Viulukonsertto op. 47
14.9.2020 / Murtomäki, Veijo
Sibeliuksen viulukonserton op. 47 valmistumisprosessi otti aikaa ja oli monella tapaa jännittävä. Se tuotti kaksi versiota: varhaisemman 1904, joka on palannut hiljakseen uudestaan käyttöön, sekä lopullisen version 1905. Ensimmäinen versio…Konsertto Suomessa 1800-luvun lopusta modernismin kynnykselle
8.9.2020 / Murtomäki, Veijo
Suomalaissäveltäjiä Ruotsilla ja sen myötä osin Suomellakin on oma musiikinhistoriansa keskeytyksettä keskiajasta lähtien, joskaan säveltäjiä ei löydy jokaiselta aikakaudelta. Suomalaisia renessanssisäveltäjiä ei tunneta, ja myöhäistä barokkiakin edustaa vain muutama näyte.…Viulukonserton op. 47 syntyvaiheita
5.7.2019 / Virtanen, Timo
Sibeliuksen varhaisin viittaus viulukonserttoa varten kirjoitettuun luonnokseen esiintyy kirjeessä, jonka hän lähetti morsiamelleen Aino Järnefeltille Wienistä lokakuussa 1890. Säilyneen sävellyskäsikirjoitusaineiston perusteella emme voi tietää onko juuri tämä kirjeessä mainittu luonnos…Toinen tasavalta 1944–1994
11.2.2019 / Oramo, Ilkka
Sotien jälkeen edellisten vuosikymmenten nationalismi, jota poliittiset uhkakuvat olivat ruokkineet, väistyi uuden liberaalin ajattelun tieltä. Uuden ilmeen musiikkiin toivat rintamalla palvelleet säveltäjät. Einar Englundin (1916–99) ensimmäinen sinfonia (1946), Shostakovitshin Leningrad-sinfonian…Euroopan unionin aika 1995–
11.2.2019 / Oramo, Ilkka
(tulossa)Ensimmäinen tasavalta 1919–1944
11.2.2019 / Oramo, Ilkka
Joulukuussa 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi. Sibeliuksen asema maan johtavana säveltäjänä oli vakiintunut ja hänen kehityksensä omaksunut suunnan, jonne johtavat jäljet peittyivät mahdollisilta seuraajilta. 5. sinfonian kolmannessa ja lopullisessa versiossa (1919)…Keisariaika 1809–1917
11.2.2019 / Oramo, Ilkka
Vuonna 1809 Ruotsi menetti suomalaiset alueensa sodassa Venäjälle, johon Suomi liitettiin autonomisena suuriruhtinaskuntana omine lakeineen ja instituutioineen. Helsingistä tehtiin pääkaupunki 1812 ja se ohitti merkityksessä Turun lopullisesti vuoden 1827 Turun…Vapauden- ja kustavilainen aika 1721-1809
11.2.2019 / Oramo, Ilkka
Vuonna 1747 yliopisto palkkasi Turun tuomiokirkon urkurin Carl Petter Lenningin (1711–88) perustamaan ylioppilaiden keskuudessa collegium musicumin. Sen oli määrä huolehtia musiikista yliopiston tilaisuuksissa, mutta samalla se lisäsi musiikin harrastusta sivistyneistön…Uskonpuhdistus- ja suurvalta-aika 1523–1721
11.2.2019 / Oramo, Ilkka
Ruotsissa uskonpuhdistus pantiin alulle Kustaa Vaasan (1496-1560) aikana, mutta vakiintuneen aseman se sai vasta Uppsalan kirkolliskokouksessa 1593. Luterilaisia jumalanpalveluksia pidettiin Turun hiippakunnan kirkoissa 1520-luvulta alkaen, ja luterilaisuus kuvastuu monissa käsikirjoituksissa,…Keskiaika n. 1155–1523
11.2.2019 / Oramo, Ilkka
Kristillinen vaikutus alkoi tunkeutua Itämeren pohjoispuolisiin maakuntiin viikinkiajan lopulla ennen vuotta 1000. 1100-luvun jälkimmäisellä puoliskolla näistä alueista tuli Rooman kirkon lähetysalue, kun Eerik Pyhä ja hänen seuraajansa Ruotsin valtaistuimella alkoivat…Esihistoriallinen aika n. vuoteen 1155
11.2.2019 / Oramo, Ilkka
Suomalaisten vanhinta tunnettua lauluperinnettä kutsutaan kalevalaiseksi runo- tai runonlauluksi. Sen kehitys lienee alkanut ennen vuotta 500 eaa., kun varhaiskantasuomea puhuvan populaation painopiste oli vielä Suomenlahden eteläpuolella. Runonlaulun ydinaluetta on ollut Viro…ETY-kokouksesta Euroopan unioniin
7.12.2017 / Oramo, Ilkka
ValmisteillaUuden ajan uusi musiikki
10.6.2017 / Oramo, Ilkka
Saksa vuonna nolla Saksan Darmstadtissa järjestettiin vuonna 1946 uuden musiikin kesäkurssit. Niiden ensimmäinen tehtävä oli perehtyä siihen, mitä musiikissa oli tapahtunut vuoden 1920 jälkeen. Siitä nuorella muusikkopolvella ei 1930-luvun natsivallan…Piano- ja kamarimusiikkia
7.6.2017 / Oramo, Ilkka
Sinfonikko Einar Englund aloitti säveltäjänuransa sodan aikana kamarimusiikilla. Hänen varhaisista töistään tärkein on pianokvintetto f-molli (1941), joka säveltäjän omien sanojen mukaan on ”sekä temaattisesti että soinnullisesti omalaatuinen sekoitus Franckia, Regeriä,…Oopperaa ruotsiksi ja suomeksi
7.6.2017 / Oramo, Ilkka
Neito tornissa 1800-luvulla kotimainen ooppera oli ollut pelkästään ruotsinkielistä. Jean Sibelius (1865–1957) suunnitteli 1890-luvulla Kalevala-aiheista oopperaa ’Veneen luominen’, josta ei tullut valmista. Sen sijaan hän teki pienoisoopperan Jungfrun i tornet…Sinfonian kolme tyyppiä
2.6.2017 / Oramo, Ilkka
Kun säveltäjät Länsi-Euroopassa II maailmansodan jälkeen enimmäkseen kaihtoivat perinteisiä lajinimiä, Suomessa sinfonian asema pysyi vakaana. Tähän epäilemättä vaikutti Sibeliuksen perinne. Sinfonioita sävelsivät sekä vanhemman ikäpolven säveltäjät että nuoret, sillä Sibeliuksen…Kehittyvä infrastruktuuri
2.6.2017 / Oramo, Ilkka
Sodan oloissa yhteiskunnallinen toiminta oli häiriintynyt kaikilla siviilielämän aloilla. Kun rauhantila oli saavutettu, musiikkielämä heräsi kiihkeään sykkeeseen, mitä kuvastaa parhaiten, että vuoden 1945 aikana pidettiin 13 sävellyskonserttia. Samana vuonna säveltäjät…Epinikiasta Tripartitaan
2.6.2017 / Oramo, Ilkka
Vaikka sinfonia oli monille säveltäjille eräänlainen pakkomielle, jonka itsepintaisuudessa kuvastuu Sibeliuksen varjon pituus, oli myös säveltäjiä, jotka eivät koskaan joutuneet tämän pakkomielteen valtaan. Välillä kaikki kirjoittivat orkesteriteoksia, joille antoivat suurempia…Kriisien ajasta ETY-kokoukseen
9.6.2015 / Oramo, Ilkka
Kansainvälisiä kriisejä 1960-luvun alussa idän ja lännen suhteet kiristyivät entisestään. Kun Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain johtajat, pääsihteeri Nikita Hruštšov ja presidentti John F. Kennedy, kesäkuussa 1961 tapasivat Wienissä, Hruštšov uhkasi solmia…Orkesterimusiikki: Sinfonia ja uvertyyri eli alkusoitto
20.2.2013 / Murtomäki, Veijo
Orkesteri ja klassismin sointikuva Pianon kehittymisen lisäksi ”modernin” orkesterin vähittäinen synty liittyy soitinmusiikin nousuun. Orkesterin soittimet olivat klarinettia (n. 1750–) lukuun ottamatta vanhoja, mutta niiden käyttö ja keskinäissuhteet muuttuivat: viisiäänisen…Ortodoksinen kirkkolaulu
28.4.2010 / Oramo, Ilkka
Sanan ja sävelen ykseys Ortodoksinen jumalanpalvelus on saarnaa lukuun ottamatta kokonaan laulua tai pyhien tekstien resitointia. Idän kirkon liturginen laulu sisältää itse asiassa “runopukuisen laulettavan uskonopin”, jonka ajatellaan painuvan helpommin…Soi, soi, kaisla
1.9.2009 / Oramo, Ilkka
Gustaf Frödingin runo Säv, säv, susa sisältyy hänen toisen kokoelmansa Nya dikter (1894) osastoon ”Från Värmland” (Samlade skrifter III, Stockholm 1919, 47–48). Se on balladi rakastuneesta nuoresta tytöstä, joka hukuttautuu…Sinfonian kolmas aikakausi
3.6.2009 / Oramo, Ilkka
In the twentieth century, the symphony moved to the suburbs. Richard Taruskin Vuosisadan vaihteen modernin loppukauden aikana sävellyslajien keskinäisissä suhteissa tapahtui syvälle ulottuvia muutoksia, jotka olivat seurausta dissonanssin emansipaatiosta, tonaalisuuden…Modernista Uuteen musiikkiin
2.6.2009 / Oramo, Ilkka
Ensimmäistä maailmansotaa ympäröivinä vuosina vuosisadan vaihteen moderni (Die Moderne) jakaantui kahtia, uuteen musiikkiin (Neue Musik) ja neo- eli uusklassismiin. Kun Richard Strauss (1864–1949) vuoden 1910 tienoilla kääntyi perinteisempään suuntaan, Arnold…Erillisrauhasta Yöpakkasiin
31.5.2009 / Oramo, Ilkka
Syyskuun 19. päivänä 1944 Suomi irtautui sodasta solmimalla aseleposopimuksen Neuvostoliiton ja Ison-Britannian kanssa. Rauhanehtoihin sisältyi alueluovutuksia: Karjala, Salla, Petsamo ja Suomenlahden saaria. Porkkala oli vuokrattava Neuvostoliitolle viideksikymmeneksi vuodeksi, saksalaiset joukot…Kuorolaulun voimaa
30.5.2009 / Oramo, Ilkka
Mieskuorolaulu Mieskuorolaululla oli Suomessa perinteitä jo 1820-luvulta, ja seuraavina vuosikymmeninä siitä tuli yksi kansallisen heräämisen keskeisiä instrumentteja. Aivan uuteen vaiheeseen tämän lajin historiassa edettiin 1890-luvulla, kun kuorolaulun taiteelliset kriteerit tulivat…Alkusoittoja ja näyttämömusiikkia
30.5.2009 / Oramo, Ilkka
Orkesterimusiikin suurten lajien ohella sävellettiin edelleen alkusoittoja varhaisemman 1800-luvun tyyliin ja 1890-luvun lopulta alkaen yhä enemmän pienimutoista orkesterimusiikkia, etupäässä luonnekappaleita. Suuri osa niistä oli näytelmiin tai kuvaelmiin kirjoitettua näyttämömusiikkia, joista…Kultakauden konsertto
29.5.2009 / Oramo, Ilkka
Vuosien 1882 ja 1918 välillä Suomessa sävellettiin puolen toistakymmentä konserttoa ja muutama konserttikappale ja muu teos soolosoittimelle ja orkesterille, säveltäjinä Sibelius, Melartin, Mielck, Palmgren, Furuhjelm, Aarre Merikanto, Pingoud, Linko ja…Ernst Mielck
28.3.2009 / Oramo, Ilkka
Ernst Mielckin varhainen kuolema vuonna 1899 oli menetys nuoressa suomalaisessa musiikkikulttuurissa. 21-vuotiaana tuberkuloosiin menehtyneen säveltäjän tuotanto käsittää – keskeneräisiä tai kadonneita teoksia lukuunottamatta – yhden sinfonian, kaksi alkusoittoa, konserttikappaleen pianolle ja…Konserttovalikoima kasvaa
11.11.2008 / Oramo, Ilkka
Sinfonian vahva asema suomalaisessa orkesterikirjallisuudessa kertoo siitä, ettei Suomessa ollut samanlaista tarvetta panna välejä poikki toista maailmansotaa edeltäneen musiikkikulttuurin kanssa kuin monissa Keski-Euroopan maissa, joissa sinfonioita kirjoittivat enää vain muutamat…Päällysviitasta Viimeisiin kiusauksiin
11.11.2008 / Oramo, Ilkka
Päällysviitta ja sen seuraajat Kun radio 1940-luvun lopulla kiinnostui oopperasta, syntyi uusi laji, radio-ooppera, jonka ensimmäisiä teoksia olivat Ahti Sonnisen Merenkuninkaan tytär (Leo Apo, 1949), Tauno Pylkkäsen (1918–1980) Sudenmorsian (Aino…Sinfonian muodonmuutoksia
11.11.2008 / Oramo, Ilkka
Joonas Kokkonen Joonas Kokkonen (1921–96) odotti Brahmsin tavoin pitkään ennen kuin tohti koskea sinfoniamuotoon. Jo Kokkosen ensimmäinen sinfonia (1960) on dodekafoninen ja sitä paitsi hänen ensimmäinen laaja teoksensa suurelle orkesterille ylipäätään. Tyylillisesti…Sinfonisen runon myöhäiskausi
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
Kun sinfonia vajosi taantumaan Sibeliuksen nuorempien aikalaisten tuotannossa, sinfoninen runo kukoisti Suomessa 1920- ja 1930-luvulla. Saksassa sen parhaat päivät olivat jo luetut sen jälkeen kun Strauss oli luopunut siitä ja…Yksinlauluja
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
Sibelius sävelsi itsenäisessä Suomessa enää muutaman yksinlaulun, joista yksikään ei saanut opusnumeroa: Mummon syntymäpäivä JS 136 (Anon., 1919) lienee sävelletty anopille, Elisabet Järnefeltille, Små flickorna JS 174 (Procopé, 1920) Lucifer-nimistä…Uudentyyppistä kamarimusiikkia
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
1920-luvun modernismille tunnusomainen ilmiö on myös uudentyyppinen kamarimusiikki. Perinteisten kamarimusiikin lajien (jousikvarteton, trion ja duosonaatin) rinnalle ilmaantuu laajemmille kokoonpanoille sävellettyjä teoksia. Aarre Merikannon Konsertto viululle, klarinetille, käyrätorvelle ja jousisekstetille (1924)…Konserttoja pianolle, viululle ja sellolle
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
[Artikkeli on luonnos] Kansallisromanttikkojen sukupolven keskeisiä suomalaisia konserttosäveltäjiä ensimmäisen tasavallan aikana ovat Selim Palmgren (1878–51), Ernst Linko (1889–1960) ja Ilmari Hannikainen (1892–1955). Etevinä pianisteina he olivat itse konserttojensa ensimmäisiä esittäjiä.…Sodan ääniä
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
Painostus, sodan uhka ja sota ovat omiaan synnyttämään patrioottista musiikkia. Suomessa tämä oli koettu vuoden 1899 Helmikuun manifestin ja vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä, kun Sibelius sävelsi Ateenalaisten laulun (1899), Finlandian…Oopperaa kansallisista aiheista
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
Leevi Madetojan 1920-luvun pääteos on ooppera Pohjalaisia (1923) Artturi Järviluoman tekstiin. Järviluoman näytelmä oli kymmenen vuotta aikaisemmin saavuttanut suuren menestyksen, sillä se vetosi sortoa ja mielivaltaa kokeneen väestön vapaudenkaipuuseen. Ne…Lauluja ja kantaatteja
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
1930-luvulla Saksassa suureen suosioon noussut ja saksalaismielisyydestään tunnettu Yrjö Kilpinen (1892–1959) sävelsi sodan aikana pääasiassa saksankielisiä lauluja, mm. Lieder um eine kleine Stadt op. 95 (Berta Huber, 1942), Liederfolge op.…Hiipuva kuorolaulu
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
Mieskuorolaulu Uusia mieskuorolauluja valmistui ensimmäisen tasavallan 25 vuoden aikana huomattavasti vähemmän kuin kultakaudella. Mieskuorolla ei Venäjän vallankumouksen ja ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa enää ollut samanlaista yhteiskunnallista tehtävää kuin aikaisemmin. Vanhat…Konserttoja perinteisille ja uusille soittimille
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
Konsertolla ei ollut suomalaisessa perinteessä samaa asemaa kuin sinfonialla huolimatta Sibeliuksen viulukonsertosta ja pianistisäveltäjien, Palmgrenin, Lingon ja Hannikaisen pianokonsertoista. 1940-luvulla valmistui vain muutama konsertto. Suomen Kulttuurirahasto päätti sen tähden 1950-luvulla…Merkkiteoksia näyttämölle ja elokuviin
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
Tauno Pylkkänen (1918–80) teki läpimurtonsa oopperasäveltäjänä Aino Kallaksen näytelmästä muokkaamaansa librettoon kirjoittamallaan kolminäytöksisellä oopperalla Mare ja hänen poikansa (1942–43), joka kantaesitettiin Suomalaisessa oopperassa 1945. Sen tapahtumat sijoittuvat saksalaisen ritarikunnan hallitsemalle…Sonaatteja, luonnekappaleita ja kamarimusiikkia
21.10.2008 / Oramo, Ilkka
[Tämä luku on luonnos] Sonaatti oli 1800-luvun musiikin suuria muotoja. Sonaatteja sävellettiin pianolle, viululle ja pianolle, sellolle ja pianolle ja vuosisadan lopulla myös muille soittimille. Lajin esikuvana olivat etenkin Beethovenin…Pyhän Henrikin legenda ja liturgia
26.9.2008 / Oramo, Ilkka
1200-luvun lopulla Turun piispan lähipiirissä kirjoitettua Pyhän Henrikin legendaa on pidetty kirjallisen kulttuurin huipentumana keskiajan Suomessa (Heikkilä 2005, 265). Tähän voi lisätä, että legenda ja sen ympärille muodostunut liturgia sävelmistöineen…Lauluja ja laulelmia
7.10.2006 / Oramo, Ilkka
Runoilijoita ja säveltäjiä 1800-luvun suomalainen runous oli pääasiassa ruotsinkielistä, ja keskeiset runoilijat olivat J.L. Runeberg (1804–77) ja Zachris Topelius (1818–98). Muista runoilijoista, joiden tekstejä sävellettiin, mainittakoon Lars Stenbäck (1811–70) ja…Kansallinen herääminen ja kansansävelmien keruu
3.10.2006 / Oramo, Ilkka
Romantiikan ja biedemeierin tulo suomalaiseen musiikkiin 1800-luvun alussa on osa suomalaisten kustavilaisena aikana vahvistunutta pyrkimystä integroitua eurooppalaisen taidemusiikin kulttuuriin. Samanaikaisesti – sen jälkeen kun Suomi oli lohkaistu irti Ruotsista –…Ranskalainen orkesterimusiikki Ars gallicassa
22.8.2006 / Murtomäki, Veijo
Kansallinen musiikkiyhdistys ja Schola cantorum Ranskalainen musiikkielämä ei paljoa rohkaissut omia soitin-, etenkään orkesterisäveltäjiä. Vaikka oli olemassa vakiintuneita orkestereita konserttisarjoineen, niissä pääsi esille lähinnä saksalaismusiikki. Kuuluisa oli Jules Pasdeloup’n (1819–87)…Kalevalamitta ja Kalevalasävelmä
7.11.2005 / Oramo, Ilkka
Kalevalamitta Kalevalaisen runonlaulun runousopillinen koodi on kalevalamitta. Sen keskeisiä tunnusmerkkejä ovat alkusointu, puolisointu, säekerto sekä itse runomitta, nelipolvinen trokee, jonka säkeessä on yleensä kahdeksan tavua. Nämä ominaisuudet pani merkille jo…Laulutavat ja -tilanteet
4.11.2005 / Oramo, Ilkka
Vuorolaulu Yksi varhaisimmista kalevalaisen kansanrunon laulutavan kuvauksista sisältyy Henrik Gabriel Porthanin tutkielmaan Suomalaisesta runoudesta: Meidän talonpoikaiset muusien ystävämme noudattavat omaperäistä, esi-isiltä periytynyttä tapaa runoja esittäessään. Kaksi henkilöä näet aina laulavat…Soittimet
4.11.2005 / Oramo, Ilkka
Kantele Kalevalaiseen runonlauluun liittyi kiinteästi kanteleen soitto. Kanteleen synty on yksi kalevalaisen runouden keskeisiä syntymyyttejä, jonka ovat tunteneet sekä suomalaiset että virolaiset. Sen eri toisintojen mukaan ensimmäinen kantele tai kannel tehtiin…Perinnelajit
4.11.2005 / Oramo, Ilkka
Kalevalaisessa lauluperinteessä esiintyy useita eri lajeja, joita folkloristiikassa on eroteltu perinnelajianalyysin keinoin. Kun emme voi tietää, tiedostivatko ja tunsivatko runonlaulajat ja heidän kuulijansa itse runoissaan eri lajeja, lajiluokituksen täytyy perustua…Runon levinneisyys ja kaudet
1.11.2005 / Oramo, Ilkka
Levinneisyys Suomalaisten vanhaa lauluperinnettä kutsutaan tavallisesti kalevalaiseksi runo- tai runonlauluksi. Sen kehitys lienee alkanut kantasuomalaisella ajalla ennen vuotta 500 eaa., kun varhaiskantasuomea puhuvan populaation painopiste oli vielä Suomenlahden eteläpuolella. Kiteytyneen muotonsa…Kalevalainen runonlaulu n. 1000–500 eaa —
1.11.2005 / Oramo, Ilkka
Suomalaisten vanhinta tunnettua lauluperinnettä kutsutaan kalevalaiseksi runo-tai runonlauluksi. Sen kehitys lienee alkanut ennen vuotta 500 eaa., kun varhaiskantasuomea puhuvan populaation painopiste oli vielä Suomenlahden eteläpuolella. Runonlaulun ydinaluetta on ollut Viro ja…Latinankielinen kirkkolaulu ja sen lähteet
17.10.2005 / Oramo, Ilkka
Kirkkolaulusta Suomen hiippakunnassa ei varhaisimmilta ajoilta ole välitöntä tietoa, mutta on lupa olettaa, että sen keskuksiksi muodostuivat tuomiokirkko ja muut suurempien seurakuntien kirkot sekä luostarit, joita perustettiin vanhoille kauppapaikoille. Myös…Kristillisen kulttuurin vakiintuminen
17.10.2005 / Oramo, Ilkka
Kristinuskon tulo Suomeen Suomalaiset ovat nähtävästi saaneet ensimmäiset vaikutteensa kristinuskosta idän suunnalta Novgorodista, mutta sen läntisenkin haaran vaikutus alkoi tuntua paljon ennen ns. ristiretkien aikaa. Raamatun kertomukset, pyhimyslegendat ja niihin…Keskiajan käsite
10.10.2005 / Oramo, Ilkka
Yleinen käsitys keskiajasta on, että se oli synkkää aikaa, jota hallitsivat nälkä, rutto, sodat, mielivalta ja taikausko. Tällaisen tulkinnan sommittelivat renessanssin oppineet humanistit, jotka uskoivat herättäneensä henkiin antiikin kulttuurin ja…Yksinlaulun kulta-aika
7.6.2005 / Oramo, Ilkka
Säveltäjiä ja runoilijoita Yksinlaulun alueella murtauduttiin vuosisadan vaihteessa ulos edellisen kauden biedermeier-kulttuurista. Yksinlaulun taiteellisen tason kohoaminen ei kuitenkaan merkinnyt yksinkertaisen ja vaatimattoman laululyriikan häviämistä. Laululyriikka pikemminkin jakaantui kahteen esteettisesti ja…Sibelius ja saksalainen musiikinhistoria
15.10.1999 / Oramo, Ilkka
Harva säveltäjäessee lienee ollut vaikutukseltaan yhtä tuhoisa kuin Theodor W. Adornon ‘Glosse über Sibelius’. Sen julkaisi alun perin Zeitschrift für Sozialforschung vuonna 1938 arvosteluna Bengt von Törnen kirjasta Sibelius: a…Veljeni vierailla mailla
1.9.1998 / Oramo, Ilkka
Ateenalaisten laulu Sunnuntaina 19. helmikuuta 1899 Sibelius kirjoitti Kajanukselle: “Sinun huudahduksesi ‘eläköön rakas isänmaa’ kaikuu sydämessäni – niin, Eläköön tämä onneton onneton maa.”[1] Neljä päivää aikaisemmin keisari oli allekirjoittanut helmikuun…Maailman huonoin säveltäjä
15.2.1996 / Oramo, Ilkka
Puolalaissyntyinen ranskalainen säveltäjä, kapellimestari ja musiikkikirjailija René Leibowitz (1913–1972) julkaisi vuonna 1955 Sibeliuksen 90-vuotispäivän kunniaksi pamfletin Sibelius, le plus mauvais compositeur du monde (Sibelius, maailman huonoin säveltäjä). Sitä painettiin 51…