Siirry sisältöön

Yleisilme

Emil von Reznicek

18.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Emil Nikolaus von Reznicek Orkesterisäveltäjä Straussin varjossa Emil Nikolaus von Reznicek (1860–1945) syntyi Wienissä böömiläisistä vanhemmista ja saksalaistui ajan mittaan. Reznicek oli säveltäjä ja kapellimestari, joka sai ensikoulutuksensa Grazissa (1874–)…

Hans Pfitzner

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Hans Pfitzner Natsimyönteinen antimodernisti ja -semitisti Hans Pfitzner (1896–1949) syntyi Moskovassa saksalaisista vanhemmista. Hän oli ”viimeinen romantikko”, suuren saksalaisen tradition säilyttäjä, konservatiivi ja natsimyönteiseksi tulkittu säveltäjä, antimodernisti ja antisemitisti, joka…

Paul Graener

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Paul Graener Paul Graener (1872–1944), säveltäjäkapellimestari ja NS-poliitikko, syntyi Berliinissä ja opiskeli Albert Beckerin (1834–99) johdolla, kuten Sibeliuskin. Hän toimi Lontoossa (1898–1906) Haymarket-teatterin musiikinjohtajana, Salzburgin Mozarteumin johtajana (1911–13), vapaana säveltäjänä…

Saksan NS-puolueen palkitsemat ja torjumat säveltäjät

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

NS-puolueen erityissuosiota nauttivat Gottbegnadeten-Liste Goebbels ja Hitler laativat 1944 listan, Gottbegnadeten-Liste, johon kuului 1041 eri alojen erityissuosiota palkkio- ja veroasioissa nauttivaa taiteilijaa. Heidät valittiin sillä perusteella, että taitelijat olivat tärkeitä…

Hans Huber – keskeinen sveitsiläissinfonikko

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Hans Huber Tärkeä sinfonikko saksalais-itävaltalaisen kaanonin ulkopuolella   Hans Huberia (1852–1921) ei yleensä muisteta historiankirjoissa, vaikka häntä pidettiin hänen kuollessaan ”suurimpana sveitsiläissäveltäjänä”. Kenties hän vain joutui esitaistelijoiden puuttumisen vuoksi ja…

Siegmund von Hausegger

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Siegmund von Hausegger Kolmannen valtakunnan säveltäjä Siegmund von Hausegger (1872–1948) oli Itävallan Grazissa syntynyt, paljolti saksalaistunut säveltäjä ja kapellimestari, joka oppi jo kotonaan rakastamaan Lisztin ja Wagnerin musiikkia, joten Bayreuthin…

Felix Weingartner

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Felix Weingartner Felix Weingartner (1863–1942) oli suuri itävaltalainen sinfonikko, orkesterisäveltäjä, kapellimestari ja musiikkikirjailija, jonka teokset Über das Dirigieren (1896/1905) ja Die Symphonie nach Beethoven (1897) ovat klassikoita. Kapellimestarina hänen Beethoven-,…

Joseph Guy Ropartz

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Bretagnelaissäveltäjä Joseph Guy Ropartz (1864–1955) syntyi Bretagnen Guingambissa ja hän oli Franckin oppilas, joka sai opettajaltaan vaikean tehtävän ”huolehtia muodosta” ja joka samalla hyödynsi Bretagnen kelttiläistä folklorea musiikissaan maan muiden…

Vincent d’Indy

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Poliittinen säveltäjä Vincent d’Indy (1851–1931) oli paitsi eräs merkittävimpiä 1900-luvun vaihteen ranskalaissäveltäjiä sekä pedagogeja opettajana ja oppikirjallisuuden tuottajana myös keskeinen poliittinen vaikuttaja maansa musiikkielämässä. Hän oli tasavaltaisessa Ranskassa yhä vannoutunut…

Florent Schmitt

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Florent Schmitt Elämä ja toiminta Florent Schmitt (1870–1958) syntyi Blamontissa itä-Ranskassa Lothringenissä/Lorrainessa. Hän opiskeli vuodesta 1887 Nancyn konservatoriossa ennen pääsemistään Pariisin Konservatorioon (1889), jossa hänen opettajinaan toimivat Théodore Dubois ja…

Charles Koechlin

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Charles Koechlin Charles Koechlin (1867–1951) syntyi elsassilaisperheeseen Pariisissa, jonka konservatoriossa hän oli Massenet’n ja Faurén oppilas ja itse puolestaan Poulencin, Tailleferren ja Henri Sauguet’n (1901–89) opettaja. Opiskelutovereita olivat mm. Enescu,…

Albert Roussel

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Albert Roussel Albert Roussel (1869–1937) oli Ranskan tärkein 1900-luvun sinfonikko myöhäisen d’Indyn ja Magnardin sekä Honeggerin ja Milhaud’n ohella. Roussel orpoutui jo varhain ja suunnitteli meriupseerin uraa: hän palveli 1887–94…

Saksalaisia orkesterisäveltäjiä NS-valtion aikana

2.4.2020 / Murtomäki, Veijo

Kansallissosialismi ja musiikki Nouseva kansallissosialismi, valtaideologiana 1933–45, vaikutti syvällisesti Saksan kulttuuri- ja taidepolitiikkaan, samalla myös musiikkielämään. Sen vaikutus ulottui myös Kolmanteen valtakuntaan liitettyihin maihin (Itävalta, Böömi, Tanska, Norja, Hollanti, Belgia,…

Itävaltalaisia ja sveitsiläisiä orkesterisäveltäjiä

28.3.2020 / Murtomäki, Veijo

ITÄVALTA JA WIENIN MODERNISMI Vaikka 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kuvaa saksalaissinfoniikasta värittävät vahvasti Brucknerin, Brahmsin, Straussin ja Mahlerin jättiläishahmot, heidän rinnaltaan löytyy kosolti hienoja säveltäjiä, joista osa edustaa klassista asennoitumista, osa myöhäis- ja jälkiromanttista…

Ranskalainen viulusonaatti 1800-luvulla

1.3.2020 / Murtomäki, Veijo

RANSKALAISIA VIULUSONAATTEJA AIKAJÄRJESTYKSESSÄ Lalo, Edouard (1823–1892) -sonaatti op. 12 (1853/1855 & 1910) Castillon, Alexis de (1838–1873) -sonaatti op. 6 (n. 1868) Viardot-Garcia, Pauline (1821–1910) -sonatiini a (1874) Godard, Benjamin (1849–1895)…

Ranskalainen musiikkikulttuuri romantiikassa

25.2.2020 / Murtomäki, Veijo

ARS GALLICA: KANSALLINEN MUSIIKKIYHDISTYS 1871 Kamarimusiikki Ranskassa 1800-luvun ensipuoliskolla ja keskivaiheilla Valtiollinen elämä 1814–1914 Musiikkikulttuurin tietyn yksipuolisuuden taustalla oli restauraation aika, joka alkoi Wienin kongressista (1814–15), kun kuningasvalta palautettiin Ranskaan…

Romanttisen pianomusiikin kaanon

5.2.2020 / Murtomäki, Veijo

Musiikinhistorian kaanon on ollut ainakin parin vuosikymmenen ajan eräs musiikintutkimuksen ajankohtaisimmaista, samalla vaikemmista ja kiistellyimmistä kysymyksistä. Siitä, kuinka tulenarasta aihepiiristä kaanonissa yleensä on kysymys, käy oivaksi näytteeksi myös Suomessa leimahtanut…

Romantiikan suomennettua kaunokirjallisuutta

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Suomennettua kaunokirjallisuutta n. 1770–n. 1930 ENGLANTI & IRLANTI • Horace Walpole (1717–97): Otranton linna (1764) • Matthew G. Lewis (1775–1818): Munkki (1796) • William Blake (1757–1827): Taivaan ja helvetin avioliitto…

Romantiikan sävellajeista

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Wolfgang Auhagen: Studien zur Tonartencharakteristik in theoretischen Schriften und Kompositionen vom späten 17. bis zum Beginn des 20. Jahrhunderts (Peter Lang, 1983) J. A. Schrader: Kleines Taschenwörterbuch der Musik (1827)…

Romantiikan maantieteestä ja teemoista

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

A. ROMANTIIKKA AIKAKAUTENA 1800-LUVUN MUSIIKINHISTORIAN ALAKAUDET HISTORIAN KÄÄNNEKOHDAT 1770–1810 Esiromantiikka 1789 Ranskan vallankumous 1810–1830 Varhaisromantiikka 1814 Wienin kongressi ja Napoleonin jälkeinen aika 1830–1850 (Varsinainen) romantiikka eli täysromantiikka 1830 Suuri vallankumousvuosi…

Sävellajikarakteristiikka

28.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Temperoidusta viritysjärjestelmästä etumerkintöihin Barokin luokitteluissa vallitsi vielä temperoidun virityksen olemassaolon vaikutus eli sävellajien karakteristiikka sidottiin pitkälti sävellajien erilaiseen soimiseen “puhtauden” tai “hyvävireisyyden” suhteen. Siirtyminen vähitellen tasavireisyyteen alkoi liittyä myös sävellajien…

Ekspressio klassismissa

28.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Ekspressio eli ’ilmaisu’ oli terminä käytössä jo 1700-luvun musiikkikirjallisuudessa, esimerkiksi Charles Avisonin kirjoituksessa An Essay on Musical Expression (1752). Muita käsitteitä olivat barokissa eritelty ilmiö nimeltä passio eli ’mielenliikutus’ (Descartes). 1700-luvulla…

Tyylit ja topokset klassismissa

28.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Klassinen musiikki on täynnä teatterista (ooppera, baletti), tansseista ja muista lähteistä ammentaneita musiikillisia tyylejä ja ilmaisukonventioita (topos; mon. topoi) sekä karaktereita (Charakter). Seuraavassa ovat listattuina tavallisimmat ilmaisutyypit ja -tyylit yhteisnimellä topokset.…

Klassismin säveltäjiä

28.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Italialaisia säveltäjiä Seuraavassa käytän lyhenteitä: P. = pianosäveltäjä/klaveerimusiikki S. = sinfoniasäveltäjä O. = oopperasäveltäjä Son. = sonaattisäveltäjä Bal. = balettisäveltäjä Ka. = kamarisäveltäjä Ki. = kirkkosäveltäjä Ko. = konserttosäveltäjä Vl.…

Maallinen laulumusiikki Ranskan barokissa: air de cour, kantaatti ja cantatille

10.12.2019 / Murtomäki, Veijo

Air de cour Ranskalaisen laulumusiikin kannalta tärkeimpiä asioita oli, kun Jean Antoine de Baïf (1532–89) ja Thibaut de Courville (k. 1581) perustivat musiikki- ja runoakatemian Académie de Musique et de Poésie…

George Frideric Handel

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

George Frideric Handel (1685–1759) oli kansainvälinen, saksalaista syntyperää oleva, italialaisen tyylin läpeensä omaksunut, sittemmin englantilaistunut säveltäjä. Taustansa vuoksi Handelin musiikki on yhdistelmä saksalaista oppineisuutta, ranskalaista loistoa, italialaista melodista suloa ja…

Myöhäisbarokin luonnehdinta

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Myöhäisbarokki ja galantti 1700-luvun alkupuolisko on jo myöhäisbarokin, 1720–30-luvuilta lähtien jopa jälkibarokin aikaa, sillä tällöin alkaa limittäin sen kanssa galantin musiikin, aiemmin varhaisklassismiksi kutsutun musiikin aikakausi. Varhaisklassismi-nimityksestä on luovuttu, koska…

Madrigaali teksti-ilmaisun lajina

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Madrigaali lajinimenä esiityy jo 1300-luvun Italian Trecento-aikana, mutta sen varsinaista kultakautta olivat 1500-luku ja 1600-luvun alku. Italiasta se levisi Alppien yli lähinnä Englantiin ja Saksaan, mutta myös Puolaan, Tanskaan ja…

Burgundilaischanson

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Kaikki keskeiset (kirkko)säveltäjät kirjoittivat (hovi)rakkaudesta kertovaa tai kansanomaista maallista laulumusiikkia Euroopan eri maissa: Flanderissa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa, Saksassa, Englannissa. Chanson on yleisnimike kaikille maallisen laulun lajeille pääasiassa ranskalais-flaamilaisella alueella noin…

Lutherin uskonpuhdistus ja protestantismi

4.3.2019 / Murtomäki, Veijo

”Saksalainen alue” Saksalainen täytyy ymmärtää tässä yhteydessä historian valossa: Saksan valtiota (Deutsches Reich) ei ollut ennen vuotta 1871, ja sitä ennen kyse oli yhtäältä saksankielen levinnäisyysalueesta Reiniltä ja sen länsipuoleltakin…

Espanjan musiikin suuruudenaika

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Espanjan yhdistyminen Ávilan tärkeän romaanisen katedraalin muureja ja portaali; kirkossa työskentelivät muusikkoina mm. Vivanco, Bernardino de Ribera ja Victoria. Ferdinand II:n aikana (1479–1516) Kastilia ja Aragonia yhdistyivät, muslimit karkoitettiin ja koko…

Vastauskonpuhdistus

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Jesuiitat, taiteet ja Trenton kirkolliskokous Vastauskonpuhdistus oli laaja henkinen ja kirkkopoliittinen liike, joka tähtäsi Lutherin, Zwinglin ja Calvinin oppien kumoamiseen, uskonnollisen tunteen syventämiseen ja uuteen uskonnolliseen kulttuuriin. Sen aloitti paavi…

Reformaatioajan säveltäjiä

2.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Anglikaanisen musiikin lajit Englantilaissäveltäjät 1500-luvun puolivälissä ja paljon sen jälkeenkin tasapainoilivat katolisen ja anglikaanisen kulttuurin välissä, ja monet heistä sävelsivät sekä latinan- että englanninkielisiä tekstejä. Monilla säveltäjillä oli yhä katolinen…

Englannin reformaatio

2.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Valtiollinen tausta Uskonpuhdistus ei tapahtunut Englannissa niinkään opillisista syistä kuin valtiollisista (veromenot Roomaan olivat uhka valtiontaloudelle) sekä yksityisistä syistä (Henrik VIII:n naimiskaupat, joita paavi ei sulattanut). Rahaa kuningas tarvitsi ennen…

Katolisen ajan englantilaissäveltäjiä

2.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Katolisen kirkkomusiikin pitkä perinne Eton College Katolisella kirkkomusiikilla oli Englannissa pitkä ja loistava perinne, joka nojautui katedraalien ja yliopistojen musiikkitoimintaan, jossa kuorolla oli keskeinen sija. Se oli myös edistyksellistä, sillä…

Hugenottisäveltäjiä 1500-luvulla

28.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Katolisia ja kalvinistisäveltäjiä rinnakkain Ranskassa huolehtivat katolisesta kirkkomusiikista monet flaamilaissyntyiset säveltäjät (mm. Arcadelt, Lasso) sekä eräät omat säveltäjät (Janequin, Goudimel, le Jeune). Mutta myös Ranskassa, Sveitsissä ja Flanderissa sekä myöhemmin…

Frankoflaamilaisia säveltäjiä Clemens non Papaan saakka

28.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Frankoflaamilaisen musiikin neljäs ja viides säveltäjäsukupolvi Tyyliltään ranskalais-flaamilaisia säveltäjiä oli kymmeniä, joskin riippumatta syntymäpaikasta heihin lukeutuu myös muualta tulleita (Espanja) ja mantereen keski- ja pohjoiseurooppalaisen ydinalueen ulkopuolella, Italiassa ja Espanjassa…

Myöhäisrenessanssin kirkkomusiikin piirteitä

28.2.2019 / Murtomäki, Veijo

1500-luku laajasti ottaen, tismallisemmin noin 1520 eteenpäin on renessanssin myöhäisen kukinnan aikaa. Imitaatio, musiikin teksti-ilmaisu (madrigalismit), parodiatekniikka, äänten lukumäärän kasvu sekä kaksois- tai monikuoroisuus ovat keskeisiä piirteitä 1500-luvulla. Rakenteellinen imitaatio…

Maat, kansat ja tyylit barokkimusiikissa

26.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Kansat, maantiede, sosiaalinen tausta John Walter Hill: Baroque Music. New York & London: W. W. Norton, s. 7. Renessanssi oli franko-flaamilaisten ylivaltaa, barokkia dominoivat italialaiset siitä huolimatta, että “Italia” oli…

Barokki taiteissa ja tieteissä

26.2.2019 / Murtomäki, Veijo

  Yleensä barokilla ajatellaan musiikissa ajanjaksoa noin 1580/1600–1750 oopperan synnystä Bachin kuolemaan, mikä on tietenkin karkeistus. Eräs ongelma on se, muodostaako tämä aikakausi yhtenäisen tyylin ja voidaanko siitä puhua omana rajattuna…

Renessanssin suurmieskultti

6.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Renessanssissa suunnattiin katse suuriin yksilöihin: merkkimiehiä palvottiin ja heidän alkuperästään sekä maineestaan oltiin ylpeitä, etenkin Italiassa. Tästä kertoo parhaiten taiteilija ja taidehistorioitsija Giorgio Vasarin (1511–1574) teos Le vite de’ piu eccellenti pittori, scultori,…

Täysrenessanssin ajoitus

6.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Musiikin täysrenessanssin sijoittaminen 1500-luvun vaihteen molemmin puolin (n. 1470–1520) on melko yksinkertaista: tuolloin Koillis-Ranskan ja Flanderin kuorokouluissa alulle pantu sekä myös Italian, Saksan, Ranskan ja Espanjan katedraaleissa ja hovi- ja…

Kriisien ajasta ETY-kokoukseen

9.6.2015 / Oramo, Ilkka

Kansainvälisiä kriisejä 1960-luvun alussa idän ja lännen suhteet kiristyivät entisestään. Kun Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain johtajat, pääsihteeri Nikita Hruštšov ja presidentti John F. Kennedy, kesäkuussa 1961 tapasivat Wienissä, Hruštšov uhkasi solmia…

Puolan musiikki

26.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Puolan historia 1800-luvulla oli maan kannalta traumaattista aikaa sen menetettyä itsenäisyytensä ja entisen loistonsa 1795: Napoleonin uskottiin tuovan maalle itsenäisyyden, mikä vaihtui kuitenkin läpi vuosisadan ulottuvaksi Venäjän alaisuudeksi ja siitä…

Unkarin musiikki

26.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Unkaristakaan ei Puolan ja Tšekkoslovakian tavoin voi puhua valtiona ennen kuin vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen Habsburgien kaksoismonarkian romahdettua. Tosin “unkarilaisen Vormärzin” aikana ennen Euroopan “hullua” vallankumousvuotta 1848 koettiin uudistusten aalto…

Kamarimusiikin kehityksen sosiaaliset taustatekijät

7.12.2012 / Murtomäki, Veijo

Soittoharrastus laajenee keskiluokkaan   Yhteiskuntaelämän porvarillistuminen 1700-luvun mittaan tapahtui samaan aikaan, kun musiikin tyyli vaihtui monimutkaisesta polyfoniasta kohden yksinkertaisempia tekstuureita ja sävellysten helpompaa soitettavuutta. Kun kamarimusiikilla oli ollut aiemmin yläluokkainen,…

Yhteiskunta- ja kirkkokritiikki uuden musiikin syntytaustana

23.4.2010 / Murtomäki, Veijo

Feodalismista esikapitalismiin 1200- ja 1300-luvut olivat suuren kulttuurisen ja taloudellisen laajentumisen aikaa, jonka keskeyttivät vasta ilmaston kylmenemisestä, sateista ja katovuosista aiheutuneet nälänhädät, ekonomiset kriisit, 1338 alkanut ”satavuotinen sota” sekä ”mustan…

Uusi musiikki ja notaatio

23.4.2010 / Murtomäki, Veijo

Notaation kehittyminen 1300-luvun alkupuolella syntynyt uudeksi koettu ja sellaisena esitelty musiikki, ars nova (= uusi taito / taide), liittyi lähinnä notaation kehittymiseen, mutta se merkitsi myös periaatteellista tyylillis-teknistä pesäeroa aiempaan,…

Klassismin käsitteestä, ilmaisusta ja taustavoimista

23.4.2010 / Murtomäki, Veijo

Klassismin monet merkitykset ’Klassismi’-käsitteestä Nimitys ’klassinen’ tulee sanasta classicus (lat. = ylimmän luokan kansalainen, myöhemmin kirjailija). Sanalla ’klassinen’, jos sitä käytetään yleisenä arvokategoriana, tarkoitetaan musiikissakin arvoltaan pysyvää, yleispätevästi hyvää, valiomuotoista,…

Renessanssihovit mahtailivat kirkkomusiikilla

23.4.2010 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on alun perin julkaistu Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Rabelais’n Pantagruelissa rouvat huomauttivat: “Tehän pierette, Panurgel!” Tämä vastaa näppärästi: “En suinkaan, soinnutan vain kontrapunktia musiikkiin, jota te soitatte nenällänne.”…

Venäläistämisohjelmasta kansalaissotaan

23.4.2010 / Oramo, Ilkka

Aleksanteri III:n hallituskaudella (1881-94) Suomen asemassa ei tapahtunut suuria muutoksia. Puolueet keskittyivät Suomen sisäisten asioiden kehittämiseen ja pysyivät lojaaleina hallitsijalle. Pyrkimykset valtakunnan lainsäädännön yhtenäistämiseksi kuitenkin voimistuivat Pietarissa, ja Venäjän ministerit…

Modernista Uuteen musiikkiin

2.6.2009 / Oramo, Ilkka

Ensimmäistä maailmansotaa ympäröivinä vuosina vuosisadan vaihteen moderni (Die Moderne) jakaantui kahtia, uuteen musiikkiin (Neue Musik) ja neo- eli uusklassismiin. Kun Richard Strauss (1864–1949) vuoden 1910 tienoilla kääntyi perinteisempään suuntaan, Arnold…

Erillisrauhasta Kekkosen aikaan

31.5.2009 / Oramo, Ilkka

Syyskuun 19. päivänä 1944 Suomi irtautui sodasta solmimalla aseleposopimuksen Neuvostoliiton kanssa. Rauhanehtoihin sisältyi alueluovutuksia: Karjala, Salla, Petsamo ja Suomenlahden saaria. Porkkala oli vuokrattava Neuvostoliitolle 50 vuodeksi, saksalaiset joukot karkotettava maasta…

Kuningasseikkailusta erillisrauhaan

31.5.2009 / Oramo, Ilkka

Poliittinen kehitys Suomi oli syksyllä 1918 vähällä saada kuninkaan. Kuninkaaksi oli jo valittu Hessenin prinssi Friedrich Karl, kun Saksa jäi ensimmäisessä maailmansodassa tappiolle ja hanke raukesi. Kenraali Carl Gustaf Emil…

Uudenkaupungin rauhasta Haminan rauhaan

6.2.2009 / Oramo, Ilkka

Suuren Pohjan sodan jälkeisessä Uudenkaupungin rauhassa (1721) Ruotsi joutui luopumaan suurvalta-asemastaan, joka olikin ollut sen inhimillisiin ja taloudellisiin resursseihin nähden suhteeton. Venäjälle menetettiin idässä Karjalan kannas, suuri osa Käkisalmen lääniä…

Musiikin historia, musiikinhistoria

8.9.2008 / Oramo, Ilkka

Termi musiikin historia viittaa musiikin vaiheisiin (esim. länsimaisen musiikin historia), musiikinhistoria taas musiikin historian tutkimukseen ja kirjoitukseen; kohde ja sen kuvaus kietoutuvat toisiinsa. Edelläkävijöitä Musiikinhistorian edelläkävijöinä voidaan pitää kahta 1600-luvun…

Uusromantiikasta moderniin

12.6.2008 / Oramo, Ilkka

Romantiikan aikaa, joka musiikin historiassa käsitti 1830- ja 40-luvut, seurasi uusromantiikka (Neuromantik), jonka keskeiset säveltäjät olivat Franz Liszt (1811—86) ja Richard Wagner (1813—83). Lisztiä ja Wagneria yhdistää myös Franz Brendelin…

Kansanmusiikista taidemusiikissa

12.6.2008 / Oramo, Ilkka

Musiikinopetus- ja orkesteriolojen vakiinnuttua alkoi suomalaisessa musiikissa kultakausi, kuten samoihin aikoihin myös kuvataiteessa ja kirjallisuudessa. Tämän kauden aikana suomalainen taide itsenäistyi ja kehittyi sille tasolle, että sillä oli omaperäistä annettavaa…

Spektrimusiikki: Grisey ja Murail

9.5.2008 / Nuorvala, Juhani

Ranskassa nousi 1970-luvulla uusi säveltäjäpolvi, jota on kutsuttu samannimisen nykymusiikkiyhtyeen mukaan L’Itinéraire-ryhmäksi. Ryhmä loi kokonaan uudenlaisen sävellystekniikan ja musiikkikäsityksen, ja tätä on puolestaan nimitetty spektrimusiikiksi (La musique spectrale); on puhuttu…

Populaarimusiikki – taidemusiikki

8.5.2008 / Nuorvala, Juhani

1960-luku: soundi Popmusiikissa alettiin kiinnostua äänitysstudion luovista käyttömahdollisuuksista 1960-luvun jälkipuolella. Viimeistään The Beatlesin Sergeant Pepper’s Lonely Hearts Club Band -LP:n ilmestyttyä 1967 äänilevystä tuli konserttiesityksistä riippumaton taiteellinen kokonaisuus. Studiotekniikka päällekkäin-…

Postmodernismi ja uusromantiikka

8.5.2008 / Nuorvala, Juhani

Postmodernismilla (= ”modernin jälkeen” tullut) tarkoitetaan historiaan reflektiivisesti – pohdiskelevasti, heijastelevasti – tai ironisesti suhtautuvaa, eri ikäisiä ja tyylisiä elementtejä vapaasti yhdistelevää taide- ja kulttuurivirtausta. Postmodernia asennetta luonnehtii kehitysuskon ja…

Minimalismi

8.5.2008 / Nuorvala, Juhani

Minimalismi on 1900-luvun jälkipuolella syntynyt niukka-aineksisuuteen perustuva taidesuuntaus, jolla on omat ilmentymänsä kaikissa taidelajeissa. Musiikissa minimalismi kukoisti erityisesti Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Minimalistisen musiikin eli minimaalimusiikin keskeisin alalaji on repetitiivinen musiikki eli…

Modaalisuus

5.5.2008 / Pohjannoro, Hannu

Moodilla [modus: tapa, laatu, standardi] tarkoitetaan pysyvää, vakinaista, järjestelmän perustaksi soveltuvaa. Musiikissa moodit ovat useimmiten kiinteitä, pysyviä säveltasorakenteita, kuten asteikkoja tai melodisia perusmalleja ja -hahmoja, tai myös pysyviä rytmikuvioita. Keskiajalla…

Äänimaisema ja ääni-installaatiot

5.5.2008 / Pohjannoro, Hannu

Äänimaisema Äänimaisemateos koostuu useimmiten laajoista ääniotoksista, joita ei edes välttämättä muokata; äänimateriaalia kenties vain tiivistetään tms. Tämä ajattelutapa on rinnakkainen kuvataiteen ready made -ajattelulle, jossa taiteilija valitsee valmiin esineen ja…

Avantgarde

5.5.2008 / Pohjannoro, Hannu

Avantgarde ei ole yhtenäinen taidesuunta, vaan pikemminkin aate tai idea, jolla on reaktion luonne. Avantgarde suuntautuu vallitsevia arvoja, traditiota, yleistä mielipidettä, akateemista, porvarillista, proletaarista tai kaupallista kulttuuria vastaan. Se saa…

Elektronimusiikki

5.5.2008 / Pohjannoro, Hannu

Elektronimusiikki hyödyntää sähköisesti tuotettuja ja/tai käsiteltyjä ääniä. Se voidaan karkeasti jakaa nauhamusiikkiin, jolloin esitetään etukäteen valmiiksi tehty nauha tai muu tallenne, ja eloelektroniseen (live electronics) tai elektroakustiseen musiikkiin, jossa sähköinen…

Futurismi

5.5.2008 / Pohjannoro, Hannu

Futurismi on Italiassa 1910-20-luvuilla vaikuttanut esteettinen suuntaus, joka ihannoi koneiden, mekaniikan, vauhdin, hälyn ja liikkeen hallitsemaa uutta urbaania maailmaa. Futurismi ilmeni useilla taiteen aloilla, musiikin lisäksi kuvataiteissa, teatterissa, arkkitehtuurissa ja…

Konkreettinen musiikki

5.5.2008 / Pohjannoro, Hannu

Konkreettisella musiikilla tarkoitetaan musiikkia, jonka äänimateriaalina säveltäjä käyttää tallennettuja luonnollisia (konkreettisia), useimmiten hälymäisiä ääniä, kuten esimerkiksi puheen, askelten, liikenteen, koneiden, luonnon ääniä tai myös erilaisia esineitä lyömällä, hankaamalla, ravistamalla jne.…

Klassis-romanttisen kauden perintö

30.4.2008 / Pohjannoro, Hannu

Myöhäisromantiikan valtavirran taittuminen 1900-luvun alussa mm. ranskalaiseksi impressionismiksi ja uuden Wienin koulun ekspressionismiksi merkitsi paitsi 1800-luvun romantiikan, myös 1600-luvun alusta jatkuneen tonaalisen kauden päätöstä. Käänne saattoi tapahtua nopeastikin yksittäisten säveltäjien…

Ekspressionismi

30.4.2008 / Pohjannoro, Hannu

Ekspressionismi on saksalaisen myöhäisromantiikan pohjalta 1910-luvulla ensimmäisen maailmansodan ilmapiirissä noussut modernistinen taidesuunta. Ekspressionismi ei ollut koulukunta sanan varsinaisessa merkityksessä: ei ”mestaria ja opetuslapsia”. Ekspressionismin esteettiset pyrkimykset olivat osittain romantiikalle vastakkaiset,…

Tonaalisuus

28.4.2008 / Pohjannoro, Hannu

Yleisessä merkityksessä tonaalisuus tarkoittaa kaikkea hierarkkisesti järjestyneihin sävelikköihin pohjautuvaa musiikkia. Tällöin sävelikön, asteikon, jäsenet voivat saada erilaisia funktioita, ja useimmiten jokin sävel saa muita tärkeämmän, perussävelen roolin. Useimmiten tonaalisuudella tarkoitetaan…

Uusi Wienin koulu

28.4.2008 / Pohjannoro, Hannu

Uusi Wienin koulu eli toinen Wienin koulukunta on Wienissä 1900-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä vaikuttanut säveltäjäryhmä. Siihen kuului Arnold Schönberg oppilaineen, joista tunnetuimmat ovat Alban Berg ja Anton Webern. Lisäksi ryhmään…

Arnold Schönberg

28.4.2008 / Pohjannoro, Hannu

Wieniläissyntyisen Arnold Schönbergin (1874-1951) säveltäjänura alkoi epäsuotuisissa merkeissä: isän varhainen kuolema pakotti hänet lopettamaan koulun kesken ja menemään töihin pankkivirkailijaksi, minkä ohella hän toimi kuoronjohtajana sekä amatööriorkesterin sellistinä. Pankki joutui kuitenkin…

Atonaalisuus

28.4.2008 / Pohjannoro, Hannu

Vuoden 1911 tienoilla sävelsin Bagatellit jousikvartetille (op. 9), kaikki hyvin lyhyitä kappaleita, ne kestivät yhteensä ehkä pari minuuttia. Kenties ne olivat lyhyimpiä siihen asti tehtyjä sävellyksiä. Säveltäessäni minulla oli tunne,…

Commedia per musica

12.3.2008 / Murtomäki, Veijo

Koomisen oopperan varhaisvaiheet Samat säveltäjät tekivät yleensä sekä vakavia että koomisia oopperoita, mutta useimmiten säveltäjällä oli selkeä painotus: A. Scarlatti, Vinci ja Leo sävelsivät pääosin vakavia oopperoita, vaikkakin myös niiden…

Contrascena ja intermezzo

12.3.2008 / Murtomäki, Veijo

Contrascena ja scena buffa Hupailukohtaukset vakavan oopperan sisällä Italialainen koominen ooppera ei syntynyt 1700-luvun alussa tyhjästä, vaan taustalla oli commedia dell’arten lisäksi vanha, 1500-luvulta periytyvä intermedioiden eli väliaikanäytelmien perinne. Se…

Commedia dell’arte

12.3.2008 / Murtomäki, Veijo

Uuden oopperan keskiluokkainen luonnollisuus Nimitys ”koominen” (comique) ei tarkoita 1700-luvun oopperan yhteydessä pelkästään tai välttämättä lainkaan hauskaa, vaan se on lisämääre opera seriaa (vakavaa oopperaa) kevyemmälle oopperalle niin aihevalintojensa kuin…

Gluckin varhaisura

3.3.2008 / Murtomäki, Veijo

Tausta Serian uudistustarve 1700-luvun puolivälissä paineet italialaisen opera serian uudistamiseksi olivat jo melkoiset: syitä olivat laulajien ylivalta, aihepiirin vanhahtavuus ja muodon jäykkyys. Eräs uudistuksen mahdollistava tekijä oli renessanssitraditiota jatkava juhlaooppera…

Oopperakulttuurin taustavoimat

26.2.2008 / Murtomäki, Veijo

Opera seria Vakava ooppera valistuksen palveluksessa Vakava (ital. seria/o = vakava) ooppera, sankarillinen draama tai aariaooppera oli 1700-luvun loppuun saakka musiikkitaiteen korkein ja arvostetuin muoto. Jos 1600-luvulla ooppera oli ollut…

1900-luvun kirkkomusiikki

17.12.2007 / Tuppurainen, Erkki

Luterilainen kirkkomusiikki Saksassa Max Reger, joka oli katolinen, työskenteli luterilaisen musiikin parissa ja sävelsi mm. koraalikantaatteja (esim. O Haupt voll Blut und Wunden), kuoro- ja soololauluja, urkukoraaleja ja koraalifantasioita. Sigfrid…

Täysrenessanssi musiikissa

1.11.2007 / Murtomäki, Veijo

Taiteiden kukoistus Musiikin täysrenessanssin sijoittaminen 1500-luvun vaihteen molemmin puolin on yksinkertaista: tuolloin Koillis-Ranskan ja Flanderin kuorokouluissa alulle pantu sekä myös Italian, Saksan, Ranskan ja Espanjan katedraaleissa ja hovi- ja ruhtinaskapelleissa…

Humanismi yleisenä ilmiönä

19.10.2007 / Murtomäki, Veijo

Renessanssi humanismin aikakautena Renessanssi ja humanismi on usein mielletty lähes synonyymeiksi: renessanssi olisi se ajanjakso, jota leimasi humanismi, tietynlainen henkinen asennoituminen. Renessanssi, joka sai paljossa virikkeensä antiikista ja luonnosta, olisi…

Humanistimusiikki

19.10.2007 / Murtomäki, Veijo

Yksi- vai moniäänisyys? Antiikin musiikista soivuutena ja sen esityskäytännöistä ei voitu tietää paljoakaan. Eräs keskeinen kiistanaihe humanisteilla oli se, oliko Kreikan musiikki ollut yksi- vai moniäänistä. Etenkin 1500-luvun jälkipuolella monet…

1800-luvun luterilainen kirkkomusiikki

11.10.2007 / Tuppurainen, Erkki

Saksan luterilainen kirkkomusiikki 1700-luvun luterilaisten kirkkojen kehityksessä havaitut kaksi henkistä valtavirtausta, pietismi ja valistus, nousivat molemmat vastustamaan 1600-luvulle leimaa antanutta puhdasoppisuutta ja taiteiden alueella esiintynyttä barokkia. Pietismin korostama yksilöllinen hurskaus…

1200-luvun motetti

10.10.2007 / Oramo, Ilkka

Finn Mathiassenin väitöskirja The Style of the Early Motet (1966) on ensimmäinen laaja tutkimus modaalisen motetin tyylistä. Aihe on säilynyt yllättävän kauan lähes koskemattomana; onhan 1200-luvun motetti avainasemassa länsimaisen polyfonian…

Varhaisen renessanssin musiikkipyrkimyksiä

8.10.2007 / Murtomäki, Veijo

Tunnusmerkkejä ja väärinkäsityksiä Musiikissa renessanssi ei merkinnyt niinkään antiikin löytämistä, sillä kreikkalainen musiikinteoria tunnettiin läpi keskiajan, kuin uutta musiikillista taidekäsitystä, soivuutta, jossa korva ja musiikin aistillinen kauneus otetaan uudella tavalla…

Musiikkielämän yleiset taustaehdot

4.10.2007 / Murtomäki, Veijo

Renessanssin olemuksesta Käsitys eurooppalaisesta renessanssista antiikin kulttuurin elvyttäjänä nimenomaan 1400-luvulla on hienoisesti liioiteltu, sillä se oli pikemminkin tulosta jo keskiajalta lähteneestä oppineisuudesta, kun arabien välitystyö oli mahdollistanut antiikin kirjoitusten vähittäisen…

Renessanssin synty musiikissa

30.8.2007 / Murtomäki, Veijo

Renessanssi historiassa Yleisessä historiassa uuden ajan alkuna pidetään lähinnä 1400-luvun loppua ja 1500-luvun alkua, jonka ratkaisevasti uusia ilmiöitä ovat kirjapainotaito, löytöretket, kolonialismi ja reformaatio (uskonpuhdistus). Nämä mahdollistivat maailmankuvan mullistuksen, etenkin…

Myöhäisklassismi

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Jos 1800-luvun kirjoittajat kokivat klassismin myöhäisvaiheessa ’romanttiseksi’ kaiken sen mikä oli liikuttavaa, kuvausvoimaista ja värikästä (mm. Mozartin Don Giovannin, Haydnin oratoriot, joiden linja johtaa Weberin oopperoihin), niin Beethoven oli alusta…

Galantti, Empfindsamkeit, Sturm und Drang

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Klassismin aikakauden alajaottelu Uuden tyylin alkaminen sijoittuu myöhäisbarokin rinnalle ja sisään sekä muodostaa yhdessä sen kanssa muutaman vuosikymmenen siirtymäjakson (n. 1720-60) Ranskassa ja Saksassa. Sen sijaan Italiassa uusi tyyli näkyi…

(Täys)klassismi

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Wien pääkeskuksena Sinänsä nykyään kiistanalaiseksi jo saksalaisessa musiikinhistoriankirjoituksessakin asetetun wieniläisklassismin synnylle on tarjottu monenlaisia selityksiä. Ensinnäkin Wien lähialueineen oli saksalaista Keski-Eurooppaa pitkine soitin- ja laulumusiikin traditioineen: käytettävissä oli taitavia böömiläisiä…

Pohjoismaiden kirkkomusiikki 1520—1800

9.1.2007 / Tuppurainen, Erkki

Reformaation vaikutus Reformaatioajan liturgiset uudistukset näkyivät tanskalaisessa Malmö-messussa 1528, jonka ilmeisiä esikuvia olivat Nürnbergissä muotoutunut messu (1525/1526) ja Lutherin Deutsche Messe (1526). Hans Thomissønin nuotein varustettu virsikirja Den Danske Psalmebok…

Bel canto -kulttuurista ja sen muodoista

8.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Italialainen romantiikka Italia oli pitkään 1800-luvulla lähinnä “maantieteellinen ilmaisu”, sillä niemimaa oli jakaantunut lukuisiin pienvaltioihin: kuningas-, herttua- ja suurherttuakuntiin. Wienin kongressin (1815) jälkeen Itävalta hallitsi varsin ankarasti Pohjois-Italiaa ja ulotti…

Romantiikan harhat ja todet

6.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Rondo Classicassa 4/2004 (vol. 42), ss. 44-48 nimellä Romantiikan harhat ja totuudet. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Mitä on romantiikka musiikissa? Onko romantiikkaa musiikinhistoriallisena aikakautena olemassa? Ja…

Mozart modernin ihmiskuvan rakentajana

6.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Rondo Classicassa 12 / 2005 (vol. 54), s. 38-42. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Wolfgang ei ollut pelle eikä köyhimys vaan ajan tuulet haistanut valistussäveltäjä Tuskin kenenkään…

Klassismin väärinymmärrys

6.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on alun perin julkaistu Rondo Classican numerossa 6 / 2004 (vol. 42), s. 30-35 nimellä Klassismin väärinymmärtämisen pitkä historia. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Itsenäisen soitinmusiikin Wieniin keskittyvän ajan asemasta kysymys…

Kansallinen herääminen ja kansansävelmien keruu

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

Romantiikan ja biedemeierin tulo suomalaiseen musiikkiin 1800-luvun alussa on osa suomalaisten kustavilaisena aikana vahvistunutta pyrkimystä integroitua eurooppalaisen taidemusiikin kulttuuriin. Samanaikaisesti – sen jälkeen kun Suomi oli lohkaistu irti Ruotsista –…

Suomen sodasta Kultakauden kynnykselle

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

Poliittinen kehitys Vuosien 1808-09 sodan aiheena oli ollut Ruotsin haluttomuus osallistua Venäjän ja Ranskan vaatimuksesta Ison-Britannian vastaiseen kauppasaartoon. Venäläiset joukot miehittivät nopeasti Suomen, ja sodan vielä kestäessä Aleksanteri I (hallitsijana…

Romantiikka ja biedermeier

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

1800-lukua kutsutaan musiikinhistoriasta puhuttaessa usein romantiikan vuosisadaksi. Romantiikan käsitettä käytetään silloin esteettisenä käsitteenä, joka viittaa määrättyihin musiikillisen taideteoksen ominaisuuksiin. Romanttiselle musiikille tunnusomaisia piirteitä ovat tunne, mielikuvitus, kaipaus, subjektiivisuus, ironia ja…

1800-luvun virsi- ja koraalikirjat

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

Kohti uutta virsikirjaa Vuoden 1701 virsikirja säilyi käytössä pitkään ja siitä otettiin useita uusia painoksia, joissa kieliasua oli hiukan muokattu. Vasta uskonpuhdistuksen 300-vuotisjuhlien yhteydessä 1817 ryhdyttiin – osaksi myös heräävän…

Kansallisajattelu soitinmusiikissa ja konsertossa

27.9.2006 / Murtomäki, Veijo

Vaikka 1800-luvun mittaan syntyi nimettyjä kansallisia soitinkouluja (ranskalais-belgialainen viulukoulu, venäläinen pianokoulu jne.) omine traditioineen, tämä ei merkinnyt pitkään aikaan nationalistisen tai šovinistisen ajattelun syntymistä musiikkielämässä. Kaikissa Euroopan maissa ja niiden…

Uuden tyylin airueita Ranskan orkesterimusiikissa: Paul Dukas

22.8.2006 / Murtomäki, Veijo

Saksalaisvaikutteista ranskalaiseen henkeen Ranskan orkesteri- ja soitinmusiikin uusi ajanjakso alkoi Kansallisen musiikkiyhdistyksen, Société Nationale de Musique, perustamisesta 1871 Preussille hävityn sodan jälkeen mottonaan ars gallica (gallialainen/ranskalainen taide). Sen tehtävänä oli…

Musiikin poetiikka ja taistelu ohjelmamusiikista

19.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Kiistely musiikin olemuksesta Musiikin sisäinen vastakohtaisuus Romantiikan säveltäjä eli keskellä monia vastakkaisia aatteita ja ideoita, jotka heijastuivat myös musiikilliseen keskusteluun. Ehkä kaikkein vakavin ristiriita romantiikassa koski vastakkaisiksi muodostuneita käsityksiä musiikin…

Romantiikka musiikkityylinä

17.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Romantiikan avainkäsitteet musiikissa Romantiikan sisäinen ristiriitaisuus Yhtenäisen ja jakamattoman olemuksen sijaan romantiikkaa tai 1800-luvun musiikkia laajasti ajateltuna leimaa selkeän identiteetin puute, jollei sellaisena haluta pitää juuri sen kiehtovaa monikasvoisuutta, sisäisiä…

Romantiikan syntytausta

17.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Romantiikan olemuksesta Romantiikan käsite Kun tavanomaisessa kielenkäytössä puhutaan ’romanttisesta’ tai ’romantiikasta’, kyse on samanlaisista yleistermeistä kuin vaikkapa käsitteissä ’barokkinen’ ja ’barokki’ tai ’klassinen’ ja ’klassisimi’. ‘Romanttinen’ viittaa tavallisesti tunnepainotteisen, fantastisen…

Mélodie

17.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Mélodien synty Ranskalaisia lauluja alettiin vähitellen kutsua nimellä mélodies. Ensimmäisen kerran termiä käytettiin, kun Franz Schubertin lauluja julkaistiin Ranskassa 1830-luvun alussa. Uusi laji kehkeytyi 1830-luvulla ja se oli saksalaisen liedin,…

Romanssin aika

17.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Varhainen romanssi 1700-luvulla lauluja kutsuttiin Ranskassa lähinnä nimellä romance, romanssi, joka oli alun perin keskiaikaisiin rakkaus- ja ritaritarinoihin viittaava kirjallinen laji. Musiikissa se oli yksinkertainen, kansanomainen, usein säkeistöllinen laulutyyppi. Muita…

Romantiikan nainen laulusäveltäjänä

15.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Nainen 1800-luvun musiikkielämässä Nainen muusikkona Tyttöjen kasvatus saattoi 1800-luvulla monesti olla lähes yhtä monipuolista kuin poikienkin, joten ei ihme, jos liberalisoituvassa porvarillisessa yhteiskunnassa nainen musiikin harjoittajana ei jäänyt enää ehdottomaksi…

Saksalaisen liedin varhaisvaiheet ja lied-runous

15.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Esiromanttinen lied: Sturm und Drang Varhaisvaihe: kenraalibassolaulusta klaveerilauluun Liedin (Lied = saksalainen laulu) historiallisen taustana on 1700-luvun saksalainen laulukirjallisuus. Se oli barokin aikana ja vielä 1700-luvun puoliväliin saakka continuo- tai…

Virsikirjan vaiheita

4.11.2005 / Oramo, Ilkka

Milloin kansankielisiä virsiä ensi kerran laulettiin Suomen kirkoissa, on hämärän peitossa. Ainakin suuriin juhlapyhiin liittyviä leisejä, Kyrie eleison -huudahduksesta kehittyneitä kansankielisiä kirkkolauluja, lienee ollut käytössä jo Maunu Särkilahden piispankaudella 1400-luvun…

Hovimusiikkia Pohjolassa

4.11.2005 / Oramo, Ilkka

Musiikin eri lajit saavat muotonsa niiden tehtävien mukaan, joita niillä oli yhteiskunnassa. Eri säädyillä ja yhteiskuntaluokilla oli kullakin oma musiikkinsa. Hovi ja kirkko olivat keskiajalla ja uuden ajan ensimmäisinä vuosisatoina…

Piae Cantiones

4.11.2005 / Oramo, Ilkka

Piae cantiones (1582) Uskonpuhdistuksen ajan merkillisimpiä ilmiöitä on vuonna 1582 julkaistu latinankielinen cantiokokoelma Piae Cantiones Ecclesiasticae et Scholasticae Veterum Episcoporum, in Inclyto Regno Sueciae paßim vsurpatae, nuper studio viri cuiusdam…

Luterilainen koraali

4.11.2005 / Oramo, Ilkka

Virsikirjat ovat laulettavaksi tarkoitetun hengellisen runouden kokoelmia; sävelmiä niihin ei sisälly. Kirkoissa tarvittiin näin ollen kanttori, joka tunsi myös virsiteksteihin kuuluvat sävelmät ja saattoi toimia esilaulajana. Seurakunta oppi sekä virsien…

Poliittinen kehitys 1523—1721 ja uskonpuhdistus

4.11.2005 / Oramo, Ilkka

Poliittinen kehitys Myöhäiskeskiajan pohjoismainen valtioliitto Kalmarin unioni (1397-1523) hajoaa ruotsalaisten noustua kapinaan tanskalaisia vastaan. Tanskalainen unionikuningas Kristian II pyrkii nujertamaan ruotsalaisten vastarinnan ja järjestää 1520 Tukholman verilöylyn, jossa mestauttaa satakunta…

Ensimmäiset protestanttiset messukirjat

4.11.2005 / Oramo, Ilkka

Lutherin Saksalainen messu (1526) Uskonpuhdistus toi mukanaan uuden jumalanpalvelusjärjestyksen. Martti Luther julkaisi ensin opillisia uudistuksia sisältävän latinankielisen messukirjan Formula missae (1523), ja kolme vuotta myöhemmin ilmestyi Deutsche Messe und Ordnung…

Keskiaikainen balladi

11.10.2005 / Oramo, Ilkka

Pohjoismaisen balladin juurten on arveltu olevan Tanskassa, jossa sen kukoistuskausi sattui todennäköisesti sadan vuoden jaksolle 1200-luvun puolivälistä 1300-luvun puoliväliin. Toisen teorian mukaan skandinaavinen balladi olisi syntynyt Norjassa. Vaikutteita tanskalaisen balladin…

Leikareista ja piipareista

10.10.2005 / Oramo, Ilkka

Maallisesta musiikista keskiajan Suomessa tiedetään vähän, sillä se oli muistinvaraisesti periytyvää ja suurelta osin improvisoitua. Nuotinnettuja sävelmiä ei tunneta. Nuotinkirjoituksen taidon hallitsivat vain kirkonmiehet ja oppia saaneet luostariveljet, joilla ei…

Pariisin Notre Damen koulu (1160—1250)

7.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Keskiajan renessanssi Euroopan kulttuurissa tapahtuu 1100-luvun mittaan niin valtava kasvu, että vuosisataa on usein nimitetty ”keskiajan renessanssiksi”. Kaupunki uutena suurena taloudellis-sosiaalisena ja sivistyksellisenä yksikkönä syntyi – ensin Pohjois-Italiassa ja Ranskassa,…

Italia 1300-luvulla

7.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Kulttuuri ja yhteiskunta Italialaisen kulttuurin nousu Italian 1300-luvun, trecenton, taiteen ja kulttuurin kukoistusta on usein pidetty ihmeteltävänä ilmiönä, yhtäkkisenä ilmestyksenä, jolle ei löydy selitystä, Italia kun oli synnyttänyt aiemmin keskiajalla…

Yleiskatsaus keskiajan maalliseen laulumusiikkiin

3.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Keskiajan yhteiskunta Sääty-yhteiskunta Keskiajan yhteiskunnasta noin yksi prosentti oli aatelisia (bellatores = sotilaat), jotka eivät osanneet lukea ja kirjoittaa, klerkkejä oli 9 % (oratores = rukoilijat), jotka omasivat nämä taidot…

Ristiretket ja ritarirunouden varhaiset vaiheet

3.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Idän ja lännen kohtaaminen Ristiretket Ritarirunous kukoisti Ranskassa noin 1000-luvun lopusta 1200-luvun loppuun. Sen lähtökohta oli ristiretkissä, jotka alkoivat 1096 ja joita oli laskutavasta riippuen 7-10: 1. ristiretki: 1096-99, juutalaisvainot,…

Laulun vapaiden muotojen kehitys ennen ars antiquaa

3.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Hymni Hymnin synty Kirkkoisä Ambrosiuksen (n. 340-397) lännessä käyttöön ottama, idästä omaksuma ja kansanomainen hymni oli vapaasta uskonnollisesta runoudesta ja säkeistömäisestä sävellyksestä syntynyt muoto, joka toi luovuutta hetkipalveluksiin. Tosin jo…

Eurooppalaisen kulttuurin juuret

29.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Antiikin merkitys länsimaille Antiikki ja sen kulttuuri ovat toimineet eurooppalaiselle hengenelämälle eräänlaisen Atlantiksen funktiossa. Antiikki on ollut toiveajattelun lähde, ihmiskunnan iäksi menetetyn suuruudenajan symboli – ja samalla idealisoitua menneisyyttä, viaton…

Muusisten taiteiden lajit ja muodot

29.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Epiikka Kreikkalaisen mytologian mukaan musiikilla on taivaallinen alkuperä: Apollo ja Orfeus soittivat ja heidän musiikkinsa teki valtavan vaikutuksen ihmisiin ja luontoon. Väinämöinen on heihin rinnastuva hahmo suomalais-karjalaisessa Kalevala-mytologiassa. Kreikan musiikkia…

Ars subtilior -käsikirjoituksia

27.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Codex Ivrea ja Codex Apt Ars subtiliorin alkuvaiheen tärkeimpiä kokoelmia on Codex Ivrea (n. 1360-70), joka käsittää 81 sävellystä (ajalta n. 1320-37). Säveltäjät ovat enimmäkseen anonyymejä, mutta mukana on myös…

Ars subtilior -tyylin taustatekijät

27.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Kirkon hajaannuksen vaikutus musiikkielämään “Baabelin vankeus” ja suuri skisma Edellytykset 1300-luvun jälkipuoliskon äärimmäisen monimutkaiseksi kehittyneen musiikin, ars subtiliorin kaltaisen ilmiön syntymiselle ovat moninaiset: ne ovat luonteeltaan poliittisia, kirkkopoliittisia, taloudellisia ja…

Hevosromaani ja Philippe Vitry

26.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Roman de Fauvel Poliittinen pamfletti Yhteiskunnan kannalta 1300-luvun alun uusi musiikki hienouksineen liittyi aiempaa suurempaan instituutiokritiikkiin. Kirkko, huono hallitseminen ja sota kauheuksineen olivat musiikin ja sen tekstin kohteita. Aikakauden terävin…

Skolastiikan ja gotiikan aikakausi

22.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Taide ja filosofia Jumalan heijasteena Keskiajan huipentumana pidetään 1200-lukua. Kirkko oli tuolloin vahvimmillaan, sillä Tuomas Akvinolainen (1225-74) loi skolastisissa teoksissaan Summa theologica (Teologian yhteenveto) ja Summa contra gentiles (Yhteenveto pakanoita…

Takaisin ylös