Siirry sisältöön

Varhaisromantiikka 1810–1830

Romanttisen pianomusiikin kaanon

5.2.2020 / Murtomäki, Veijo

Musiikinhistorian kaanon on ollut ainakin parin vuosikymmenen ajan eräs musiikintutkimuksen ajankohtaisimmaista, samalla vaikemmista ja kiistellyimmistä kysymyksistä. Siitä, kuinka tulenarasta aihepiiristä kaanonissa yleensä on kysymys, käy oivaksi näytteeksi myös Suomessa leimahtanut…

Romantiikan suomennettua kaunokirjallisuutta

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Suomennettua kaunokirjallisuutta n. 1770–n. 1930 ENGLANTI & IRLANTI • Horace Walpole (1717–97): Otranton linna (1764) • Matthew G. Lewis (1775–1818): Munkki (1796) • William Blake (1757–1827): Taivaan ja helvetin avioliitto…

Kauneuden lajit ja topokset romantiikassa

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Hand, Ferdinand Gotthelf: Aesthetik der Tonkunst, Bd.: 1, Leipzig, (1837) -miellyttävä, viehättävä, kaunis -vieno, hiljainen, lauhkea, tyyni -luonteva, teeskentelemätön, naiivi, lapsellinen -sievä, siro, suloinen, hieno -ylevästi kaunis -sentimentaalinen, (liika)tunteellinen -suuri,…

Romantiikan sävellajeista

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Wolfgang Auhagen: Studien zur Tonartencharakteristik in theoretischen Schriften und Kompositionen vom späten 17. bis zum Beginn des 20. Jahrhunderts (Peter Lang, 1983) J. A. Schrader: Kleines Taschenwörterbuch der Musik (1827)…

Romantiikan kerronta ja genret

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

”MUSIIKKI ELÄMÄN MALLINA” = SUURI KERTOMUS (NARRAATIO), SISÄLLÄ PIENIÄ KERTOMUKSIA Musiikin avulla maailman selittäminen: ihminen tuntevana, ajattelevana ja toimivana olentona yksin ja yhteisössä, emotionaalis-moraalis-uskonnollis-intellektuaalis-yhteiskunnallisessa viitekehyksessä. Jokainen musiikkiteos toteuttaa joko yhden…

Romantiikan maantieteestä ja teemoista

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

A. ROMANTIIKKA AIKAKAUTENA 1800-LUVUN MUSIIKINHISTORIAN ALAKAUDET HISTORIAN KÄÄNNEKOHDAT 1770–1810 Esiromantiikka 1789 Ranskan vallankumous 1810–1830 Varhaisromantiikka 1814 Wienin kongressi ja Napoleonin jälkeinen aika 1830–1850 (Varsinainen) romantiikka eli täysromantiikka 1830 Suuri vallankumousvuosi…

Tempoista klassismissa

28.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Tommaso Giordani: 12 Progressive Lessons for the Harpsichord, Pianoforte or Organ, Composed for the Improvement of Young Practitioners op. 25 (London, 1780): Ernst Wilhelm Wolf: Musikalischer Unterricht (Dresden, 1788):   Daniel…

Romantiikan kuunteluesimerkkejä

13.3.2019 / Murtomäki, Veijo

1. Schubert: Der Wanderer, D. 489 (1816) 2. Liszt: Benediction de Dieu dans la solitude (1850) 3. Delibes: Lakmé, “Ou va la jeune indoue” (Kellolaulu) (1883) 4. Bazzini: La ronde…

Eurooppa monikulttuurisena alueena

15.8.2014 / Murtomäki, Veijo

Eurooppa rajautuu Atlanttiin, Välimereen, Kaukasukseen ja Uraliin, ja nämä muodostavat yhtenäiseksi ajatellun kulttuurialueen. Alueellisesti Eurooppa voidaan jakaa kymmeneen osaan: Britannia ja Irlanti Skandinavia Saksa ja Alankomaat Ranska ja ranskankieliset alueet…

Ranskalaisen 1800-luvun oopperan yleispiirteet

2.8.2014 / Murtomäki, Veijo

Teattereita https://www.archdaily.com/105785/ad-classics-paris-opera-charles-garnier/5037fb9628ba0d599b000788-ad-classics-paris-opera-charles-garnier-photo Ranskassa 1800-luvun mittaan oopperoiden lajikirjo oli melkoinen suuresta (vakavasta) oopperasta aina operettiin. Ooppera liittyi tiettyihin teattereihin sekä niiden suuntautumisiin jotka antoivat nimet usein myös oopperan lajeille. Vieressä Palais…

Klassisromanttinen musiikki Skandinaviassa ja Suomessa

28.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Useimmilla Skandinavian mailla oli kiinteät kulttuuriyhteydet läpi vuosisatojen keski-Eurooppaan, Ranskaan ja Saksaan, jonne kansalliset kyvyt – ensin tieteen sitten taiteen alueella – lähetettiin opiskelemaan. TANSKA Tanska on osa manner-Eurooppaa, joten…

Espanja ja Katalonia sekä Englanti ja USA

27.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Espanja ja Katalonia Felipe Pedrell (1841-1922) herätti kansallisuustunteen, jonka välitti oppilailleen Albénizille, Granadokselle ja de Fallalle. Isaac Albéniz (1860-1919: oli loistava pianisti, jonka teokset yhdistävät klassisen ja Chopin-aineksen espanjalaisväritykseen ja…

Unkarin musiikki

26.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Unkaristakaan ei Puolan ja Tšekkoslovakian tavoin voi puhua valtiona ennen kuin vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen Habsburgien kaksoismonarkian romahdettua. Tosin “unkarilaisen Vormärzin” aikana ennen Euroopan “hullua” vallankumousvuotta 1848 koettiin uudistusten aalto…

Englanti ja Yhdysvallat: balladi ja taidelaulu

17.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Englanti 1790-luvulla englantilainen laulu alkoi muuttua teatteri- ja puutarhaviihdytyksestä intiimimmäksi canzonetta-tyyppiseksi pianolauluksi. Tärkeimpiä nimiä tässä vaiheessa olivat Stephen Storace (1762–1796) kokoelmallaan Eight Canzonetts, with an Accompaniment for a Piano Forte or…

Skandinavia laulualueena

16.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Skandinavialainen laulu kehittyi romanssi- ja balladi-lajeista saksalaisen liedin avulla lähemmäksi mannermaista taidelaulua. Tanska Tanskalainen kansallisromantiikka syntyi, kun Johann Hartmann (1726–93) toi kertovan romanssin laulunäytelmään Fiskerne (”Kalastajat”, 1780). Christoph Ernst Weyse…

Böömi, Määri ja Slovakia laulumaina

13.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Kaikkialla slaavilaisessa maailmassa ensin pitäydyttiin vieraaseen kieleen (saksaan) ja läntisiin malleihin, ja vasta vähitellen kansallistunteen herätessä 1800-luvun alkupuolella ruvettiin käyttämään omaa kansankieltä ja -runoutta omaehtoisen säveltämisen lähtökohtana. Tšekkiläisen laulun pioneeri…

Italian canzone-kulttuuri

1.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Italiassa oli laulun ja oopperan maana pitkä, 1600-luvun vaihteeseen ulottuva soololaulutraditio. Ideaa tästä ovat ruokkineet lisäksi epäaidot ”antiikin aaria” -julkaisut, jotka ovat monista eri lähteistä (ooppera, oratorio, laulut) yhteenpantuja, 1600-1700-luvulta…

Varhais- ja täysromanttinen sinfoniakirjallisuus

23.4.2010 / Murtomäki, Veijo

Klassismin ja romantiikan välissä 1800-luvun alussa sävellettiin sinfonioita ja muuta orkesterimusiikkia, joissa klassiset mallit ovat tuntuvasti läsnä: neliosainen muoto, säästeliäs orkesterinkäyttö sekä etenkin Beethovenin esikuvallisuus. Usein on vaikea päättää, kummat…

Rossini, musiikin gastronomi

23.4.2010 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Rossini irvailee romantiikan ilmaisulla ja ihmisten tekopyhyydellä. Vanhuuden synnit on vähitellen löytänyt tiensä pianistien ohjelmistoon. Gioachino Rossini (1792-1868) lopetti oopperasäveltämisen…

Ooppera varhaisromantiikassa

23.4.2010 / Murtomäki, Veijo

Nationalismi politiikassa ja kirjallisuudessa Saksassa ooppera liittyi äärimmäisen kiinteästi yhteen heräävän nationalismin, kansallisuusaatteen kanssa. Erityisesti Jenan ylioppilaat olivat aktiivisia ja perustivat 1815 Burschenschaft-organisaation (ylioppilasyhdistys), joka pyrki Napoleonin-sotien jälkeisenä aikana ajamaan…

Venäläistämisohjelmasta kansalaissotaan

23.4.2010 / Oramo, Ilkka

Aleksanteri III:n hallituskaudella (1881-94) Suomen asemassa ei tapahtunut suuria muutoksia. Puolueet keskittyivät Suomen sisäisten asioiden kehittämiseen ja pysyivät lojaaleina hallitsijalle. Pyrkimykset valtakunnan lainsäädännön yhtenäistämiseksi kuitenkin voimistuivat Pietarissa, ja Venäjän ministerit…

Kehittyvä infrastruktuuri

22.4.2010 / Oramo, Ilkka

Järjestyneeseen musiikinopetukseen Musiikinopetuksen saatavuus Suomessa oli keisariajan alussa vielä hajanaista ja järjestymätöntä. Yksityisiä soittotunteja oli suurimmissa kaupungeissa jossakin määrin tarjolla, mutta järjestynyttä ja muusikon ammattiin tähtäävää musiikinopetusta ei. Tällaiselle koulutukselle…

Musiikin historia, musiikinhistoria

8.9.2008 / Oramo, Ilkka

Termi musiikin historia viittaa musiikin vaiheisiin (esim. länsimaisen musiikin historia), musiikinhistoria taas musiikin historian tutkimukseen ja kirjoitukseen; kohde ja sen kuvaus kietoutuvat toisiinsa. Edelläkävijöitä Musiikinhistorian edelläkävijöinä voidaan pitää kahta 1600-luvun…

1800-luvun katolinen kirkkomusiikki

11.10.2007 / Tuppurainen, Erkki

Ludwig van Beethove­n liittyi Haydnin ja Mozartin jatkamaan messuperinteeseen. Hänen ja hänen aikalaistensa vähentynyttä kirkkomusiikin arvostusta kuvaa kuitenkin se, että hän nimit­ti Wienin kirkkomuusikoita ”peliman­neiksi” (Leier­män­ner). Missa so­lemnis (1819-23) -teoksen…

1800-luvun luterilainen kirkkomusiikki

11.10.2007 / Tuppurainen, Erkki

Saksan luterilainen kirkkomusiikki 1700-luvun luterilaisten kirkkojen kehityksessä havaitut kaksi henkistä valtavirtausta, pietismi ja valistus, nousivat molemmat vastustamaan 1600-luvulle leimaa antanutta puhdasoppisuutta ja taiteiden alueella esiintynyttä barokkia. Pietismin korostama yksilöllinen hurskaus…

Romantikot kamarisäveltäjinä

24.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Felix Mendelssohn Kamarimusiikin historiallinen ja ilmaisuihanne Felix Mendelssohnia (1809–47) on usein pidetty 1800-luvun Mozartina, apollonisena kultapoikana ja ihmelapsena, joka ei olisi saavuttanut musiikkiinsa koskaan oikeaa syvyyttä ja joka käytti klassisia…

Kamarimusiikista konserttimusiikiksi

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Amatööreiltä ammattilaisille Kamarimusiikki katsottiin vielä 1800-luvun alkuvuosina pääosin aristokratian privaatiksi viihteeksi. Vuosisadan kuluessa myös kasvava porvaristo pääsi osallistumaan siihen, kuitenkin yhä enemmän kuulijana ja vähemmän soittajana, sillä kamarimusiikki ylitti vähitellen…

Kamarimusiikki Etelä-Euroopassa

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Italia Oopperan rinnalle kvartettiyhdistyksiä ja kansankonsertteja Italia on mielletty niin yksioikoisesti laulun ja oopperan maaksi 1800-luvulla, että usein on jäänyt huomaamatta maan sittenkin kohtalaisen laaja ja edustava soitinmusiikkituotanto. Ooppera- ja…

Kamarimusiikki Pohjoismaissa

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Pohjoismaat eivät muodosta tietenkään mitään liian yhtenäistä aluetta, vaikka monilla niillä onkin kosolti yhteistä valtiollista historiaa sekä kieliyhteyksiä. Norja oli osa Ruotsia maiden välisen valtioliiton ollessa voimassa (1816-1905), kunnes vasta…

Kamarimusiikki saksalais-ranskalaisen ydinalueen ulkopuolella

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Vaikka miten yrittäisi luonnehtia saksalaisen ja ranskalaisen ydinalueen ulkopuolella harjoitettua kamarimusiikkikulttuuria ja siellä tapahtunutta mittavaa säveltämistä, helposti ajautuu vääriin yleistyksiin ja šovinistisiin kannanottoihin. Ensiksikin sellaiset maantieteelliset alueet kuin Böömi ja…

Kamarimusiikki Itä-Euroopan maissa

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Puola Alistetun maan kulttuurielämä kukoisti Puolan historia 1800-luvulla oli maan kannalta traumaattista aikaa: Napoleonin uskottiin tuovan maalle itsenäisyyden, joka vaihtui kuitenkin läpi vuosisadan ulottuvaksi Venäjän alaisuudeksi ja siitä seuranneiksi epätoivoisiksi…

Kamarimusiikki Venäjällä

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Venäläisen klassisromanttisen musiikin varhaishistoria Ensimmäiset säveltäjät Myöhempään uuteen aikaan liittyvä länsimaisen taidemusiikin historia Venäjällä alkoi noin 1735, kun keisarinna Anna (1730-40) toi maahan italialaisia oopperaryhmiä. Vähitellen Pietarista tuli 1700-luvun jälkipuoliskolla…

Kamarimusiikkikulttuuri herää Ranskassa

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Ranska teatterimaana 1800-luku ei ollut Ranskan musiikkielämässä soitinmusiikillisesti korostunutta aikaa, sillä useimmat ranskalaissäveltäjät kunnostautuivat lähinnä teatteri- ja oopperamusiikin tai orkesterin (Berlioz) parissa – tai sitten tämä puoli vain tunnetaan nykyään…

Wieniläisoperetti ja berliiniläisoperetti

9.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Wieniläisoperetti Monikansallinen monarkia lähtökohtana Wieniläisoperetin syntymiselle löytyy sekä yhteiskunnallisia että musiikillisia syitä. Olennainen lähtökohta oli pluralistinen, monikansallinen ja -kulttuurinen Habsburgien monarkia, jossa modernin kansallisvaltion kehitys sekä teollinen vallankumous hidastuivat hajakeskityksen…

Saksalainen koominen ooppera

5.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Saksalainen 1800-luvun koominen polveutui 1700-luvun Singspielistä, laulunäytelmästä, jonka johtavana säveltäjänä oli ollut Mozart ja jonka kansanomaiseen perintöön lisättiin suositun ja Saksassa paljon esitetyn ranskalaisen opéra comiquen (Boieldieu, Auber, Hérold, Adam)…

Täysromanttinen saksalainen ooppera

5.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Heinrich Marschner Musiikki ja sen tyyli Kolmen oopperan eklektikko Heinrich Marschner (1795-1861) oli Weberin työnjatkaja. Jos hän ei ollutkaan aina ja kaikessa tämän veroinen seuraaja, joka tapauksessa hän vaikutti ratkaisevasti…

Carl Maria von Weber

18.2.2007 / Murtomäki, Veijo

Romanttisen saksalaisoopperan varhainen suurmies Carl Maria von Weber (1786-1826) on saksalaisen romanttisen oopperan ensimmäinen sankari ja suurmies. Hän kasvoi Hampurissa ja pienestä pitäen teatteriympäristössä. Hän oli mukana, kun hänen isänsä,…

Charles Gounod

23.1.2007 / Murtomäki, Veijo

Charles Gounod (1818-93) oli Reichan ja Le Sueurin oppilas, joka Rooman palkinto -matkallaan sai ratkaisevia vaikutteita Italiasta ja antiikin klassisesta kulttuurista, mikä tuli vaikuttamaan myös hänen oopperoidensa aihevalintoihin. Hän oli…

Hector Berlioz

23.1.2007 / Murtomäki, Veijo

Hector Berlioz (1803-69) on ranskalaisen oopperan suurimpia nimiä, jota ei oikein ymmärretty omana aikanaan ja jota ei vieläkään esitetä liikaa. Hän tuli Pariisiin 1821 ja pääsi Le Sueurin oppilaaksi, mutta…

Opéra comique

4.1.2007 / Murtomäki, Veijo

Puhuttu dialogi tunnusmerkkinä Koominen ooppera eroaa suuresta oopperasta puhuttujen dialogien puolesta sekä aiheenvalinnaltaan: traagisten ja ylevien aiheiden sijaan siinä suosittiin kevyitä tai puolivakavia, semiserisiä aiheita. Lisäksi eri lajeihin liittyivät omat…

Giacomo Meyerbeer

4.1.2007 / Murtomäki, Veijo

Uran vaiheet Giacomo Meyerbeer (1791-1864), oikealta nimeltään Jakob Liebmann Meyer Beer, etunimeltään Meyer, oli saksanjuutalainen, lähellä Berliiniä syntynyt säveltäjä, joka asui ja työskenteli pääosin ulkomailla 50 vuotta elämästään (1814-). Meyerbeerin…

Empire-ooppera

4.12.2006 / Murtomäki, Veijo

Mielenkiinto klassisia aiheita kohtaan ei laskenut Ranskan vallankumouksen aikana, mistä käyvät todisteiksi monet 1800-luvun vaihteessa sävelletyt traagiset oopperat: mm. Cherubinin Médéé (1797) ja Spontinin La Vestale. Pikemminkin kävi niin, että…

Vallankumousajan ooppera

29.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Kansanjoukkoja ja -laulua Ranskan vallankumous (1789-99) ja Napoleonin valta-aika (1799-1815) sekä musiikissa Gluckin ja muiden (Jommelli, Traetta) oopperareformi, tekivät Pariisista 1800-luvun alun johtavan oopperakaupungin. Olisi mahdotonta kuvitella, etteikö kuohuva aika…

Muita bel canto -oopperasäveltäjiä

10.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Vaikka merkkinimet ovat korostuneet myöhemmässä reseptio- ja esityshistoriassa, rinnan heidän toimi toki useita muitakin säveltäjiä, joista osa on unohdettu, osa on yhä esillä ja joitakin on löydetty uudestaan. Eräs aikanaan…

Bel canto: Giuseppe Verdi

10.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Elämänvaiheet Giuseppe Verdi (1813-1901) syntyi pikkukylässä lähellä Bussetoa, Parman herttuakunnassa. Hän kävi koulua 11-vuotiaasta alkaen Busseton kimnaasissa ja otti musiikkitunteja paikalliselta kapellimestarilta (1825-). Verdiä ei hyväksytty Milanon konservatorioon (1832), mutta…

Bel canto: Gaetano Donizetti

10.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Ura Gaetano Donizetti (1797-1848) syntyi ja kuoli Pergamossa ja hän oli Simon Mayrin tärkein oppilas. Donizetti oli Bellinin kuolemasta (1835) Verdin Nabuccoon (1842) italialaisen oopperan johtava nimi. Koska Donizetti oli…

Bel canto: Vincenzo Bellini

10.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Elämä Vincenzo Bellini (1801-35) syntyi Cataniassa, Sisiliassa ja kuoli Pariisissa. Hän oli ihmelapsi, joka opiskeli stipendin turvin Napolin konservatoriossa (1819-25) ja Mercadanten tavoin myös Zingarellin johdolla (1822-). Bellinin ratkaisevat vaikutteet…

Bel canto: Gioacchino Rossini

10.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Elämä Italian ja Ranskan välillä Gioacchino Rossini (1792-1868), ”Pesaron joutsen” opiskeli Bolognassa (1806-), soitti selloa ja pianoa, esiintyi laulajana sekä toimi johtajana cembalon ääressä teatterissa. Rossinin ensimmäinen ooppera oli valmis…

Bel canto -kulttuurista ja sen muodoista

8.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Italialainen romantiikka Italia oli pitkään 1800-luvulla lähinnä “maantieteellinen ilmaisu”, sillä niemimaa oli jakaantunut lukuisiin pienvaltioihin: kuningas-, herttua- ja suurherttuakuntiin. Wienin kongressin (1815) jälkeen Itävalta hallitsi varsin ankarasti Pohjois-Italiaa ja ulotti…

1800-luvun alun italialaisooppera

8.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Interregnum 1800-luvun alkuvuosikymmen oli Italiassa kirjailija ja oopperaentusiasti, Rossini-ekspertti Stendhalin mukaan luovan tauon, interregnumin (väliaikaishallituksen) aikaa. Italian vientisäveltäjät (Cherubini, Salieri, Spontini jne.) työskentelivät muualla ja Piccinni ja Cimarosa olivat kuolleet…

Bel canto

30.10.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Rondo Classicassa 9 / 2004 (vol. 41), s. 30-35 nimellä Kauniin laulun nousu ja tappio. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Italialaisen bel canton aikakausi perustui virtuoosisuuteen ja…

Suomen sodasta Kultakauden kynnykselle

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

Poliittinen kehitys Vuosien 1808-09 sodan aiheena oli ollut Ruotsin haluttomuus osallistua Venäjän ja Ranskan vaatimuksesta Ison-Britannian vastaiseen kauppasaartoon. Venäläiset joukot miehittivät nopeasti Suomen, ja sodan vielä kestäessä Aleksanteri I (hallitsijana…

Romantiikka ja biedermeier

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

1800-lukua kutsutaan musiikinhistoriasta puhuttaessa usein romantiikan vuosisadaksi. Romantiikan käsitettä käytetään silloin esteettisenä käsitteenä, joka viittaa määrättyihin musiikillisen taideteoksen ominaisuuksiin. Romanttiselle musiikille tunnusomaisia piirteitä ovat tunne, mielikuvitus, kaipaus, subjektiivisuus, ironia ja…

Orkesterilaitoksen kehitys

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

Amatööriorkesterien aika (1809-1860) Erik Ferlingin kuolema joulukuusssa 1808 ja venäläisten miehitys lamauttivat Turun Soitannollisen Seuran. Musiikinharrastus vetäytyi jälleen julkisuudesta yksityisiin piireihin, kuten oli tapahtunut myös kolmisenkymmentä vuotta aikaisemmin, kun Aurora-seuran…

Orkesterimusiikkia

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

Näytelmä- ja konserttialkusoittoja Niin kauan kuin orkesteritoiminta oli katkelmallista ja vailla kiinteää pohjaa, orkesterimusiikkia syntyi vain harvakseltaan. Kun sen kuningaslaji, sinfonia, vielä oli sekä henkisesti että teknisesti mahdollisuuksien ulkopuolella, sävellettiin…

Oopperaa ja laulunäytelmiä

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

Ensimmäinen suomalaissyntyisen säveltäjän kirjoittama ooppera – tai pikemminkin laulunäytelmä (Singspiel) – on todennäköisesti Carl Ludvig Lithanderin Säckpiparen (Säkkipillin soittaja), jota ei liene koskaan esitetty. Hänen toinen laulunäytelmänsä Lantara sen sijaan…

Kamari- ja salonkimusiikkia

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

Keisariajan ensimmäisten vuosikymmenten kamarimusiikkituotanto Suomessa on niukkaa eikä yllä kustavilaisajan tuotannon tasolle. Turkulaisen amatöörin August Engelbergin (1817-50) keskeneräiseksi jäänyt, Maasalon (1964, 89) kuivahtavaksi luonnehtima sekstetto Strid och frid (Sota ja…

Vokaalimusiikki

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

1800-luvun ensimmäisen puoliskon aikana suomalainen runous oli pääasiassa ruotsinkielistä, ja keskeiset runoilijat olivat: Frans Mikael Franzén (1772-1847) J. L. Runeberg (1804-77) Zachris Topelius (1818-98) Muista runoilijoista, joiden tekstejä sävellettiin, mainittakoon:…

1800-luvun virsi- ja koraalikirjat

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

Kohti uutta virsikirjaa Vuoden 1701 virsikirja säilyi käytössä pitkään ja siitä otettiin useita uusia painoksia, joissa kieliasua oli hiukan muokattu. Vasta uskonpuhdistuksen 300-vuotisjuhlien yhteydessä 1817 ryhdyttiin – osaksi myös heräävän…

Oratorio Italiassa ja Englannissa

2.10.2006 / Murtomäki, Veijo

Italialainen oratorio Napoleonin sodat sekä niiden tuottama aristokraattisten ja kirkollisten instituutioiden lama Italiassa vähensivät ratkaisevasti mielenkiintoa vielä klassismin aikana suosittua ja alun perin Italiassa syntynyttä oratoriolajia kohtaan. Siitä tuli oopperan…

Oratorio Ranskassa

2.10.2006 / Murtomäki, Veijo

Uskonnollinen elämä ja sen mukana taide elpyi vallankumouksen jälkeen vasta vähitellen Ranskassa. Ensimmäisiä merkkejä siitä oli Napoleonin ja paavin 1801 tekemän sopimuksen vanavedessä syntynyt René de Chateubriandin kirjoitus Génie du…

Kirkollinen saksankielinen oratorio ja passio

2.10.2006 / Murtomäki, Veijo

Konsertti- ja hartausoratorioita Kirkko-oratorion pääalueita olivat protestanttinen Saksa ja Englanti, mutta myös Ranskassa niitä tehtiin huomattava määrä. Lajin tietty maallistuminen on selviö, mutta toisaalta liittyminen kirkkotilan ohella konserttisaliin ja teatteriin…

Messumusiikki ja requiem saksalaisella alueella

2.10.2006 / Murtomäki, Veijo

Maallistuminen ja cecilianismi 1800-lukua ei pidetä yleensä kirkkomusiikin suurena vuosisatana, mikä onkin osin totta, sillä maallistuminen eteni kirkon arvovallan muretessa luonnontieteiden edetessä (Darwin) ja yhteiskunnallisen radikalismin ja ateismin saadessa jalansijaa…

Messu Ranskassa ja Italiassa

2.10.2006 / Murtomäki, Veijo

Ranskalainen messusävelittäminen ei ollut kovin aktiivista eikä katkeamatonta 1800-luvulla. Vuosisadan alkupuolen, jolloin kirkkomusiikki toipui vallankumouksen tuottamasta lamasta, innostuksen (Cherubini) ja suurten kirkkoteosten valtiollisen merkityksen korostumisen jälkeen vasta vuosisadan puolivälissä alkoi…

Romantiikan kuoromusiikki

2.10.2006 / Murtomäki, Veijo

Kuoroliike instituutiona Kuorolaulu kehittävänä harrastuksena Romanttisen kuoromusiikin, suorastaan kuoroliikkeen synty liittyy osin Ranskan vallankumouksen tuottamaan joukkolauluun ja massakuoroihin, osin heräävään ja voimistuvaan kansallistunteeseen, Herderin aloittamaan kansanlaulun vaalimiseen ja yhteiskunnan porvarillistumisen…

Konsertto Skandinaviassa

28.9.2006 / Murtomäki, Veijo

Norjalaisia konserttosäveltäjiä Edes skandinaavisäveltäjät eivät eläneet 1800-luvulla mitenkään eristyksessä, vaan he kuuluivat osaksi Euroopan yhteistä historiaa. Norjalaisista Ole Bull, Joseph Svendsen ja Edward Grieg viihtyivät hyvin Saksassa ja Ranskassa. Ole…

Konsertto Italiassa, Espanjassa ja angloamerikkalaisissa maissa

28.9.2006 / Murtomäki, Veijo

Iberialaissäveltäjiä Espanjan ja Portugalin musiikilla on komea menneisyys: Iberian niemimaa on osallistunut eurooppalaiseen musiikkikulttuuriin täysvaltaisena jäsenenä jo keskiajalta lähtien. Jos musiikkielämä oli 1700-luvulla monilta pääosin italialaisten tuontisäveltäjien varassa – omiakaan…

Virtuoosinen viulukonsertto

27.9.2006 / Murtomäki, Veijo

Niccolò Paganini ”Paholaisen viuluniekka”   Genovassa syntynyt Nicolò Paganini (1782-1840) loi ranskalaisesta koulusta (Leclair, Guillemain, Viotti) ja pitkästä italialaistraditiosta (Tartini, Locatelli jne.) lähtien uuden standardin viulunsoitolle sekä konserttotyylille. Perinteenkin huomioon…

Romanttisen konserton varhaisvaiheet

27.9.2006 / Murtomäki, Veijo

Pariisin koulu viulukonserton parissa Pariisin koulu muodostaa sillan 1700-luvun viulutaiteen ja 1800-luvun viuluvirtuosismin välillä. Kaikki viulistit ja viuluoppilaat tuntevat koulun kuuluisimmat edustajat, jotka loivat perustan modernille viulupedagogiikalle. Pariisin koulun edustajien…

Romanttinen konsertto

27.9.2006 / Murtomäki, Veijo

Konsertto sankarin symbolina Konsertto solistien näytöskappaleena 1800-luku oli nimenomaan soitinvirtuoosien aikaa. Tuolloin soittimien teknisiä mahdollisuuksia laajennettiin tuntuvasti sekä eri instrumenttien soittotekniikkaa ja niiden yksittäisiä osa-alueita kehitettiin aiemmin kokemattomaan taituruuteen, näyttävyyteen…

Kansallisajattelu soitinmusiikissa ja konsertossa

27.9.2006 / Murtomäki, Veijo

Vaikka 1800-luvun mittaan syntyi nimettyjä kansallisia soitinkouluja (ranskalais-belgialainen viulukoulu, venäläinen pianokoulu jne.) omine traditioineen, tämä ei merkinnyt pitkään aikaan nationalistisen tai šovinistisen ajattelun syntymistä musiikkielämässä. Kaikissa Euroopan maissa ja niiden…

Ranskan varhainen romantiikka: Onslow ja Farrenc

21.8.2006 / Murtomäki, Veijo

Oopperan kulttuuri Ooppera oli ranskalaisessa musiikkielämässä keskeisessä asemassa, eikä etenkään soitinmusiikille ollut 1800-luvun alkupuoliskolla aivan samanlaista tilausta kuin saksalaisella alueella, jossa oli laaja porvarillinen käyttäjäkunta ja jossa syntyi sinfoniakonserttikulttuuri. Lisäksi…

Sinfonian uusi tuleminen ja klassiset romantikot

17.8.2006 / Murtomäki, Veijo

Sinfoniasäveltämisen aukko vai ei? Sinfonia koki saksalaisen nykykäsityksen mukaan uuden tulemisen 1860-70-luvuilla (Dahlhaus) – tai pikemminkin kyseessä on suurmieskultin tuottama näköharha, sillä sinfonioita toki sävellettiin koko ajan, mutta tuolloin sinfonia…

Orkesterin ja orkesterimusiikin uudistajat: ohjelmasinfonia ja sinfoninen runo

17.8.2006 / Murtomäki, Veijo

Hector Berlioz Saksan 1800-luvun alkupuoliskon orkesterimusiikki oli vain kohtalaisen innovatiivista. Sinfoniassa seurattiin muutamin poikkeuksin vanhaa neliosaista muotoa, joskin ohjelmallisia piirteitäkin alettiin hyödyntää (Spohr) sekä kehittää kuvallisuutta ja luonnehtivuutta romanttisen ilmaisun…

Romantiikan sinfonia

16.8.2006 / Murtomäki, Veijo

Beethoven esikuvana, haasteena ja velvoituksena Orkesterimusiikin kehitystä 1800-luvulla sekä inspiroi että varjosti Beethovenin antama malli, joka vaikutti monista säveltäjistä musertavalta, jopa ylivoimaiselta seurata. Jotkut säveltäjät taas kokivat Beethovenin musiikin haastavana…

Liszt kirkkomusiikkisäveltäjänä — pyhimys vai huijari

1.8.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Franz Lisztin (1811-86) Weimarin-vuosien 1848-61 seuralainen, prinsessa Wittgenstein kirjoitti 1870-luvulla: ”Lisztiä on pidetty aina hulluna, huijarina, kaupankäyntiä harjoittavana virtuoosina. Minulle…

Uudelleenlöydetty Berlioz on romantiikan suuria nimiä

31.7.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. En liene ainoa, jolle varhaisin mielikuva Hector Berliozista (1803-69) liittyy Gustav Dorén mainioihin karikatyyreihin: langanohut säveltäjä johtamassa satapäistä kuoroa tai…

Schubert rikkoi liedeissään lyyrisen seurapiirilaulun rajat

18.5.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Historialliset äänitteet näyttävät liedin dramaattiset mahdollisuudet Samana vuonna 1811, kun 14-vuotias Franz Schubert (1797-1828) kirjoitti ensimmäiset liedinsä, Leipziger Allgemeinen Zeitungissa…

Halévyn Juutalaisnainen: oopperahistorian vähän tunnettu teos ansaitsee ylösnousemuksensa

11.5.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Mikäli aikakirjoihin on uskomista, Jacques-François-Fromental-Elie Halévy (1799-1862) oli 1800-luvun ranskalaisen oopperan tärkeimpiä voimahahmoja. Tosin 36:sta oopperasta vain yksi osoittautui täysosumaksi:…

Urkupainotteisia ranskalaissäveltäjiä

26.1.2006 / Murtomäki, Veijo

Ranskassa oli 1600–1700-luvuilla pitkä ja ansiokas klaveeritraditio, joka jossain määrin kärsi vallankumouksen pyörteissä, kun cembaloja ja urkuja hävitettiin ja osa uruista pelastui vain ihmeen kaupalla tai urkureiden (mm. Balbastre) rohkean…

Pianopainotteisia ranskalaissäveltäjiä

24.1.2006 / Murtomäki, Veijo

Ranskassa oli 1600-1700-luvuilla pitkä ja ansiokas klaveeritraditio, joka jossain määrin kärsi vallankumouksen pyörteissä, kun cembaloja hävitettiin vanhan järjestelmän soivina ylellisyyssymboleina ja urkuja tuhottiin yleisen kirkonvastaisen mielialan ja ateistisen ajattelun innoittamana.…

Bysantin laulutaiteesta ja laulajista

9.12.2005 / Seppälä, Hilkka

Laulu – jumalanpalveluksen ääni Ortodoksisen kirkkolaulun lähtökohtana on varhaiskristillinen käytäntö ja ne laulun säännöt, jotka kristallisoituivat käyttöön kristillisessä Bysantin keisarikunnassa. Kirkkomusiikilla on ikonitaiteen tavoin normatiivinen luonne ja se on yksinomaan…

Itäslaavilainen kirkkomusiikki uudella ajalla

8.12.2005 / Harri, Jopi

Jakautuminen itäiseen ja läntiseen haaraan Kirkko suurvaltojen puristuksessa Baltiaan syntyi 1300-luvulla uusi suurvalta, Liettua, jonka alue oli laajentunut Itämereltä Mustallemerelle ja kattoi suurimman osan nykyisistä Valko-Venäjästä ja Ukrainasta. Vuonna 1386…

Musiikin poetiikka ja taistelu ohjelmamusiikista

19.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Kiistely musiikin olemuksesta Musiikin sisäinen vastakohtaisuus Romantiikan säveltäjä eli keskellä monia vastakkaisia aatteita ja ideoita, jotka heijastuivat myös musiikilliseen keskusteluun. Ehkä kaikkein vakavin ristiriita romantiikassa koski vastakkaisiksi muodostuneita käsityksiä musiikin…

Romantiikka musiikkityylinä

17.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Romantiikan avainkäsitteet musiikissa Romantiikan sisäinen ristiriitaisuus Yhtenäisen ja jakamattoman olemuksen sijaan romantiikkaa tai 1800-luvun musiikkia laajasti ajateltuna leimaa selkeän identiteetin puute, jollei sellaisena haluta pitää juuri sen kiehtovaa monikasvoisuutta, sisäisiä…

Romantiikan syntytausta

17.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Romantiikan olemuksesta Romantiikan käsite Kun tavanomaisessa kielenkäytössä puhutaan ’romanttisesta’ tai ’romantiikasta’, kyse on samanlaisista yleistermeistä kuin vaikkapa käsitteissä ’barokkinen’ ja ’barokki’ tai ’klassinen’ ja ’klassisimi’. ‘Romanttinen’ viittaa tavallisesti tunnepainotteisen, fantastisen…

Mélodie

17.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Mélodien synty Ranskalaisia lauluja alettiin vähitellen kutsua nimellä mélodies. Ensimmäisen kerran termiä käytettiin, kun Franz Schubertin lauluja julkaistiin Ranskassa 1830-luvun alussa. Uusi laji kehkeytyi 1830-luvulla ja se oli saksalaisen liedin,…

Romanssin aika

17.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Varhainen romanssi 1700-luvulla lauluja kutsuttiin Ranskassa lähinnä nimellä romance, romanssi, joka oli alun perin keskiaikaisiin rakkaus- ja ritaritarinoihin viittaava kirjallinen laji. Musiikissa se oli yksinkertainen, kansanomainen, usein säkeistöllinen laulutyyppi. Muita…

Biedermeier ja romantiikka laulussa: Mendelssohn ja Schumann

15.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Biedermeier ja romantiikka Biedermeier-tyyli Napoleonin sotien ja Wienin kongressin jälkeinen aika merkitsi rauhallisemman, joskin myös valvotumman (sensuuri ja urkinta) ajan koittamista, jolloin porvaristo vetäytyi sodista väsyneenä oman kodin rauhaan vaalimaan…

Franz Schubert

15.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Schubert liedin luojana Liedin historia itsenäisenä taidelajina alkaa oikeastaan vasta Franz Schubertista (1797–1828), jota ennen se oli ollut lähinnä seurallista musisointia: kotimusiikista tuli Schubertin sävellyksissä konserttilaulua. Sanan ja musiikin ykseydestä…

Muita varhaisia liedsäveltäjiä

15.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Vaikka Franz Schubertin hahmo tuntuu helposti kohoavan saksalaisen laulun historiassa ylitse muiden, on syytä muistaa, että Schubert kokosi yhtäältä yhteen toisten keksintöjä ja jalosti mallejaan pidemmälle. Toisaalta rinnan hänen kanssaan…

Fanny Mendelssohn-Hensel ja Felix Mendelssohn

20.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Fanny Mendelssohn-Hensel (1805–47) oli Felix Mendelssohnin (1809–47) vanhin sisar. Sisaruksilla oli äärimmäisen läheiset suhteet niin musiikillisesti kuin psyykkisestikin: kun Fanny kuoli 14.5.1847 kesken kuoroharjoituksen, Felix seurasi perässä saman vuoden marraskuussa.…

Varhaisromantiikan pianosäveltäjät

19.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Vaikka useimmat varhaisromantiikan pianosäveltäjät elivät yhtä aikaa myöhäisklassisen ajan säveltäjien – Beethovenin, Clementin, Cramerin, Hummelin jne. – kanssa, hämmästyttävää on se pianistisen kirjoitustavan muutos, joka leimasi uuteen tyyliin kuuluvia pianistisäveltäjiä.…

Yleistä romantiikan piano- ja urkumusiikista

19.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Piano ja pianomusiikki Pianomusiikin kehitys 1800-luvulla oli seurausta pianonrakennustaiteen ja säveltämisen välisestä vuorovaikutuksesta: pianon muoto muuttui, koko tuli suuremmaksi, siitä tuli metallirunkoinen ja kielten jännitys lisääntyi, jolloin soitin kasvoi voimakasäänisemmäksi.…

Takaisin ylös