Siirry sisältöön

Maallinen vokaalimusiikki

Vincent d’Indy oopperasäveltäjänä

28.3.2024 / Murtomäki, Veijo

Vincent d’Indy Vincent d’Indy (1851–1931) oli Ranskan musiikin eräs voimahahmo 1900-luvun vaihteen molemmin puolin säveltäjänä, opettajana, yhdessä Charles Bordes’n ja Alexandre Guilmant’in kanssa 1894 perustamansa ja Pariisin konservatorion vastapainoksi ajatellun…

Konsertto Suomessa 1800-luvun lopusta modernismin kynnykselle

8.9.2020 / Murtomäki, Veijo

Suomalaissäveltäjiä Ruotsilla ja sen myötä osin Suomellakin on oma musiikinhistoriansa keskeytyksettä keskiajasta lähtien, joskaan säveltäjiä ei löydy jokaiselta aikakaudelta. Suomalaisia renessanssisäveltäjiä ei tunneta, ja myöhäistä barokkiakin edustaa vain muutama näyte.…

Klassismin säveltäjiä

28.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Italialaisia säveltäjiä Seuraavassa käytän lyhenteitä: P. = pianosäveltäjä/klaveerimusiikki S. = sinfoniasäveltäjä O. = oopperasäveltäjä Son. = sonaattisäveltäjä Bal. = balettisäveltäjä Ka. = kamarisäveltäjä Ki. = kirkkosäveltäjä Ko. = konserttosäveltäjä Vl.…

Maallinen laulumusiikki Saksassa, Englannissa ja Espanjassa

10.12.2019 / Murtomäki, Veijo

Laulu Saksassa Italialaisen mallin mukaan Saksaankin saapui madrigaalin ja monodian inspiroima laulutyyli, josta käytetään nimeä continuolaulu tai kenraalibassolaulu. Saksalainen laulu syntyi yhdistelmänä tanssilaulusta, koraalista ja italialaisesta monodiasta. Säkeistöllisyys on siinä…

Maallinen laulumusiikki Ranskan barokissa: air de cour, kantaatti ja cantatille

10.12.2019 / Murtomäki, Veijo

Air de cour Ranskalaisen laulumusiikin kannalta tärkeimpiä asioita oli, kun Jean Antoine de Baïf (1532–89) ja Thibaut de Courville (k. 1581) perustivat musiikki- ja runoakatemian Académie de Musique et de Poésie…

Romantiikan kuunteluesimerkkejä

13.3.2019 / Murtomäki, Veijo

1. Schubert: Der Wanderer, D. 489 (1816) 2. Liszt: Benediction de Dieu dans la solitude (1850) 3. Delibes: Lakmé, “Ou va la jeune indoue” (Kellolaulu) (1883) 4. Bazzini: La ronde…

Klassismin kuunteluesimerkkejä

13.3.2019 / Murtomäki, Veijo

1. Leonardo Leo: L’Alidoro (1740), ”Ora che la campagna e bella” 2. Baldassare Galuppi: sonaatti C, Andante (pain. 1756) **3. Anton Fils: sinfonia g, op. 2/2, 1. osa: Allegro (ennen…

Kuunteluesimerkkejä antiikista renessanssiin

13.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Seuraavassa kuuntelulista musiikista antiikista keskiajan kautta renessanssin päätökseen noin 1600, joissain maissa yli senkin: Englanti, Espanja, Portugali. 1. Ensimmäinen hymni Delfoin Apollolle (100-l e.Kr.) *2. Seikilos-epitafilaulu (n. 150 j.Kr.) 3.…

Barokin kuunteluesimerkkejä

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

*1. La pellegrina, intermedio I, Emilio de’ Cavalieri: “Dalle piu alte sfere” (1589) 2. Luzzasco Luzzaschi: madrigaali “O dolcezz’ amarissime d’amore” (1601) *3. Giulio Caccini: aria “Chi mi confort’ ahime”…

Georg Philipp Telemann

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

ASEMA JA MERKITYS Telemann (1681–1767) oli Mozartin tavoin ihmelapsi. Hän oppi itse soittamaan ja säveltämään; 14 päivää klaveerinsoiton opettajaa riitti. Jo kouluiässä hän hallitsi klaveerin, viulun, huilun, kitaran, oboen, poikkihuilun,…

Johann Sebastian Bach

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

ELÄMÄNKAARI JA MERKITYS J. E. Rentsch vanhempi: Bach konserttimestarina Weimarissa (1715; aitous kiistanalainen). John Eliot Gardiner: Musiikkia taivaan holveissa. Johann Sebastian Bach muotokuva, suom. Sampsa Laurinen. Fuga 2015, s. xiii.…

George Frideric Handel

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

George Frideric Handel (1685–1759) oli kansainvälinen, saksalaista syntyperää oleva, italialaisen tyylin läpeensä omaksunut, sittemmin englantilaistunut säveltäjä. Taustansa vuoksi Handelin musiikki on yhdistelmä saksalaista oppineisuutta, ranskalaista loistoa, italialaista melodista suloa ja…

Antonio Vivaldi

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Ospedalen musiikinjohtaja Antonio Vivaldi (1678–1741) syntyi ja vaikutti Venetsiassa, joka oli Italian musiikkielämän tärkeimpiä keskuksia kirkkoineen ja lukuisine teattereineen. Hän sai lempinimen il prete rosso (“punatukkainen pappi”), sillä hän oli koulutukseltaann…

Englantilainen madrigaali ja ayre

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Hovimies ja madrigaali Englantilainen madrigaali on italialaisen suora perillinen, ja Englannissa oli oma arkadinen kulttuurinsa, minkä lisäksi hovissa oli myös italialaisia muusikoita. Castiglionen Il cortegiano (“Hovimies”, 1528) käännettiin englanniksi melko pian (The…

Madrigaalin myöhäisvaihe Italiassa

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Vuosi 1580 muodostaa madrigaalin sävellyshistorian rajapyykin, sillä tuolloin A. Gabrieli julkaisi viimeisen kirjansa ja Marenzio ensimmäisensä. Madrigaalin keskuksiksi tulivat nyt Rooma sekä Ferrara ja Mantova. Motettimaisen ja hybridimadrigaalin ohelle tuli…

Madrigaalin kypsymisvaihe

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Vähitellen viisiäänisyys tuli säännönmukaiseksi, selkeät taiterajat väistyivät vapaamman tekstuurin käsittelyn tieltä sekä kromaattisuus kasvoi. Venetsiasta ei tullut vain painamisen vaan myös säveltämisen keskus vuosisadan puolivälissä. Venetsiasta akateeminen ja elitistinen madrigaalityyli…

Varhainen italialaismadrigaali

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Madrigaalin kvantiteetti Italiassa toimi 1500-luvulla noin 600 madrigaalisäveltäjää, jotka kirjoittivat noin 2900 madrigaalia. Useimmat julkaisivat vähintään kaksi madrigaalikirjaa, ja kirja (libro) tarkoitti kimppua madrigaaleja eli noin 10–20 toisiinsa löyhästi tai kiinteästi…

Madrigaali teksti-ilmaisun lajina

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Madrigaali lajinimenä esiityy jo 1300-luvun Italian Trecento-aikana, mutta sen varsinaista kultakautta olivat 1500-luku ja 1600-luvun alku. Italiasta se levisi Alppien yli lähinnä Englantiin ja Saksaan, mutta myös Puolaan, Tanskaan ja…

Espanjalainen laulumusiikki

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Canción ja villancico Napoli oli kuulunut Espanjaan vuodesta 1442 ja sen hovissa oli etenkin Ferrante I:n aikana (1448–94) vilkas kulttuurielämä, joten osa espanjalaisesta musiikkikulttuurista on napolilainen ilmiö. Johannes Cornago Cornago…

Saksalainen laulumusiikki

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Saksalainen Lied Lied on saksalaisen maallisen laulun lajinimi jo 1400–1500-luvuilla. Lochamer Liederbuch (n. 1452–60) sisältää pääosin monofonisia lauluja. Glogauer Liederbuch (n. 1480) käsittää 3–4-äänisiä maallis-sakraalisia lauluja sekä soitinsävellyksiä. Saksalaisissa lauluissa…

Italialainen laulumusiikki

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Improvisoitu laulu 1400-luvulla Italian hoveissa kukoisti improvisoitu laulaminen ja säestäminen joidenkin basso- tai sointumallien sekä runouden tärkeimpien muotojen (mm. sonetti) pohjalta; tämä oli rapsodien aikaa. Humanistit korostivat lisäksi musiikissa mukavaa…

Ranskalainen chanson

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

1500-luvun alkupuolella chanson-säveltämisen painopiste siirtyi Ranskaan, Pariisiin, ja syntyy erityinen pariisilainen chanson 1520–30-luvuilla. Taustalla on Pierre Attaingnant (n. 1494–1552), joka painoi noin 1700 chansonia 50 kokoelmana (1528–52). Chanson rustique Eräs…

Frankoflaamilaisia laulusäveltäjiä

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Chansonin aika Chansoneita, ranskankielisiä lauluja, sävellettiin aluksi vanhoissa formes fixes -muodoissa (virelai, balladi, rondeau) ja aiheena oli “valittava rakkaus” (complainte amoureuse), kunnes 1400-luvun loppua kohden ja etenkin 1500-luvun alussa vitsikkäät…

Burgundilaischanson

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Kaikki keskeiset (kirkko)säveltäjät kirjoittivat (hovi)rakkaudesta kertovaa tai kansanomaista maallista laulumusiikkia Euroopan eri maissa: Flanderissa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa, Saksassa, Englannissa. Chanson on yleisnimike kaikille maallisen laulun lajeille pääasiassa ranskalais-flaamilaisella alueella noin…

Täys- ja myöhäisbarokin maallinen kantaatti- ja laulumusiikki Italiassa

27.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Kantaatti kehittyi siten lajien ja muotojen moninaisuudesta, läpisävelletyn monodian ja säkeistölaulun yhdistelmästä moniosaiseksi muodoksi, jossa kypsässä vaiheessa 1600-luvun loppupuolella resitatiivit ja aariat (useimmiten 2–3 paria) vuorottelevat: RARA… — mutta muitakin…

Kantaatti Italian varhaisbarokissa

27.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Kantaattilajin kehkeytyminen Mahdollisuudet näyttämölle säveltämiseen olivat aina rajoitetut, kalleuden vuoksi ja jo siitäkin syystä, että paastoaika ennen pääsiäistä oli rauhoitettu kirkkomusiikille. Väliaikoina sävellettiin jollekin suosijalle tai erinäisiin tilaisuuksiin musiikkia, joissa…

Monteverdin myöhemmät madrigaalikirjat

27.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Monteverdin madrigaalikirjoista V–IX voi seurata parhaiten konsertoivan tyylin kehitystä. Hän fuusioi vähitellen 1600-luvun musiikin heterogeeniset elementit kaunopuheiseksi kieleksi, tiiviiksi muodoiksi, väreiltään ja mielentiloiltaan vaihtelevaksi, tekstiä vastaavaksi ilmaisuksi. V kirjasta alkaen continuo on…

Laulumusiikki Italian varhaisbarokissa

27.2.2019 / Murtomäki, Veijo

1600-luvun alkupuolen säveltäjien eräs ongelma oli se, oliko mahdollista yhdistää uuden solistisen resitatiivityylin rytminen vapaus ja dramaattinen voima vokaalimusiikkiin, jossa käytetään useita yhtä tärkeitä ääniä sekä kontrapunktia, siis vanhaa ja…

Oopperan ennakoijia

26.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Ensimmäiset oopperat ovat 1500-luvun loppuvuosilta, mutta ajatus draaman ja musiikin yhteydestä on peräisin antiikista, jossa näytelmien kuoro-osat laulettiin, samoin myös dialogit. Keskiaikana oopperan edeltäjiä olivat liturgiset draamat: mm. Danielin näytelmä ja Herodeksen näytelmä. Angelo…

Italialainen ooppera Saksassa ja Itävallassa

11.12.2015 / Murtomäki, Veijo

Saksaa ei ollut olemassa minään yhteisenä käsitteenä tai kansakuntana, joten riippuen alueesta, kaupungista tai ruhtinaasta, suosittiinko siellä joko italialaista tai ranskalaista oopperaa. Eteläisen ja itäisen Saksan hoveissa italialainen ooppera määräsi…

Englanti ja Yhdysvallat: balladi ja taidelaulu

17.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Englanti 1790-luvulla englantilainen laulu alkoi muuttua teatteri- ja puutarhaviihdytyksestä intiimimmäksi canzonetta-tyyppiseksi pianolauluksi. Tärkeimpiä nimiä tässä vaiheessa olivat Stephen Storace (1762–1796) kokoelmallaan Eight Canzonetts, with an Accompaniment for a Piano Forte or…

Skandinavia laulualueena

16.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Skandinavialainen laulu kehittyi romanssi- ja balladi-lajeista saksalaisen liedin avulla lähemmäksi mannermaista taidelaulua. Tanska Tanskalainen kansallisromantiikka syntyi, kun Johann Hartmann (1726–93) toi kertovan romanssin laulunäytelmään Fiskerne (”Kalastajat”, 1780). Christoph Ernst Weyse…

Venäjä ja romanssi

15.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Säestetty soololaulu Venäjällä oli ensi vaiheessa 1750-luvun puolivälissä kansanlaulusovituksia: tärkein niistä oli G. N. Teplovin (1711–79) 18 laulun kokoelma. Näiden määrä lisääntyi valtaisasti 1790-luvulla; 1790 ensi kertaa käytettiin myös määrettä…

Puolalainen laulukulttuuri

13.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Puolassa päinvastoin kuin tšekeillä ei kansankielen käytössä ollut ongelmaa. Puolalainen ooppera antoi ranskalaisen laulun ohella yllykkeen laulukulttuurille. Ensimmäiset puolalaiset laulukokoelmat julkaistiin 1803 ja 1805, ja näissä pääsäveltäjä oli Józef Elsner (1766–1854),…

Böömi, Määri ja Slovakia laulumaina

13.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Kaikkialla slaavilaisessa maailmassa ensin pitäydyttiin vieraaseen kieleen (saksaan) ja läntisiin malleihin, ja vasta vähitellen kansallistunteen herätessä 1800-luvun alkupuolella ruvettiin käyttämään omaa kansankieltä ja -runoutta omaehtoisen säveltämisen lähtökohtana. Tšekkiläisen laulun pioneeri…

Espanjan laulukulttuuri

12.7.2014 / Murtomäki, Veijo

Felip Pedrell Pedrell (1841–1922) oli katalonialainen, kuten niin moni muukin espanajalaisen musiikin keskeisnimi. Pitkälti hänen monipuolisen toimintansa ansiosta säveltäjänä, opettajana, historioitsijana ja julkaisijana Espanjassa syntyi kansallinen musiikkiherätys säveltäjineen ja muusikkoineen,…

Opera seria

28.7.2013 / Murtomäki, Veijo

Italialaisuus oli jo varhain ratkaiseva juonne Mozartin tyylissä: J. Chr. Bachin vaikutus oli keskeinen 1764–65 Lontoon matkalla. Lisäksi kolme Italian-matkaa (1770, 1771, 1773) syvensivät suuntautumista, minkä lisäksi Mozart opiskeli Italian…

Vokaalimusiikki

27.5.2013 / Murtomäki, Veijo

Vaikka Haydn oli nykykäsityksen mukaan ennen muuta soitinsäveltäjä, piti hän itseään (vuoden 1776 autobiografiassa) menestyksekkäämpänä nimenomaan vokaalisäveltäjänä ja arvosti etenkin kirkkomusiikkiaan ehkä tärkeimpänä tuotannon osanaan. Ennen kaikkea ooppera oli olennainen…

Cantilena

23.4.2010 / Murtomäki, Veijo

Sekä Grocheo että Jacobus / Jacques Liègeläinen (s. n. 1260, k. 1330 jälk. Liègessä) kirjassaan Speculum musicae (Musiikin peili, n. 1330), joka on laajin keskiajan musiikkiteoreettinen tutkielma ja ars antiquan…

Soi, soi, kaisla

1.9.2009 / Oramo, Ilkka

Gustaf Frödingin runo Säv, säv, susa sisältyy hänen toisen kokoelmansa Nya dikter (1894) osastoon ”Från Värmland” (Samlade skrifter III, Stockholm 1919, 47–48). Se on balladi rakastuneesta nuoresta tytöstä, joka hukuttautuu…

Kuorolaulun voimaa

30.5.2009 / Oramo, Ilkka

Mieskuorolaulu Mieskuorolaululla oli Suomessa perinteitä jo 1820-luvulta, ja seuraavina vuosikymmeninä siitä tuli yksi kansallisen heräämisen keskeisiä instrumentteja. Aivan uuteen vaiheeseen tämän lajin historiassa edettiin 1890-luvulla, kun kuorolaulun taiteelliset kriteerit tulivat…

Lauluja ja kantaatteja

4.11.2008 / Oramo, Ilkka

1930-luvulla Saksassa suureen suosioon noussut ja saksalaismielisyydestään tunnettu Yrjö Kilpinen (1892–1959) sävelsi sodan aikana pääasiassa saksankielisiä lauluja, mm. Lieder um eine kleine Stadt op. 95 (Berta Huber, 1942), Liederfolge op.…

Humanistimusiikki

19.10.2007 / Murtomäki, Veijo

Yksi- vai moniäänisyys? Antiikin musiikista soivuutena ja sen esityskäytännöistä ei voitu tietää paljoakaan. Eräs keskeinen kiistanaihe humanisteilla oli se, oliko Kreikan musiikki ollut yksi- vai moniäänistä. Etenkin 1500-luvun jälkipuolella monet…

Guillaume Dufay

4.10.2007 / Murtomäki, Veijo

Liège ja Cambrai kirkkomusiikkikeskuksina Flaamilaisella alueella oli useita maineikkaita kaupunkeja hyvin järjestettyine kirkkomusiikkeineen, muusikkoineen ja laulukouluineen. Ylitse muiden nousi kaksi keskusta: Liège ja Cambrai. Liège oli 1300-luvulta lähtien tuottanut joukon…

Bel canto

30.10.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Rondo Classicassa 9 / 2004 (vol. 41), s. 30-35 nimellä Kauniin laulun nousu ja tappio. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Italialaisen bel canton aikakausi perustui virtuoosisuuteen ja…

Lauluja ja laulelmia

7.10.2006 / Oramo, Ilkka

Runoilijoita ja säveltäjiä 1800-luvun suomalainen runous oli pääasiassa ruotsinkielistä, ja keskeiset runoilijat olivat J.L. Runeberg (1804–77) ja Zachris Topelius (1818–98). Muista runoilijoista, joiden tekstejä sävellettiin, mainittakoon Lars Stenbäck (1811–70) ja…

Vokaalimusiikki

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

1800-luvun ensimmäisen puoliskon aikana suomalainen runous oli pääasiassa ruotsinkielistä, ja keskeiset runoilijat olivat: Frans Mikael Franzén (1772-1847) J. L. Runeberg (1804-77) Zachris Topelius (1818-98) Muista runoilijoista, joiden tekstejä sävellettiin, mainittakoon:…

Romantiikan kuoromusiikki

2.10.2006 / Murtomäki, Veijo

Kuoroliike instituutiona Kuorolaulu kehittävänä harrastuksena Romanttisen kuoromusiikin, suorastaan kuoroliikkeen synty liittyy osin Ranskan vallankumouksen tuottamaan joukkolauluun ja massakuoroihin, osin heräävään ja voimistuvaan kansallistunteeseen, Herderin aloittamaan kansanlaulun vaalimiseen ja yhteiskunnan porvarillistumisen…

Schubert rikkoi liedeissään lyyrisen seurapiirilaulun rajat

18.5.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Historialliset äänitteet näyttävät liedin dramaattiset mahdollisuudet Samana vuonna 1811, kun 14-vuotias Franz Schubert (1797-1828) kirjoitti ensimmäiset liedinsä, Leipziger Allgemeinen Zeitungissa…

Purcell, Britannian Orfeus, on maineensa ansainnut

18.5.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. ”Englannilla ei ole koskaan ollut suurempaa neroa musiikissa.” (Roger North) ”Jos Purcell olisi elänyt, hän olisi kirjoittanut parempaa musiikkia kuin…

Chabrier — kujeen ja ilveilyn mestari

11.5.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Francis Poulenc toteaa kirjassaan (1960) Emmanuel Chabrieristä (1841-94), säveltäjästä, jota hän rakasti yli kaiken, että ”tämä toi Ranskan musiikkiin hellyyden…

Manierismi Italiassa ja varhainen quattrocento

3.2.2006 / Murtomäki, Veijo

Ranskalais-italialainen manierismi 1300-luvun aikana Etelä-Ranskan ruhtinashovit sekä Avignonin paavinhovi olivat tekemisissä Pohjois-Italian ruhtinassukujen ja kaupunkien kanssa. Italialaiset ruhtinasperheet pyrkivät järjestämään hovinsa yhtä lailla taiteita ja tieteitä suosiviksi kuin pohjoiset esikuvansa.…

Ars subtilior -säveltäjiä Ranskassa

3.2.2006 / Murtomäki, Veijo

Ensi kertaa musiikinhistoriassa tunnetaan nimeltä suuri joukko säveltäjiä, vaikka monen henkilöllisyys on jäänytkin avoimeksi. Useissa tapauksissa säveltäjien elämänvaiheista tiedetään vain joitain sattumanvaraisia yksityiskohtia, joista monet ovat peräisin sävellysten sisältämien tekstien…

Ranskalaisnaiset laulusäveltäjinä

17.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Garcia-suku Espanjalaislaulaja, -säveltäjä ja -opettaja Manuel Garcían (1775-1832) lapsista kaksi tytärtä, Maria Malibran ja Pauline Viardot olivat 1800-luvun juhlittuja laulajattaria, samalla päteviä säveltäjiä. Myöhemmin Manuel García juniorista (1805-1906) tuli 1800-luvun…

Myöhäisiä mélodie-säveltäjiä

17.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Déodat de Séverac Talonpoikaismuusikko Déodat de Séverac (1872–1921) tarjoaa mielenkiintoisen esimerkin ehkä ensimmäisen polven takaisin maalle palanneista, juuriaan etsivistä muusikoista. Séverac syntyi Etelä-Ranskassa ja hän kävi koulunsa Toulousessa. Opiskeltuaan Pariisin…

Mélodien mestarit

17.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Gabriel Fauré Gabriel Fauré (1845–1924) on Ranskan kaikkein merkittävimpiä laulusäveltäjiä Claude Debussyn ja Maucice Ravelin rinnalla, kenties sen suurin mestari tuotannon laajuuden ja laadun perusteella, Franz Schubertin ja Robert Schumannin…

Ranskalaisen laulun kukoistus

17.11.2005 / Murtomäki, Veijo

César Franck César Franck (1822–90) ei ollut täysin kotonaan mélodien kirjallista sivistystä ja hienostunutta prosodiaa, tekstin lausuntaa melodian keinoin vaativassa maailmassa; melodian painotukset ovat toisinaan hänellä poikkiteloin kielen kanssa. Franck…

Mélodie

17.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Mélodien synty Ranskalaisia lauluja alettiin vähitellen kutsua nimellä mélodies. Ensimmäisen kerran termiä käytettiin, kun Franz Schubertin lauluja julkaistiin Ranskassa 1830-luvun alussa. Uusi laji kehkeytyi 1830-luvulla ja se oli saksalaisen liedin,…

Biedermeier ja romantiikka laulussa: Mendelssohn ja Schumann

15.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Biedermeier ja romantiikka Biedermeier-tyyli Napoleonin sotien ja Wienin kongressin jälkeinen aika merkitsi rauhallisemman, joskin myös valvotumman (sensuuri ja urkinta) ajan koittamista, jolloin porvaristo vetäytyi sodista väsyneenä oman kodin rauhaan vaalimaan…

Piano-ja oopperasäveltäjät laulun parissa

15.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Franz Liszt Laulutuotanto Franz Liszt Franz Lisztin (1811–86) yli 80 laulua saksan-, ranskan-, italian-, unkarin-, venäjän- ja englanninkielisiin runoihin kattavat hänen elämästään yli 40 vuotta ja ovat siten hänen tuotannossaan…

Franz Schubert

15.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Schubert liedin luojana Liedin historia itsenäisenä taidelajina alkaa oikeastaan vasta Franz Schubertista (1797–1828), jota ennen se oli ollut lähinnä seurallista musisointia: kotimusiikista tuli Schubertin sävellyksissä konserttilaulua. Sanan ja musiikin ykseydestä…

Muita varhaisia liedsäveltäjiä

15.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Vaikka Franz Schubertin hahmo tuntuu helposti kohoavan saksalaisen laulun historiassa ylitse muiden, on syytä muistaa, että Schubert kokosi yhtäältä yhteen toisten keksintöjä ja jalosti mallejaan pidemmälle. Toisaalta rinnan hänen kanssaan…

Saksalaisen liedin varhaisvaiheet ja lied-runous

15.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Esiromanttinen lied: Sturm und Drang Varhaisvaihe: kenraalibassolaulusta klaveerilauluun Liedin (Lied = saksalainen laulu) historiallisen taustana on 1700-luvun saksalainen laulukirjallisuus. Se oli barokin aikana ja vielä 1700-luvun puoliväliin saakka continuo- tai…

Romantiikan nainen laulusäveltäjänä

15.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Nainen 1800-luvun musiikkielämässä Nainen muusikkona Tyttöjen kasvatus saattoi 1800-luvulla monesti olla lähes yhtä monipuolista kuin poikienkin, joten ei ihme, jos liberalisoituvassa porvarillisessa yhteiskunnassa nainen musiikin harjoittajana ei jäänyt enää ehdottomaksi…

Myöhäiset liedsäveltäjät

15.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Richard Strauss Liedsäveltäjä Richard Strauss (1864–1949) sävelsi yli 200 liediä, joista vain osa on nykyään tunnettuja. Suurin osa lauluista syntyi 1885-1906 hänen vaimolleen, sopraano Pauline de Ahnalle. Aviopari esiintyi myös…

Liedin mestarisäveltäjät: Brahms ja Wolf

15.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Johannes Brahms Soitinsäveltäjä laulujen parissa Ollakseen 1800-luvun jälkipuoliskon merkittävin saksalainen soitinsäveltäjä on huomionarvoista, että Johannes Brahmsin (1833–97) opuksista puolessa on mukana lauluääni. Brahms sävelsi 43 vuodessa (1853–96) ison laulutuotannon: 277…

Keskiaikainen balladi

11.10.2005 / Oramo, Ilkka

Pohjoismaisen balladin juurten on arveltu olevan Tanskassa, jossa sen kukoistuskausi sattui todennäköisesti sadan vuoden jaksolle 1200-luvun puolivälistä 1300-luvun puoliväliin. Toisen teorian mukaan skandinaavinen balladi olisi syntynyt Norjassa. Vaikutteita tanskalaisen balladin…

Trecenton laulumusiikki

7.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Musiikkikulttuurin tausta Yksiääninen laulu vallitsee Italiassa Italiassa ei ollut pitkää kirjoitetun organumin ja moniäänisen musiikin traditiota, sillä yksiäänisyys oli hallitsevaa 1300-luvulle saakka. Ranskalainen motetti tunnettiin jo 1200-luvulla, mutta siitä ei…

Laulu Englannissa, Saksassa, Espanjassa, Portugalissa ja Italiassa

4.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Ristiretkeläisten, kuninkaallisten avioliittojen ja laulajien vaeltamisen kautta trubaduurien ja truveerien taide levisi muihinkin maihin: Englantiin, Saksaan, Espanjaan ja Portugaliin sekä Italian eri osiin, ennen muuta Sisiliaan ja Pohjois-Italiaan. Minnelaulu Saksankielisiä…

Ritarimusiikin sävelkieli, lajit ja muodot

4.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Rytmiikka Tulkinnan vaikeus Ritarilaulut ovat lähinnä syllabisia. Tosin väitellään, perustuivatko esitykset sanarytmiin vaiko johonkin kuudesta rytmimoodista eli käytettiinkö modaalirytmiikaa, joka oli kirkkomusiikissa osin käytössä. Ensimmäiset kirjalliset lähteet puhuvat modaalirytmiikasta 1200-luvun…

Trubaduurit

4.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Trubaduurien taide Trubaduurien aika ja aineisto Trubaduurikulttuuri voidaan jakaa kolmeen kauteen: varhaisvaihe 1000-luvun lopusta 1100-luvun puoliväliin kulta-aika noin 1150-1250 myöhäisvaihe 1200-luvun lopussa Trubaduureilta on säilynyt 2 600 runoa, joista 246…

Yleiskatsaus keskiajan maalliseen laulumusiikkiin

3.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Keskiajan yhteiskunta Sääty-yhteiskunta Keskiajan yhteiskunnasta noin yksi prosentti oli aatelisia (bellatores = sotilaat), jotka eivät osanneet lukea ja kirjoittaa, klerkkejä oli 9 % (oratores = rukoilijat), jotka omasivat nämä taidot…

Truveerit

3.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Truveerien taide Truveerirunouden synty Trubaduurien aika oli lopulta ohi Etelä-Ranskassa, kun albigensseja eli kataareja vastaan käytiin uskonsotaa (1209-29), mutta heidän taitonsa levisi Pohjois-Ranskaan, Englantiin, Saksaan, Espanjaan ja Italiaan (Pohjois-Italia ja…

Ristiretket ja ritarirunouden varhaiset vaiheet

3.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Idän ja lännen kohtaaminen Ristiretket Ritarirunous kukoisti Ranskassa noin 1000-luvun lopusta 1200-luvun loppuun. Sen lähtökohta oli ristiretkissä, jotka alkoivat 1096 ja joita oli laskutavasta riippuen 7-10: 1. ristiretki: 1096-99, juutalaisvainot,…

Ritarilaulu – keskiajan korkeakulttuuria ja iskelmää

28.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Ajatus keskiajasta ”pimeinä vuosisatoina” syntyi 1800-luvulla, romantiikan sivutuotteena. Sillä on ollut musertavan vääristävä vaikutus historiankäsitykseemme. Sen mukaan keskiaika tiukkui hurskautta,…

Motetti ja messu Italiassa

27.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Maallista kirkkomusiikkia 1300-luvulla Italiaan syntyi enimmäkseen laulumusiikkia, vaikka esimerkiksi firenzeläissäveltäjät olivat poikkeuksetta klerkkejä, joiden tuotannosta on säilynyt vain vähän kirkkomusiikkia. Ei ole ihme, jos 1400-luvun alussa Firenzen piispa jylisi ”…

Motetti

26.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Luonnehdinta Motetista (ransk. mot = sana) muodostui 1200-luvun aikana tärkein musiikinlaji, kokeilun ja luovuuden kohde, joka voitiin laatia käyttämällä erilaisia menettelytapoja, mutta jossa keskeisenä piirteenä oli uuden tekstin, melodian tai…

Guillaume de Machaut

26.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Machaut’n elämästä Hovimies Machaut Guillaume de Machaut (n. 1300-1377) oli Ranskan merkittävin säveltäjä 1300-luvulla. Hän syntyi ja sai koulutuksensa Reimsissä, jossa hän vietti myös loppuelämänsä 1340-luvulta eteenpäin. Machaut oli usean…

Espanjalainen ja englantilainen musiikki 1200-luvulla

22.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Espanjalainen ars antiqua Espanjalaisen ars antiquan olemassaolo on valjennut vähitellen, kun on havaittu, että niemimaalta löytyy joukko käsikirjoituksia, jotka heijastavat tosin Pariisissa luodun polyfonian periaatteita, mutta jotka sisältävät ainutlaatuista, vain…

Yksinlaulun kulta-aika

7.6.2005 / Oramo, Ilkka

Säveltäjiä ja runoilijoita Yksinlaulun alueella murtauduttiin vuosisadan vaihteessa ulos edellisen kauden biedermeier-kulttuurista. Yksinlaulun taiteellisen tason kohoaminen ei kuitenkaan merkinnyt yksinkertaisen ja vaatimattoman laululyriikan häviämistä. Laululyriikka pikemminkin jakaantui kahteen esteettisesti ja…

Schönbergin Gurre-Lieder

1.8.1983 / Oramo, Ilkka

Kun Schönbergin kantaatti Gurre-Lieder helmikuussa 1913 sai kantaesityksensä Wienissä, aika oli ajanut sen edustaman tyylin ohitse; mutta tämä johtui ulkoisista olosuhteista, ei sisäisistä syistä. Musiikin Schönberg oli säveltänyt vuosina 1900–1901,…

Takaisin ylös