Romantiikan ja biedemeierin tulo suomalaiseen musiikkiin 1800-luvun alussa on osa suomalaisten kustavilaisena aikana vahvistunutta pyrkimystä integroitua eurooppalaisen taidemusiikin kulttuuriin. Samanaikaisesti – sen jälkeen kun Suomi oli lohkaistu irti Ruotsista – tapahtuu ”kansallinen herääminen”: suomalaiset alkavat vähitellen tulla tietoiseksi itsestään kansakuntana. Tämäkin kehitys pääsee käyntiin sen johdosta, että modernit keskieurooppalaiset aatevirtaukset alkavat sivistystason noustessa vaikuttaa suomalaiseen ajatteluun ja toimintaan.
Suuri vaikutus oli Johann Gottfried von Herderin (1744-1803) Stimmen der Völker in Liedern -teoksessa (1778-79) esittämillä ajatuksilla kansanrunoudesta ja kansasta. Herderin mukaan kansansielu (Volksgeist) on historian perimmäinen liikkeelle paneva voima, ja se on tallentunut kansan omaan runouteen, sukupolvelta toiselle siirtyneeseen kirjoittamattomaan perinteeseen. Herderin ajatukset heijastuvat myös Adolf Bernhard Marxin teoksessa Die Lehre von der musikalischen Komposition (1841), jonka mukaan kansanlaulu on ”kansan elävintä itseilmaisua”, ”syvältä kouraisevaa ääntä”, jossa ”jokainen kansa, ehkä itse sitä edes tiedostamatta, ilmentää olemassaolonsa ja tunne-elämänsä arvoitusta”.
Herderiläisessä hengessä syntynyt Lönnrotin Kalevala (1835/49) kohdisti Suomessa sivistyneistön mielenkiinnon kansansäveleen. Henrik Gabriel Porthan oli tosin kiinnittänyt siihen huomiota teoksessaan Suomalaisesta runoudesta (1766-78), piispa Jakob Tengström oli puhunut siitä Tukholman kaunokirjallisessa akatemiassa 1795 pitämässään esitelmässä ”muinaissuomalaisten seurahuvituksista ja ajanvietosta”, Giuseppe Acerbin matkakuvaukseen Travels through Sweden, Finland and Lapland to the North Cape in the years 1798 and 1799 (1803) sisältyy kansansävelmiä koskevia havaintoja ja muistiinpanoja, saksalaisen H. R. von Schröterin teoksen Finnische Runen (1819) liitteenä on yksi runosävelmä, Carl Axel Gottlund oli julkaissut Suomalaisia Paimen-soittoja Kantelella ja Sarvella (1831), mutta vasta 1850-luvulla Suomalaisen Kirjallisuuden Seura käynnisti järjestelmällisen kansansävelmäin keräyksen. Ensimmäisiin kerääjiin kuuluivat mm. Karl Collan ja Filip von Schantz.
Kirjallisuutta
Honko, Lauri 1980. Kansallisten juurien löytäminen. Suomen kulttuurihistoria II. Toim. Päiviö Tommila et al. Porvoo-Helsinki-Juva: WSOY, 42–62.
Hettne, Björn, Sverker Sörlin ja Uffe Østergård 2006. Den globala nationalismen. Andra upplagan. Stockholm: SNS förlag.
Klinge, Matti 1980. Poliittisen ja kulttuurisen Suomen muodostaminen. Suomen kulttuurihistoria II. Toim. Päiviö Tommila & al. Porvoo-Helsinki-Juva: WSOY, 11–41.
Meinander, Henrik 2006. Suomen historia. Helsinki: WSOY.
Väisänen, A.O. 1917. Suomen kansan sävelmäin keräys: vaiheet ja tulokset. Helsinki: SKS.