erillisrauhaan
31.5.2009 / Oramo, Ilkka
Poliittinen kehitys Suomi oli syksyllä 1918 vähällä saada kuninkaan. Kuninkaaksi oli jo valittu Hessenin prinssi Friedrich Karl, kun Saksa jäi ensimmäisessä maailmansodassa tappiolle ja hanke raukesi. Kenraali Carl Gustaf Emil…Kuorolaulun voimaa
30.5.2009 / Oramo, Ilkka
Mieskuorolaulu Mieskuorolaululla oli Suomessa perinteitä jo 1820-luvulta, ja seuraavina vuosikymmeninä siitä tuli yksi kansallisen heräämisen keskeisiä instrumentteja. Aivan uuteen vaiheeseen tämän lajin historiassa edettiin 1890-luvulla, kun kuorolaulun taiteelliset kriteerit tulivat…Alkusoittoja ja näyttämömusiikkia
30.5.2009 / Oramo, Ilkka
Orkesterimusiikin suurten lajien ohella sävellettiin edelleen alkusoittoja varhaisemman 1800-luvun tyyliin ja 1890-luvun lopulta alkaen yhä enemmän pienimutoista orkesterimusiikkia, etupäässä luonnekappaleita. Suuri osa niistä oli näytelmiin tai kuvaelmiin kirjoitettua näyttämömusiikkia, joista…Kultakauden konsertto
29.5.2009 / Oramo, Ilkka
Vuosien 1882 ja 1918 välillä Suomessa sävellettiin puolen toistakymmentä konserttoa ja muutama konserttikappale ja muu teos soolosoittimelle ja orkesterille, säveltäjinä Sibelius, Melartin, Mielck, Palmgren, Furuhjelm, Aarre Merikanto, Pingoud, Linko ja…Ernst Mielck
28.3.2009 / Oramo, Ilkka
Ernst Mielckin varhainen kuolema vuonna 1899 oli menetys nuoressa suomalaisessa musiikkikulttuurissa. 21-vuotiaana tuberkuloosiin menehtyneen säveltäjän tuotanto käsittää – keskeneräisiä tai kadonneita teoksia lukuunottamatta – yhden sinfonian, kaksi alkusoittoa, konserttikappaleen pianolle ja…Konserttovalikoima kasvaa
11.11.2008 / Oramo, Ilkka
Sinfonian vahva asema suomalaisessa orkesterikirjallisuudessa kertoo siitä, ettei Suomessa ollut samanlaista tarvetta panna välejä poikki toista maailmansotaa edeltäneen musiikkikulttuurin kanssa kuin monissa Keski-Euroopan maissa, joissa sinfonioita kirjoittivat enää vain muutamat…Päällysviitasta Viimeisiin kiusauksiin
11.11.2008 / Oramo, Ilkka
Päällysviitta ja sen seuraajat Kun radio 1940-luvun lopulla kiinnostui oopperasta, syntyi uusi laji, radio-ooppera, jonka ensimmäisiä teoksia olivat Ahti Sonnisen (1914–1984) Merenkuninkaan tytär (Leo Apo, 1949), Tauno Pylkkäsen (1918–1980) Sudenmorsian…Sinfonian muodonmuutoksia
11.11.2008 / Oramo, Ilkka
Joonas Kokkonen Joonas Kokkonen (1921–96) odotti Brahmsin tavoin pitkään ennen kuin tohti koskea sinfoniamuotoon. Jo Kokkosen ensimmäinen sinfonia (1960) on dodekafoninen ja sitä paitsi hänen ensimmäinen laaja teoksensa suurelle orkesterille ylipäätään. Tyylillisesti…Sinfonisen runon myöhäiskausi
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
Kun sinfonia vajosi taantumaan Sibeliuksen nuorempien aikalaisten tuotannossa, sinfoninen runo kukoisti Suomessa 1920- ja 1930-luvulla. Saksassa sen parhaat päivät olivat jo luetut sen jälkeen kun Strauss oli luopunut siitä ja…Yksinlauluja
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
Sibelius sävelsi itsenäisessä Suomessa enää muutaman yksinlaulun, joista yksikään ei saanut opusnumeroa: Mummon syntymäpäivä JS 136 (Anon., 1919) lienee sävelletty anopille, Elisabet Järnefeltille, Små flickorna JS 174 (Procopé, 1920) Lucifer-nimistä…Uudentyyppistä kamarimusiikkia
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
1920-luvun modernismille tunnusomainen ilmiö on myös uudentyyppinen kamarimusiikki. Perinteisten kamarimusiikin lajien (jousikvarteton, trion ja duosonaatin) rinnalle ilmaantuu laajemmille kokoonpanoille sävellettyjä teoksia. Aarre Merikannon Konsertto viululle, klarinetille, käyrätorvelle ja jousisekstetille (1924)…Konserttoja pianolle, viululle ja sellolle
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
[Artikkeli on luonnos] Kansallisromanttikkojen sukupolven keskeisiä suomalaisia konserttosäveltäjiä ensimmäisen tasavallan aikana ovat Selim Palmgren (1878–51), Ernst Linko (1889–1960) ja Ilmari Hannikainen (1892–1955). Etevinä pianisteina he olivat itse konserttojensa ensimmäisiä esittäjiä.…Sodan ääniä
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
Painostus, sodan uhka ja sota ovat omiaan synnyttämään patrioottista musiikkia. Suomessa tämä oli koettu vuoden 1899 Helmikuun manifestin ja vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä, kun Sibelius sävelsi Ateenalaisten laulun (1899), Finlandian…Oopperaa kansallisista aiheista
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
Leevi Madetojan 1920-luvun pääteos on ooppera Pohjalaisia (1923) Artturi Järviluoman tekstiin. Järviluoman näytelmä oli kymmenen vuotta aikaisemmin saavuttanut suuren menestyksen, sillä se vetosi sortoa ja mielivaltaa kokeneen väestön vapaudenkaipuuseen. Ne…Lauluja ja kantaatteja
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
1930-luvulla Saksassa suureen suosioon noussut ja saksalaismielisyydestään tunnettu Yrjö Kilpinen (1892–1959) sävelsi sodan aikana pääasiassa saksankielisiä lauluja, mm. Lieder um eine kleine Stadt op. 95 (Berta Huber, 1942), Liederfolge op.…Hiipuva kuorolaulu
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
Mieskuorolaulu Uusia mieskuorolauluja valmistui ensimmäisen tasavallan 25 vuoden aikana huomattavasti vähemmän kuin kultakaudella. Mieskuorolla ei Venäjän vallankumouksen ja ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa enää ollut samanlaista yhteiskunnallista tehtävää kuin aikaisemmin. Vanhat…Konserttoja perinteisille ja uusille soittimille
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
Konsertolla ei ollut suomalaisessa perinteessä samaa asemaa kuin sinfonialla huolimatta Sibeliuksen viulukonsertosta ja pianistisäveltäjien, Palmgrenin, Lingon ja Hannikaisen pianokonsertoista. 1940-luvulla valmistui vain muutama konsertto. Suomen Kulttuurirahasto päätti sen tähden 1950-luvulla…Merkkiteoksia näyttämölle ja elokuviin
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
Tauno Pylkkänen (1918–80) teki läpimurtonsa oopperasäveltäjänä Aino Kallaksen näytelmästä muokkaamaansa librettoon kirjoittamallaan kolminäytöksisellä oopperalla Mare ja hänen poikansa (1942–43), joka kantaesitettiin Suomalaisessa oopperassa 1945. Sen tapahtumat sijoittuvat saksalaisen ritarikunnan hallitsemalle…Sonaatteja, luonnekappaleita ja kamarimusiikkia
21.10.2008 / Oramo, Ilkka
[Tämä luku on luonnos] Sonaatti oli 1800-luvun musiikin suuria muotoja. Sonaatteja sävellettiin pianolle, viululle ja pianolle, sellolle ja pianolle ja vuosisadan lopulla myös muille soittimille. Lajin esikuvana olivat etenkin Beethovenin…Pyhän Henrikin legenda ja liturgia
26.9.2008 / Oramo, Ilkka
1200-luvun lopulla Turun piispan lähipiirissä kirjoitettua Pyhän Henrikin legendaa on pidetty kirjallisen kulttuurin huipentumana keskiajan Suomessa (Heikkilä 2005, 265). Tähän voi lisätä, että legenda ja sen ympärille muodostunut liturgia sävelmistöineen…Ongelmallinen romantiikka
15.10.2006 / Oramo, Ilkka
Le romantisme n’est précisément ni dans le choix des sujets ni dans la vérité exacte, mais dans la manière de sentir. (Baudelaire) Walter Niemann kirjoitti vuonna 1913, että romantiikka oli…Lauluja ja laulelmia
7.10.2006 / Oramo, Ilkka
Runoilijoita ja säveltäjiä 1800-luvun suomalainen runous oli pääasiassa ruotsinkielistä, ja keskeiset runoilijat olivat J.L. Runeberg (1804–77) ja Zachris Topelius (1818–98). Muista runoilijoista, joiden tekstejä sävellettiin, mainittakoon Lars Stenbäck (1811–70) ja…Kansallinen herääminen ja kansansävelmien keruu
3.10.2006 / Oramo, Ilkka
Romantiikan ja biedemeierin tulo suomalaiseen musiikkiin 1800-luvun alussa on osa suomalaisten kustavilaisena aikana vahvistunutta pyrkimystä integroitua eurooppalaisen taidemusiikin kulttuuriin. Samanaikaisesti – sen jälkeen kun Suomi oli lohkaistu irti Ruotsista –…20.1.2006 / Oramo, Ilkka
Kalevalamitta ja Kalevalasävelmä
7.11.2005 / Oramo, Ilkka
Kalevalamitta Kalevalaisen runonlaulun runousopillinen koodi on kalevalamitta. Sen keskeisiä tunnusmerkkejä ovat alkusointu, puolisointu, säekerto sekä itse runomitta, nelipolvinen trokee, jonka säkeessä on yleensä kahdeksan tavua. Nämä ominaisuudet pani merkille jo…Laulutavat ja -tilanteet
4.11.2005 / Oramo, Ilkka
Vuorolaulu Yksi varhaisimmista kalevalaisen kansanrunon laulutavan kuvauksista sisältyy Henrik Gabriel Porthanin tutkielmaan Suomalaisesta runoudesta: Meidän talonpoikaiset muusien ystävämme noudattavat omaperäistä, esi-isiltä periytynyttä tapaa runoja esittäessään. Kaksi henkilöä näet aina laulavat…Soittimet
4.11.2005 / Oramo, Ilkka
Kantele Kalevalaiseen runonlauluun liittyi kiinteästi kanteleen soitto. Kanteleen synty on yksi kalevalaisen runouden keskeisiä syntymyyttejä, jonka ovat tunteneet sekä suomalaiset että virolaiset. Sen eri toisintojen mukaan ensimmäinen kantele tai kannel tehtiin…Perinnelajit
4.11.2005 / Oramo, Ilkka
Kalevalaisessa lauluperinteessä esiintyy useita eri lajeja, joita folkloristiikassa on eroteltu perinnelajianalyysin keinoin. Kun emme voi tietää, tiedostivatko ja tunsivatko runonlaulajat ja heidän kuulijansa itse runoissaan eri lajeja, lajiluokituksen täytyy perustua…Runon levinneisyys ja kaudet
1.11.2005 / Oramo, Ilkka
Levinneisyys Suomalaisten vanhaa lauluperinnettä kutsutaan tavallisesti kalevalaiseksi runo- tai runonlauluksi. Sen kehitys lienee alkanut kantasuomalaisella ajalla ennen vuotta 500 eaa., kun varhaiskantasuomea puhuvan populaation painopiste oli vielä Suomenlahden eteläpuolella. Kiteytyneen muotonsa…Kalevalainen runonlaulu n. 1000–500 eaa —
1.11.2005 / Oramo, Ilkka
Suomalaisten vanhinta tunnettua lauluperinnettä kutsutaan kalevalaiseksi runo-tai runonlauluksi. Sen kehitys lienee alkanut ennen vuotta 500 eaa., kun varhaiskantasuomea puhuvan populaation painopiste oli vielä Suomenlahden eteläpuolella. Runonlaulun ydinaluetta on ollut Viro ja…Latinankielinen kirkkolaulu ja sen lähteet
17.10.2005 / Oramo, Ilkka
Kirkkolaulusta Suomen hiippakunnassa ei varhaisimmilta ajoilta ole välitöntä tietoa, mutta on lupa olettaa, että sen keskuksiksi muodostuivat tuomiokirkko ja muut suurempien seurakuntien kirkot sekä luostarit, joita perustettiin vanhoille kauppapaikoille. Myös…Kristillisen kulttuurin vakiintuminen
17.10.2005 / Oramo, Ilkka
Kristinuskon tulo Suomeen Suomalaiset ovat nähtävästi saaneet ensimmäiset vaikutteensa kristinuskosta idän suunnalta Novgorodista, mutta sen läntisenkin haaran vaikutus alkoi tuntua paljon ennen ns. ristiretkien aikaa. Raamatun kertomukset, pyhimyslegendat ja niihin…Keskiajan käsite
10.10.2005 / Oramo, Ilkka
Yleinen käsitys keskiajasta on, että se oli synkkää aikaa, jota hallitsivat nälkä, rutto, sodat, mielivalta ja taikausko. Tällaisen tulkinnan sommittelivat renessanssin oppineet humanistit, jotka uskoivat herättäneensä henkiin antiikin kulttuurin ja…Yksinlaulun kulta-aika
7.6.2005 / Oramo, Ilkka
Säveltäjiä ja runoilijoita Yksinlaulun alueella murtauduttiin vuosisadan vaihteessa ulos edellisen kauden biedermeier-kulttuurista. Yksinlaulun taiteellisen tason kohoaminen ei kuitenkaan merkinnyt yksinkertaisen ja vaatimattoman laululyriikan häviämistä. Laululyriikka pikemminkin jakaantui kahteen esteettisesti ja…Tuonelan joutsen – musiikkia symbolismin ja art nouveaun välimailla
8.12.2000 / Oramo, Ilkka
Impressionismi, symbolismi ja art nouveau (Jugend) olivat ilmassa suomalaisessa taiteessa – myös musiikissa – 1890-luvulla. Mutta musiikin tyylipiirteisiin viittaavina käsitteinä ne ovat hankalia sen tähden, että on vaikea osoittaa sävellystä,…Sibelius ja saksalainen musiikinhistoria
15.10.1999 / Oramo, Ilkka
Harva säveltäjäessee lienee ollut vaikutukseltaan yhtä tuhoisa kuin Theodor W. Adornon ‘Glosse über Sibelius’. Sen julkaisi alun perin Zeitschrift für Sozialforschung vuonna 1938 arvosteluna Bengt von Törnen kirjasta Sibelius: a…Veljeni vierailla mailla
1.9.1998 / Oramo, Ilkka
Ateenalaisten laulu Sunnuntaina 19. helmikuuta 1899 Sibelius kirjoitti Kajanukselle: “Sinun huudahduksesi ‘eläköön rakas isänmaa’ kaikuu sydämessäni – niin, Eläköön tämä onneton onneton maa.”[1] Neljä päivää aikaisemmin keisari oli allekirjoittanut helmikuun…Maailman huonoin säveltäjä
15.2.1996 / Oramo, Ilkka
Puolalaissyntyinen ranskalainen säveltäjä, kapellimestari ja musiikkikirjailija René Leibowitz (1913–1972) julkaisi vuonna 1955 Sibeliuksen 90-vuotispäivän kunniaksi pamfletin Sibelius, le plus mauvais compositeur du monde (Sibelius, maailman huonoin säveltäjä). Sitä painettiin 51…Igor Stravinsky
1.9.1992 / Oramo, Ilkka
Igor Fedorovitš Stravinsky syntyi Oranienbaumissa lähellä Pietaria 18. kesäkuuta 1882 ja kuoli New Yorkissa 7. kesäkuuta 1971. Stravinskyn suku on isän puolelta peräisin Puolasta, josta se muutti Venäjälle joskus Katariina…Musiikinteoria ja musiikin tutkimus
20.1.1992 / Oramo, Ilkka
Jos musiikinteorialla ymmärretään musiikillisia ilmiöitä ja niiden säännönmukaisuuksia kuvaavien lauseiden joukkoa, jollaisena se yleensä ilmenee teorianopetuksessa, voidaan sanoa, että sen tehtävänä on välittää perinnettä ja erityisesti siihen kasautunutta musiikillista käsityötaitoa.…Bruno Maderna
29.10.1991 / Oramo, Ilkka
Bruno Maderna (Venetsia 21.4.1920 – Darmstadt 13.11.1973) soitti jo pikkupoikana viulua Venetsian palatseissa järjestetyillä kutsuilla. Suosijansa herttuatar Edmonde de Polignacin välityksellä hän tuli tuntemaan useita merkittäviä säveltäjiä, kuten Straussin, Malipieron…Maurice Ravel
1.9.1991 / Oramo, Ilkka
Maurice Ravel syntyi Cibouressa 7. maaliskuuta 1875 ja kuoli Pariisissa 28. joulukuuta 1937. Isänsä puolelta hän oli savoijilais-sveitsiläistä, äidin puolelta baskilaista sukua, ja hän syntyi Lounais-Ranskassa baskimaakunnassa, mutta kasvoi Pariisissa…Musiikinlaji
1.9.1991 / Oramo, Ilkka
Lajikäsitteet ovat vuosisatojen ajan kuuluneet jokapäiväiseen kielenkäyttöön musiikista puhuttaessa. Sen tähden on jossakin määrin yllättävää, että tutkimuksessa on kiinnitetty sangen vähän huomiota musiikinlajin teoriaan. Vaikka monien musiikinlajien, oopperan, sinfonian, sinfonisen…Musiikin estetiikka
1.9.1991 / Oramo, Ilkka
Musiikin estetiikka (saks. Musikästhetik, engl. aesthetics of music) on taiteen filosofian osa-alue, jonka kohteena on musiikki, nykyisin myös musiikiin estetiikan piiriin kuuluvien tekstien aatehistoriallinen tutkimus ja tulkinta. Taiteen filosofisen tarkastelun…Georges Auric
28.10.1989 / Oramo, Ilkka
Georges Auric [o’rik] (Lodève 15.2.1899 – Pariisi 23.7.1983) opiskeli Montpellier’n ja Pariisin konservatorioissa sekä 1914–16 Schola Cantorumissa d’Indyn johdolla. Uusia virikkeitä vanhoillisen koulutuksen vastapainoksi hänelle antoivat Satien ohella Milhaud, Honegger…Absoluuttinen musiikki
20.9.1989 / Oramo, Ilkka
Absoluuttisen musiikin käsite oli klassisen ja romanttisen ajan musiikinestetiikan kantava ajatus; sillä ei tarkoitettu pelkästään kielestä riippumatonta, musiikin ulkopuolisiin funktioihin ja ohjelmallisuuteen sitoutumatonta itsenäistä soitinmusiikkia, vaan ideaa ja ihannetta, jossa…Aika ja musiikin aika
1.9.1989 / Oramo, Ilkka
»Mitä siis aika on? Ellei sitä kukaan minulta kysy, niin tiedän; jos tahdon selittää kysyvälle, en tiedä.» Ajan ongelma, jonka edessä Augustinus joutui ymmälle (Confessiones, liber XI, caput 17), on…Onko Suomen kansalla musiikinhistoriaa?
13.3.1985 / Oramo, Ilkka
Topelius esitti 1843 eräässä puheessaan kysymyksen ”Äger finska folket en historie?”. Sen oli herättänyt Hegelin teesi, että historian tapahtumat, res gestae, ja historiankirjoitus, historia rerum gestarum, syntyvät käsi kädessä ja että ne…Onko Suomen kansalla musiikinhistoriaa?
13.3.1985 / Oramo, Ilkka
Topelius esitti 1843 eräässä puheessaan kysymyksen ”Äger finska folket en historie?”. Sen oli herättänyt Hegelin teesi, että historian tapahtumat, res gestae, ja historiankirjoitus, historia rerum gestarum, syntyvät käsi kädessä ja että ne…Schönbergin Gurre-Lieder
1.8.1983 / Oramo, Ilkka
Kun Schönbergin kantaatti Gurre-Lieder helmikuussa 1913 sai kantaesityksensä Wienissä, aika oli ajanut sen edustaman tyylin ohitse; mutta tämä johtui ulkoisista olosuhteista, ei sisäisistä syistä. Musiikin Schönberg oli säveltänyt vuosina 1900–1901,…Kultainen leikkaus musiikissa
31.1.1982 / Oramo, Ilkka
Aluksi Kultaisen leikkauksen geometrinen suhde – kokonaisuuden jako kahteen osaan niin, että pienempi osa suhtautuu suurempaan kuten suurempi kokonaisuuteen – on kiehtonut taiteilijoiden ja taiteentutkijoiden mieltä. Sen sanotaan olevan käyttökelpoinen…Triviaalimusiikki ja esteettinen arvostelma
15.10.1981 / Oramo, Ilkka
”Triviaalimusiikki” ei ole neutraali termi. Siihen sisältyy esteettisen arvoarvostelma, joka sosiologin näkökulmasta voi näyttää luokkaristiriitaan palautuvalta ennakkoluulolta, ja sen käyttäjää voidaan epäillä elitistisistä asenteista ja alentuvasta suhtautumisesta kansanomaiseen kulttuuriin. Mutta…Kansanmusiikin vaikutuksesta taidemusiikkiin [1]
15.5.1980 / Oramo, Ilkka
Syksyllä 1896 Sibelius haki Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa musiikin “harjoitusmestarin” virkaa, josta Faltin siirtyi eläkkeelle. Marraskuun 25. päivänä hän piti koeluennon, jossa esitti “joitakin näkökohtia kansanmusiikista ja sen vaikutuksesta säveltaiteeseen”. Aiheen…Igor Stravinsky ja absoluuttisen musiikin idea
11.12.1979 / Oramo, Ilkka
Igor Stravinskyn 1920-luvulla omaksuma säveltämisen käytäntö asetti hänet jyrkästi vastakkain 1800-luvun musiikinestetiikassa keskeisen originaalisuuden vaatimuksen kanssa, sen käsityksen, että musiikillisen taideteoksen esteettinen substanssi perustuu siihen, mikä siinä on yksilöllistä ja…Melodia ja sävelasteikko
3.9.1977 / Oramo, Ilkka
Tutkiessaan unkarilaista kansanmusiikkia Béla Bartók pani merkille, että sävelmäryhmälle, jonka hän oletti vanhimmaksi, oli tunnusomaista paitsi vapaarytminen parlando rubato -esityskäytäntö myös ”melodiikan avoin tai enemmän tai vähemmän kätketty pentatonisuus (viisiasteisuus)”.…