Siirry sisältöön

Myöhäisrenessanssi 1530–1620

Maallinen laulumusiikki Saksassa, Englannissa ja Espanjassa

10.12.2019 / Murtomäki, Veijo

Laulu Saksassa Italialaisen mallin mukaan Saksaankin saapui madrigaalin ja monodian inspiroima laulutyyli, josta käytetään nimeä continuolaulu tai kenraalibassolaulu. Saksalainen laulu syntyi yhdistelmänä tanssilaulusta, koraalista ja italialaisesta monodiasta. Säkeistöllisyys on siinä…

Kuunteluesimerkkejä antiikista keskiaikaan

13.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Seuraavassa kuuntelulista musiikista antiikista keskiajan kautta renessanssin päätökseen noin 1600, joissain maissa yli senkin: Englanti, Espanja, Portugali. 1. Ensimmäinen hymni Delfoin Apollolle (100-l e.Kr.) *2. Seikilos-epitafilaulu (n. 150 j.Kr.) 3.…

Improvisaatiosävellykset

7.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Toccata on päätyyppi, mutta muita ovat preambulum, intonazione, fantasia (jos on ei-imitoiva) ja capriccio (jos on ei-imitoiva). Lajit ovat syntyneet soittimen viritysmusiikkina, sormien lämmittelyksi, tonaliteetin vakiinnuttamiseksi, sävelkorkeuden antamiseksi, jonkin musiikkinumeron johdannoksi, alku- ja välisoitoiksi jne.…

Variaatio-tyyppi soitinmusiikissa

7.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Muunnelmamuoto oli erityisesti espanjalaisen ja englantilaisen myöhäisrenessanssin jatkoa kolmine alalajeineen, jotka määritteli jo melkein kaikki Diego Ortiz traktaatissaan Tratado de glosas (“Ornamentaatio-opas gambistille”, 1553): 1) cembalisti soittaa sointuja, joiden päällä gambisti improvisoi vapaasti (on…

Canzona-tyyppi soitinmusiikissa

7.3.2019 / Murtomäki, Veijo

2) CANZONA-TYYPPI Canzona on ranskalaisen chansonin italialainen nimitys ja sen soitinvastine. Kyseessä on yleensä ricercare-tyyppiä sektionaalisempi imitaatio-laji, tosin tyylillisesti kirjavampi, rytmisesti kevyempi ja tanssillinen verrattuna ricercareen. Sen ilmaantuminen on seurausta ranskalaisen…

Ricercare-tyyppi soitinmusiikissa

7.3.2019 / Murtomäki, Veijo

SOITINMUSIIKIN TYYPIT Soitinmusiikki jakaantuu intabulaatioiden ja diminuutioiden lisäksi viiteen päätyyppiin: 1) ricercare-tyyppi 2) canzona-tyyppi 3) variaatio-tyyppi 4) tanssisävellykset 5) improvisaatiosävellykset 1. RICERCARE-TYYPPI Ricercare-tyypin edustajat olivat 1600-luvun loppuun saakka vokaalimotetin soittimellisia…

Soittimet ja vokaaliteosten soitinversiot

7.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Soitinten rooli vokaaliteoksissa Soittimia käytettiin keskiajalta lähtien vokaaliteoksissa korvaamaan tai kaksintamaan lauluosuuksia ja säestystarkoituksiin sekä maallisessa tanssimusiikissa, mutta soitinmusiikin varsinainen nousu alkaa vasta 1500-luvun taitteessa. Obrecht oli ensimmäisiä säveltäjiä, jolla on huomattava…

Soittimet keskiajalta renessanssiin

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Soittimet Soitinkuvasto Keskiajan ja renessanssin soittimista kuvineen voi lukea tarkemmin David Munrowin johtaman LP-levykansion The Instruments of the Middle Ages and Renaissance (EMI, 1976) kuvitetusta kirjaliitteestä, ja mukana on ääninäytteet…

Soittimet ja niiden käyttö

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Keskiajan ja renessanssin soittimisto oli todella laaja verrattuna myöhempiin aikakausiin. Niihin voi tutustua soitinnimilistoina ja -alalajeina linkistä: http://muhi.siba.fi/xwiki/bin/view/Muhi/View?id=kesk_ja_ren_soittimet&q=rauschpfeife&type=basic&tab=0 Ohessa kuitenkin samat tiedot hieman muokattuina ja soittimien kuvista on omat linkkinsä.…

Englantilainen madrigaali ja ayre

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Hovimies ja madrigaali Englantilainen madrigaali on italialaisen suora perillinen, ja Englannissa oli oma arkadinen kulttuurinsa, minkä lisäksi hovissa oli myös italialaisia muusikoita. Castiglionen Il cortegiano (“Hovimies”, 1528) käännettiin englanniksi melko pian (The…

Madrigaali saksalaisella alueella

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Madrigaali tuli tutuksi muualla osin flaamilaisten vientityön ansiosta, 1580–90-luvuilla ennen muuta italialaisten madrigaalikokoelmien tultua painetuksi Alppien pohjoispuolella. Madrigaalityyli ei ollut pääosin ilmaisullisesti yhtä rohkeaa tai sensuaalista muissa maissa, vaan pikemminkin…

Madrigaalin myöhäisvaihe Italiassa

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Vuosi 1580 muodostaa madrigaalin sävellyshistorian rajapyykin, sillä tuolloin A. Gabrieli julkaisi viimeisen kirjansa ja Marenzio ensimmäisensä. Madrigaalin keskuksiksi tulivat nyt Rooma sekä Ferrara ja Mantova. Motettimaisen ja hybridimadrigaalin ohelle tuli…

Madrigaalin kypsymisvaihe

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Vähitellen viisiäänisyys tuli säännönmukaiseksi, selkeät taiterajat väistyivät vapaamman tekstuurin käsittelyn tieltä sekä kromaattisuus kasvoi. Venetsiasta ei tullut vain painamisen vaan myös säveltämisen keskus vuosisadan puolivälissä. Venetsiasta akateeminen ja elitistinen madrigaalityyli…

Madrigaali teksti-ilmaisun lajina

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Madrigaali lajinimenä esiityy jo 1300-luvun Italian Trecento-aikana, mutta sen varsinaista kultakautta olivat 1500-luku ja 1600-luvun alku. Italiasta se levisi Alppien yli lähinnä Englantiin ja Saksaan, mutta myös Puolaan, Tanskaan ja…

Espanjalainen laulumusiikki

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Canción ja villancico Napoli oli kuulunut Espanjaan vuodesta 1442 ja sen hovissa oli etenkin Ferrante I:n aikana (1448–94) vilkas kulttuurielämä, joten osa espanjalaisesta musiikkikulttuurista on napolilainen ilmiö. Johannes Cornago Cornago…

Saksalainen laulumusiikki

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Saksalainen Lied Lied on saksalaisen maallisen laulun lajinimi jo 1400–1500-luvuilla. Lochamer Liederbuch (n. 1452–60) sisältää pääosin monofonisia lauluja. Glogauer Liederbuch (n. 1480) käsittää 3–4-äänisiä maallis-sakraalisia lauluja sekä soitinsävellyksiä. Saksalaisissa lauluissa…

Italialainen laulumusiikki

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Improvisoitu laulu 1400-luvulla Italian hoveissa kukoisti improvisoitu laulaminen ja säestäminen joidenkin basso- tai sointumallien sekä runouden tärkeimpien muotojen (mm. sonetti) pohjalta; tämä oli rapsodien aikaa. Humanistit korostivat lisäksi musiikissa mukavaa…

Ranskalainen chanson

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

1500-luvun alkupuolella chanson-säveltämisen painopiste siirtyi Ranskaan, Pariisiin, ja syntyy erityinen pariisilainen chanson 1520–30-luvuilla. Taustalla on Pierre Attaingnant (n. 1494–1552), joka painoi noin 1700 chansonia 50 kokoelmana (1528–52). Chanson rustique Eräs…

Jacob(us) Handl/Gallus

4.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Myöhäisrenessanssin säveltäjämestari Jacob(o)/Jakob Handl/Jacobus Gallus (1550–1591) tunnettiin monilla nimillä, jotka tarkoittavat eri kielillä ‘kukkoa’. Hän oli sloveenilaissyntyinen (syntyi lähellä Ljubljanaa) itävaltalaissäveltäjä, joka opiskeli ilmeisesti Triestessä tai Fiumessa ja toimi viroissa…

Saksalaisia reformiajan säveltäjiä

4.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Ludwig Senfl Senfl syntyi Baselissa (1486) ja kuoli Münchenissä (1542/3). Hän toimi Maksimilian I:n hovissa kuoropoikana (1496–) ja laulajana, oli tuolloin Isaacin oppilas ja toimitti tämän kokoelman Choralis Constantinuksen valmiiksi…

Lutherin uskonpuhdistus ja protestantismi

4.3.2019 / Murtomäki, Veijo

”Saksalainen alue” Saksalainen täytyy ymmärtää tässä yhteydessä historian valossa: Saksan valtiota (Deutsches Reich) ei ollut ennen vuotta 1871, ja sitä ennen kyse oli yhtäältä saksankielen levinnäisyysalueesta Reiniltä ja sen länsipuoleltakin…

Portugalin renessanssikirkkomusiikki

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Myöhästynyt renessanssi Portugalin renessanssi tuli vähän perässä espanjalaisia, mutta se tuotti 1500-luvun jälkipuoliskolla ja 1600-luvun alkupuoliskolla yhtä lailla hienoja säveltäjiä ja valtavasti musiikkia. Usein seurattiin espanjalaisten esimerkkiä, ja mm. Guerrero…

Victoria

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

”Espanjan Palestrina” Tomás Luis de Victoria oli vastauskonpuhdistuksen tärkeimpiä edustajia musiikissa Palestrinan ja Lassuksen ohella. Hän syntyi Ávilassa (1548) ja kuoli Madridissa (1611). Victoria lauloi Ávilan katedraalissa poikakuorolaisena (1558–63). Saatuaan…

Espanjan myöhäisrenessanssin kirkkosäveltäjiä

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Bartholomeo de Escobedo Escobedo (1515–1563) sai koulutuksen ensin Salamancassa, sitten paavin Sikstus-kapellissa (1536–54) Moralesin tapaan. Hänellä oli Segoviassa prebenda (1554–), jossa hän toimi mahdollisesti Victorian opettajana. Missa Philippus Rex Hispaniae…

Christobal de Morales

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Morales Espanjassa ja Italiassa Morales syntyi Sevillassa (1500) ja kuoli Marchenassa (1553). Hän oli ensimmäinen merkittävä espanjalaissäveltäjä, ja hänellä oli onni saada kotikaupungissaan hyvä koulutus. Morales siirtyi Napoliin (1531) ja…

Espanjan musiikin suuruudenaika

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Espanjan yhdistyminen Ávilan tärkeän romaanisen katedraalin muureja ja portaali; kirkossa työskentelivät muusikkoina mm. Vivanco, Bernardino de Ribera ja Victoria. Ferdinand II:n aikana (1479–1516) Kastilia ja Aragonia yhdistyivät, muslimit karkoitettiin ja koko…

Muita Italian renessanssin kirkkosäveltäjiä

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Annibale Padovano Padovano syntyi kaimakaupungissaan Padovassa (1527) ja kuoli Grazissa (1575). Hän toimi ensin (1552–65) Pyhän Markuksen kirkon urkurina Venetsiassa, jossa julkaisi kirjan 5­6-äänisiä motetteja (1567) flaamilaiseen tyyliin ja oppi…

Palestrina

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Palestrinan asema ja merkitys kirkkomusiikin historiassa Palestrina on saanut maineen “kirkkomusiikin pelastajana”, mikä on kuitenkin pitkälle legenda, jota hän paitsi itse myös myöhemmät sukupolvet ovat tehokkaasti pönkittäneet. Tosiasiassa “pelastuksesta” Trenton…

Vastauskonpuhdistus

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Jesuiitat, taiteet ja Trenton kirkolliskokous Vastauskonpuhdistus oli laaja henkinen ja kirkkopoliittinen liike, joka tähtäsi Lutherin, Zwinglin ja Calvinin oppien kumoamiseen, uskonnollisen tunteen syventämiseen ja uuteen uskonnolliseen kulttuuriin. Sen aloitti paavi…

Tauon jälkeen italialaisia kirkkosäveltäjiä

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Italialaiset korvaavat frankoflaamilaiset säveltäjät Italiassa oli ollut trecentossa maineikas ja laaja säveltäjäkaarti, joka kuitenkin hiipui 1400-luvun, quattrocenton, alkupuolella, joten kolme neljännestä vuosisadasta (n. 1425–1500) maan musiikkielämästä kirkoissa ja hoveissakin pitkälti…

William Byrd

2.3.2019 / Murtomäki, Veijo

William Byrd (1543–1623) oli viimeinen merkittävä renessanssin katolilainen kirkkosäveltäjä, vaikkakin hän kirjoitti myös anglikaanista kirkkoa varten. Byrd oli ehkä kotoisin Lincolnista, mutta kasvoi Lontoossa, jossa hän oli Tallisin oppilas. Hänen…

Thomas Tallis

2.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Thomas Tallisia (n. 1505–85) pidetään Englannin tärkeimpiin kuuluvana säveltäjänä. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli Kentin lähellä Doverin luostarin urkurina (1532–). Canterburyn katedraalin laulajan työn (1540–42) hän pääsi 1543 urkuriksi ja säveltäjäksi…

Reformaatioajan säveltäjiä

2.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Anglikaanisen musiikin lajit Englantilaissäveltäjät 1500-luvun puolivälissä ja paljon sen jälkeenkin tasapainoilivat katolisen ja anglikaanisen kulttuurin välissä, ja monet heistä sävelsivät sekä latinan- että englanninkielisiä tekstejä. Monilla säveltäjillä oli yhä katolinen…

Orlandus Lassus

28.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Orlando/Orlandus/Orlande/Roland di/de Lasso/Lassus syntyi Mons’ssa (1532) ja kuoli Münchenissä (1594). Hän oli renessanssimusiikin todellinen musiikin kosmopoliitikko, sikäli täysin vastakkainen ilmiö Palestrinalle, joka oli nurkkapatriootti. Lassus sävelsi usealla eri kielellä kaikkia…

Monikuoroisuus ja Willaert

28.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Teoreetikoiden luonnehdintoja Williaertista Willaert syntyi Bruggessa (n. 1490) ja kuoli Venetsiassa (1562). Hän työskenteli mm. Roomassa, Ferrarassa, Unkarissa, Milanossa ja lopulta Venetsiassa. Willaert on tärkeä nimi renessanssipolyfonian kehityksessä, sillä Moutonin…

Hugenottisäveltäjiä 1500-luvulla

28.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Katolisia ja kalvinistisäveltäjiä rinnakkain Ranskassa huolehtivat katolisesta kirkkomusiikista monet flaamilaissyntyiset säveltäjät (mm. Arcadelt, Lasso) sekä eräät omat säveltäjät (Janequin, Goudimel, le Jeune). Mutta myös Ranskassa, Sveitsissä ja Flanderissa sekä myöhemmin…

Frankoflaamilainen kirkkomusiikki Manchicourtista Rogieriin saakka

28.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Pierre de Manchicourt Manchicourt (n. 1510–64) oli pohjois-Ranskasta, toimi Tours’ssa ja Tournai’ssa sekä Arras’n katedraalin kuorolaisena (1525) jja pääs Filip II:n kapellimestariksi (1559–) Madridiin. Hän sävelsi 19 messua, 72 motettia, magnificatin, 9…

Frankoflaamilaisia säveltäjiä Clemens non Papaan saakka

28.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Frankoflaamilaisen musiikin neljäs ja viides säveltäjäsukupolvi Tyyliltään ranskalais-flaamilaisia säveltäjiä oli kymmeniä, joskin riippumatta syntymäpaikasta heihin lukeutuu myös muualta tulleita (Espanja) ja mantereen keski- ja pohjoiseurooppalaisen ydinalueen ulkopuolella, Italiassa ja Espanjassa…

Myöhäisrenessanssin kirkkomusiikin piirteitä

28.2.2019 / Murtomäki, Veijo

1500-luku laajasti ottaen, tismallisemmin noin 1520 eteenpäin on renessanssin myöhäisen kukinnan aikaa. Imitaatio, musiikin teksti-ilmaisu (madrigalismit), parodiatekniikka, äänten lukumäärän kasvu sekä kaksois- tai monikuoroisuus ovat keskeisiä piirteitä 1500-luvulla. Rakenteellinen imitaatio…

Laulumusiikki Italian varhaisbarokissa

27.2.2019 / Murtomäki, Veijo

1600-luvun alkupuolen säveltäjien eräs ongelma oli se, oliko mahdollista yhdistää uuden solistisen resitatiivityylin rytminen vapaus ja dramaattinen voima vokaalimusiikkiin, jossa käytetään useita yhtä tärkeitä ääniä sekä kontrapunktia, siis vanhaa ja…

Ensimmäiset oopperat

26.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Perin ja Rinuccinin Dafne ja Euridice Monodinen tyyli valtasi pian lähes kaiken laulumusiikin ja vei oopperan syntyyn, sillä dialogi ja tunteiden esittäminen, nopea ja dramaattinen toiminta mahdollistuivat uuden puhelaulun ansiosta. Jacopo…

Renessanssihovit mahtailivat kirkkomusiikilla

23.4.2010 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on alun perin julkaistu Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Rabelais’n Pantagruelissa rouvat huomauttivat: “Tehän pierette, Panurgel!” Tämä vastaa näppärästi: “En suinkaan, soinnutan vain kontrapunktia musiikkiin, jota te soitatte nenällänne.”…

Musiikin painaminen

19.10.2007 / Murtomäki, Veijo

Gutenbergin vallankumous Francis Baconia (1620) siteeraavan Egon Friedellin mukaan renessanssia riivasi kolme mustaa intohimoa: ruuti, alkemia ja liikkuvat kirjaimet. Ruuti liittyy paitsi suuriin sotiin Euroopassa (Saksa-Itävalta-Espanjan ja Ranskan välillä sekä…

Moodin ja rakenteen analyysi renessanssipolyfoniassa

19.10.2007 / Murtomäki, Veijo

Kadenssit: johtava ja ornamentoiva ääni Sävellyksen modaalisen rakenteen ja muodon analysoimiseksi on aluksi tärkeintä selvittää kadenssit, niiden laadut ja keskinäinen painoarvo. Vaikka jo 1400-luvun lopussa ja tuntuvasti sitten 1500-luvulla basson…

Ethos, teksti-ilmaisu ja kontrapunktioppi

19.10.2007 / Murtomäki, Veijo

Ethos Musiikin tehtäväksi taas luonteen kasvatus Musiikin uutta mooditeoriaa renessanssissa olisi tuskin syntynyt ilman antiikin esikuvaa ja ennen kaikkea sen ethos-oppia; modus ja ethos liittyvät erottamattomasti yhteen. Kun humanistit yrittivät…

Modus

19.10.2007 / Murtomäki, Veijo

Moodioppi keskeinen mutta ongelmainen alue Moodi, modaalisuus ja moodioppi ovat keskeisiä teoreettisia käsitteitä ja oppijärjestelmiä keskiajan ja renessanssin musiikissa; ainoastaan kontrapunktiteoria tulee merkityksessä lähelle moodioppia. Tästä johtuen länsimaisen musiikin ajanjaksoa…

Humanismi yleisenä ilmiönä

19.10.2007 / Murtomäki, Veijo

Renessanssi humanismin aikakautena Renessanssi ja humanismi on usein mielletty lähes synonyymeiksi: renessanssi olisi se ajanjakso, jota leimasi humanismi, tietynlainen henkinen asennoituminen. Renessanssi, joka sai paljossa virikkeensä antiikista ja luonnosta, olisi…

Humanistimusiikki

19.10.2007 / Murtomäki, Veijo

Yksi- vai moniäänisyys? Antiikin musiikista soivuutena ja sen esityskäytännöistä ei voitu tietää paljoakaan. Eräs keskeinen kiistanaihe humanisteilla oli se, oliko Kreikan musiikki ollut yksi- vai moniäänistä. Etenkin 1500-luvun jälkipuolella monet…

Musiikkielämän yleiset taustaehdot

4.10.2007 / Murtomäki, Veijo

Renessanssin olemuksesta Käsitys eurooppalaisesta renessanssista antiikin kulttuurin elvyttäjänä nimenomaan 1400-luvulla on hienoisesti liioiteltu, sillä se oli pikemminkin tulosta jo keskiajalta lähteneestä oppineisuudesta, kun arabien välitystyö oli mahdollistanut antiikin kirjoitusten vähittäisen…

Pohjoismaiden kirkkomusiikki 1520—1800

9.1.2007 / Tuppurainen, Erkki

Reformaation vaikutus Reformaatioajan liturgiset uudistukset näkyivät tanskalaisessa Malmö-messussa 1528, jonka ilmeisiä esikuvia olivat Nürnbergissä muotoutunut messu (1525/1526) ja Lutherin Deutsche Messe (1526). Hans Thomissønin nuotein varustettu virsikirja Den Danske Psalmebok…

Urkumusiikki jumalanpalveluksessa

8.1.2007 / Tuppurainen, Erkki

Urkujen tulo jumalanpalvelussoittimeksi Ensimmäiset maininnat urkujen käytöstä lännen kirkon piirissä ovat vuodelta 951 englantilaisesta Winchesterin katedraalista ja vuoden 1100 tienoilta Ranskasta. Soitinta käytettiin aluksi Itä-Rooman keisarin hovin tapaan paljolti signaalisoittimena…

Motetista kantionaaliin

4.1.2007 / Tuppurainen, Erkki

Latinankieliset teokset Lutherin näkemysten ansiosta latinan kieli säilytti asemansa luterilaisten koulukaupunkien jumalanpalvelusmusiikissa aina 1700-luvulle saakka. Perinteiset latinankieliset proprium-osat jäivät useammin pois käytöstä kuin ordinarium-osat ja vesperin Magnificat. Myös Te Deum…

Trenton kirkolliskokous ja katolinen kirkkomusiikki

3.1.2007 / Tuppurainen, Erkki

Trenton kirkolliskokous Trenton (Tridentin) kirkolliskokouksessa (1545-63) tavallaan päättyi katolisen kirkon musiikin kautta koko keskiajan jatkunut kehitys. Reformaation menestys pakotti katolisen kirkon ”vastauskonpuhdistukseen”. Uusien ajatusten vastustamisen lisäksi kirkko pyrki monella tavalla…

Reformaatio ja kirkkomusiikki

18.12.2006 / Tuppurainen, Erkki

Reformaattorien suhde musiikkiin Reformaatiota ennakoivat sellaiset henkilöt kuin englantilainen John Wycliffe ja böömiläinen Jan Hus, jotka korostivat mm. kansankielen käytön ja seurakunnan aktiivisen osallistumisen merkitystä jumalanpalveluksissa. Uskonpuhdistajat joutuivat pyrkiessään 1500-luvulla…

Keskiajan ja renessanssin soittimet

13.12.2006 / Murtomäki, Veijo

Soittimiston arabialainen alkuperä Koska alkuperäissoittimia on säilynyt vain vähän, tärkeimpiä lähteitä keskiajan ja renessanssin soittimiston kannalta ovat tämän päivän kansansoittimet: arabialainen luuttu, balkanilainen fiideli, turkkilainen skalmeija jne. Suuri osa soittimistosta…

Bel canto

30.10.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Rondo Classicassa 9 / 2004 (vol. 41), s. 30-35 nimellä Kauniin laulun nousu ja tappio. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Italialaisen bel canton aikakausi perustui virtuoosisuuteen ja…

Pyhä Palestrina paistattelee pilven päällä

1.8.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. ”Kirkkomusiikin pelastaja” – hengen mies vai rahastava opportunisti? Kirkkomusiikin puhdistaja? Vastauskonpuhdistuksen voimat tiivistivät rintamaansa musiikissakin rivakasti. Jo 1528 Pariisin synodi…

Monteverdi yhdisti tuotannossaan kirkon ja teatterin

1.8.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Claudio Monteverdi (1567-1643) oli uuden ajan ensimmäinen suuri säveltäjämestari, Bachiin ja Beethoveniin verrattavissa oleva nero, jonka tuotanto näytti suunnan myöhemmälle…

Keskiajan moniääninen kirkkomusiikki

24.5.2006 / Tuppurainen, Erkki

Lännen kirkon musiikissa 800-luvulta alkaen esiintyvä moniäänisyys liittyy läheisesti tropeerauskäytäntöihin ja siis myös proprium-teksteihin. Moniäänisyyden kehittyminen vaikutti puolestaan nuottikirjoitukseen, koska se edellytti määrämittaisten sävelkestojen ilmaisemista. Näin päädyttiin ns. modaalisen notaation…

Bysantin laulutaiteesta ja laulajista

9.12.2005 / Seppälä, Hilkka

Laulu – jumalanpalveluksen ääni Ortodoksisen kirkkolaulun lähtökohtana on varhaiskristillinen käytäntö ja ne laulun säännöt, jotka kristallisoituivat käyttöön kristillisessä Bysantin keisarikunnassa. Kirkkomusiikilla on ikonitaiteen tavoin normatiivinen luonne ja se on yksinomaan…

Itäslaavilainen kirkkomusiikki uudella ajalla

8.12.2005 / Harri, Jopi

Jakautuminen itäiseen ja läntiseen haaraan Kirkko suurvaltojen puristuksessa Baltiaan syntyi 1300-luvulla uusi suurvalta, Liettua, jonka alue oli laajentunut Itämereltä Mustallemerelle ja kattoi suurimman osan nykyisistä Valko-Venäjästä ja Ukrainasta. Vuonna 1386…

Itäslaavilainen kirkkomusiikki keskiajalla

8.12.2005 / Harri, Jopi

Kirkkovuosi: sanctorale itäslaavilainen kirkkomusiikki Itäslaavien kääntyminen kristinuskoon Itäslaavilainen kirkkomusiikki on itäslaavilaisten kansojen (nykyisten venäläisten, ukrainalaisten ja valkovenäläisten) jumalanpalvelusmusiikkia. Enemmistö itäslaaveista on ortodokseja, mutta osa Keski-Euroopan itäslaaveista on historian kuluessa liittynyt…

Virsikirjan vaiheita

4.11.2005 / Oramo, Ilkka

Milloin kansankielisiä virsiä ensi kerran laulettiin Suomen kirkoissa, on hämärän peitossa. Ainakin suuriin juhlapyhiin liittyviä leisejä, Kyrie eleison -huudahduksesta kehittyneitä kansankielisiä kirkkolauluja, lienee ollut käytössä jo Maunu Särkilahden piispankaudella 1400-luvun…

Hovimusiikkia Pohjolassa

4.11.2005 / Oramo, Ilkka

Musiikin eri lajit saavat muotonsa niiden tehtävien mukaan, joita niillä oli yhteiskunnassa. Eri säädyillä ja yhteiskuntaluokilla oli kullakin oma musiikkinsa. Hovi ja kirkko olivat keskiajalla ja uuden ajan ensimmäisinä vuosisatoina…

Urkuja ja urkureita

4.11.2005 / Oramo, Ilkka

Katolisena aikana kirkkomusiikki oli ensi sijassa laulettua musiikkia. Rooman kirkko suhtautui torjuvasti tai ainakin epäluuloisesti soitinten käyttöön, sillä suloisten sointien aistillisen lumon pelättiin johtavan kirkkokansan ajatukset pois pääasiasta, Jumalan sanan…

Kaupunginmuusikkoja

4.11.2005 / Oramo, Ilkka

Kaupunkien kehitys Euroopan sydän- ja myöhäiskeskiajan kulttuurikehitykselle leimallinen piirre oli vanhojen kaupunkien vaurastuminen, uusien perustaminen ja kaupunkimaisen elämänmuodon kehittyminen. Kaupungit poikkesivat maaseudusta elinkeinorakenteensa ja asukkaittensa oikeudellisen aseman nojalla. Niissäkin tosin…

Piae Cantiones

4.11.2005 / Oramo, Ilkka

Piae cantiones (1582) Uskonpuhdistuksen ajan merkillisimpiä ilmiöitä on vuonna 1582 julkaistu latinankielinen cantiokokoelma Piae Cantiones Ecclesiasticae et Scholasticae Veterum Episcoporum, in Inclyto Regno Sueciae paßim vsurpatae, nuper studio viri cuiusdam…

Luterilainen koraali

4.11.2005 / Oramo, Ilkka

Virsikirjat ovat laulettavaksi tarkoitetun hengellisen runouden kokoelmia; sävelmiä niihin ei sisälly. Kirkoissa tarvittiin näin ollen kanttori, joka tunsi myös virsiteksteihin kuuluvat sävelmät ja saattoi toimia esilaulajana. Seurakunta oppi sekä virsien…

Poliittinen kehitys 1523—1721 ja uskonpuhdistus

4.11.2005 / Oramo, Ilkka

Poliittinen kehitys Myöhäiskeskiajan pohjoismainen valtioliitto Kalmarin unioni (1397-1523) hajoaa ruotsalaisten noustua kapinaan tanskalaisia vastaan. Tanskalainen unionikuningas Kristian II pyrkii nujertamaan ruotsalaisten vastarinnan ja järjestää 1520 Tukholman verilöylyn, jossa mestauttaa satakunta…

Ensimmäiset protestanttiset messukirjat

4.11.2005 / Oramo, Ilkka

Lutherin Saksalainen messu (1526) Uskonpuhdistus toi mukanaan uuden jumalanpalvelusjärjestyksen. Martti Luther julkaisi ensin opillisia uudistuksia sisältävän latinankielisen messukirjan Formula missae (1523), ja kolme vuotta myöhemmin ilmestyi Deutsche Messe und Ordnung…

Takaisin ylös