Siirry sisältöön

Yksinlauluja
4.11.2008 (Päivitetty 2.11.2019) / Oramo, Ilkka

Sibelius sävelsi itsenäisessä Suomessa enää muutaman yksinlaulun, joista yksikään ei saanut opusnumeroa: Mummon syntymäpäivä JS 136 (Anon., 1919) lienee sävelletty anopille, Elisabet Järnefeltille, Små flickorna JS 174 (Procopé, 1920) Lucifer-nimistä joululehteä varten ja Narciss JS 140 (Gripenberg, 1925) Kieseleffin säätiölle, jonka tavoitteena oli edistää rakkautta työhön ja isänmaahan. Sisäsyntyisten laulujen aika oli jäänyt taakse.

Madetoja eli yksinlaulujen aikaa vielä täysillä. Fire Sange op. 44 sisältää neljä laulua L. Onervan suomentamiin tanskalaisiin runoihin (Holstein, Michelis, 1919), op. 49 kaksi isänmaa-aiheista laulua, Terve päivä Pohjolahan (Eino Leino, 1920) ja Suomen puu (L. Onerva, 1920) ja opus 60 kolme laulua L. Onervan runoihin, Heijaa, heijaa (1921/26), Kaihoni (1921?) ja Ilta (1934). Opus 68 on niin ikään L. Onervan runoihin sävelletty sarja Syksy (1919?–30), joka sisältää laulut Syksy (1930), Lähtö (1930), Luulit, ma katselin sua (1930), Hyvää yötä (1926?), Lintu sininen (1919?) ja Ijät hyrskyjä päin (1930). Kaksi erillistä laulua Kotihin mielin (Gerok/Haahti, 1929) ja Mestarin käsky (Alcyone/Rankka, 1925) on yhdistetty opukseen 71. Opukseen 79 on koottu Suomen sotaisiin vaiheisiin liittyviä sotilaslauluja, Sotilaan nimi (Lauri Viljanen, 1942), Sotilaan laulu (Larin-Kyösti, 1918?) ja Taistelulaulu (L. Onerva, 1939–40) lauluäänelle, kahdelle trumpetille ja pianolle.

Ensimmäisen tasavallan ajan tunnusomainen laulusäveltäjä oli kuitenkin Yrjö Kilpinen (1892–1959), jonka noin 770:stä yksinlaulusta tämän kauden aikana valmistui noin puolet. Kilpisen laajasta tuotannosta mainittakoon 31 laulua Hugo Jalkasen runoihin op. 15–18 (1918–20), 12 laulua Eino Leinon runoihin op. 19 (1920), 37 laulua V.A. Koskenniemen runoihin op. 20–26 (1921), laulusarjat Fantasi och verklighet op. 27–29 (Ernst Josephson, 1922), Hjärtat op. 30–32 (B. Bergman, 1922), Reflexer op. 33–34 (Pär Lagerkvist,1922), Tunturilauluja (V.E. Törmänen, 1926) sekä 1920-luvun lopulta alkaen 1940-luvun alkuun, jolloin Kilpisen maine Saksassa oli suurimmillaan, pari sataa lauluja saksalaisten runoilijoiden, mm. Rainer Maria Rilken (op. 56), Christian Morgensternin (op. 59–70), A. Sergelin (op. 75–77) ja Hermann Hessen (op. 78, 97–99) runoihin.

Lauluja tekivät edelleen myös Palmgren, Melartin ja uusina säveltäjinä 1920-luvun modernistit Pingoud, Raitio ja Merikanto. Klami sen sijaan ei ollut laulun miehiä; hänen kolmesta alkuperäisestä yksinlaulustaan on säilynyt vain Joulu-ilta (Yrjö Jylhä), joka julkaistiin Valistuksen Joulupukki-lehdessä 1930.

Takaisin ylös