Massenet: loppukauden oopperat
16.10.2024 / Murtomäki, Veijo
Loppukauden oopperat Viimeisissä oopperoissaan Massenet saattaa vaikuttaa paikoin väsähtäneeltä, mutta enimmäkseen laatu säilyy, ja hienosti kaareutuva melodiikka on yhtä tallella. Olennaista on, että Massenet’n uran, joka käsittää 26 oopperaa, lähes…Massenet: oopperoiden tulvaa
16.10.2024 / Murtomäki, Veijo
Oopperoiden tulvaa Le Cid Le Cid (1885, Opéra), suuri ooppera, perustuu Corneillen näytelmään (1637) ja kertoo legendaarisesta espanjalaistaistelija Rodrigo Diaz de Bivarista (1026-99), joka löi maurit. Oopperan jännite syntyy siitä,…Massenet: oopperat amerikkalaissopraanolle
16.10.2024 / Murtomäki, Veijo
Oopperat amerikkalaissopraanolle Massenet tutustui 1887 Pariisissa opiskelevaan amerikkalaissopraano Sybil Sandersoniin (1865-1903), jolla oli – kauneuden lisäksi – poikkeuksellisen loistava ja laajaulotteinen ääni. Massenet otti laulajattaren suojelukseensa, järjesti tälle opetuksen Marchesin…Massenet’n Manon ja Werther
22.8.2024 / Murtomäki, Veijo
Kaksi maailmanvalloittajaoopperaa: Manon ja Werther Massenet tunteikkaana Massenet’n nimi yhdistetään useimmiten kahteen oopperaan, Manoniin ja Wertheriin, joissa säveltäjä siirtyi opéra lyrique -lajista uuteen drame lyriqueen. Pastissien kirjoittaminen sopi Massenet’lle hyvin,…Vincent d’Indy oopperasäveltäjänä
28.3.2024 / Murtomäki, Veijo
Vincent d’Indy Vincent d’Indy (1851–1931) oli Ranskan musiikin eräs voimahahmo 1900-luvun vaihteen molemmin puolin säveltäjänä, opettajana, yhdessä Charles Bordes’n ja Alexandre Guilmant’in kanssa 1894 perustamansa ja Pariisin konservatorion vastapainoksi ajatellun…Ranskan myöhäiset wagnerilaiset oopperat
2.11.2023 / Murtomäki, Veijo
Emmanuel Chabrier Pirullinen kohtalo riesana Emmanuel Chabrier (1841–94) oli taitava pianisti ja laulusäveltäjä, lyyrikko, koomikko ja koloristi, joka pyrki dramaatikoksi – osin taloussyistä, sillä hän luopui säveltäjäksi heittäydyttyään virastotöistään juristina.…Félicien David oodi- ja oopperasäveltäjänä
12.8.2023 / Murtomäki, Veijo
Félicien David Sosialisti ja eksootikko Félicien David (1810–76) oli varhain orvoksi tullut lahjakkuus, joka konservatorio-opintojensa päätteeksi ajautui köyhyyteen, sillä hänelle ei herunut mitään palkintoja konservatoriosta. Kenties osin siksi hän liittyi…Camille Saint-Saëns’n konsertoivat teokset
11.1.2023 / Murtomäki, Veijo
Ranskalaisen soitinmusiikin, ennen muuta kamari- ja konserttomusiikin, välillä vain vähän arvostettu jättiläinen oli Camille Saint-Saëns (1835–1921). Hän sävelsi 44 vuoden aikana (1858–1902) peräti 29 konsertoivaa teosta, joista konserttoja on kymmenen,…Saint-Saëns
11.1.2023 / Murtomäki, Veijo
Simson ja Delila Samson et Dalila (1868-77; Weimar, 1877), opéra, on lajiltaan vaikeasti määrittyvä teos, sillä sen herätteenantajana toimi Mendelssohnin oratorio Elias, ja se on enemmän velkaa englantilaiselle ja saksalaiselle…Väli-Amerikan musiikki ja konsertoivuus
1.2.2021 / Murtomäki, Veijo
Guatemalan musiikki Guatemalasta tuli espanjalaiskonkvistadorien valloituksen jälkeen (1523–24) merkittävä musiikkikeskus, etenkin pääkaupungista Guatemala City ja sen katedraalista (1534–). 1500–1600 luvuilla toimi useita Espanjasta muuttaneita säveltäjiä, kuten Juan Gutiérrez de Padilla…Konsertto Pohjois-Amerikassa
19.1.2021 / Murtomäki, Veijo
Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen Uudessa Englannissa, etenkin Bostonin seudulla, kukoisti jo 1700-luvun lopulla ja täydemmin sitten 1800-luvun puolivälistä eteenpäin eurooppalaisen mallin mukainen konsertti- ja musiikkielämä konservatorioineen, solisteineen ja säveltäjineen. 1900-luvun puolella Amerikan…Musiikki ja konsertoivuus Etelä-Amerikassa
25.11.2020 / Murtomäki, Veijo
Etelä-Amerikan musiikki Jo aiemmin renessanssin ja barokin aikana jesuiittamunkkien ja -säveltäjien opetustyön tuloksena espanjalaisten ja portugalilaisten valtaamissa siirtomaissa varsinkin Etelä-Amerikassa sekä Meksikossa sävellettiin eurooppalaisen mainstreamin mukaista musiikkia, jossa lähinnä valloitettujen…Konsertto Englannissa
7.11.2020 / Murtomäki, Veijo
Britit, skotit, irlantilaiset ja kymrit konserttosäveltäjinä Englannin musiikin historiaan liittyvä tärkein myytti on se, ettei se sisältäisi juuri säveltäjiä Purcellin ja Brittenin välillä. Tätä ovat toistelleet vielä viime vuosina merkittävät…Konserttoja Balkanilta ja Baltiasta
24.9.2020 / Murtomäki, Veijo
Romanialaissäveltäjiä Maan ongelmana olivat valtiollisen ja kulttuurin elämän vaikeudet, joskin folkloristinen nationalismi kukoistivat jo 1800-luvun jälkipuoliskolla Moldavian ja Valakian alueilla, minkä lisäksi bysanttilaisella orientalismilla ja turkkilaisuudella oli oma vaikutuksensa. Transsilvaniassa…Unkarilaisia konserttosäveltäjiä
24.9.2020 / Murtomäki, Veijo
Unkarilaisuutta edusti 1800-luvun kulttuurissa näkyvimmin kosmopoliitti Ferenc (Franz) Liszt, joka ei liene osannut edes rakastamansa maan kieltä, vaikka hän tunnustikin: “sydämessäni olen unkarilainen”. Toisaalta mustalaisten “alla zingara” -idiomi liitettiin unkarilaisuuteen…Tšekkiläisiä konserttosäveltäjiä
22.9.2020 / Murtomäki, Veijo
Böömi ja Määri Böömi ja Määri olivat tuottaneet muusikoita Euroopalle viimeistään 1600-luvulta lähtien, ja aluetta pidettiin 1700-luvulla suorastaan “Euroopan konservatoriona” (Burney). Alue oli ollut aivan keskeisessä ja ratkaisevassa roolissa esimerkiksi…Viulukonsertto op. 47
14.9.2020 / Murtomäki, Veijo
Sibeliuksen viulukonserton op. 47 valmistumisprosessi otti aikaa ja oli monella tapaa jännittävä. Se tuotti kaksi versiota: varhaisemman 1904, joka on palannut hiljakseen uudestaan käyttöön, sekä lopullisen version 1905. Ensimmäinen versio…Puolalaisia konserttosäveltäjiä
14.9.2020 / Murtomäki, Veijo
Kosmopoliittisuutta ja kansanmusiikkia Useimmat puolalaissyntyiset soitinsäveltäjät (Lipinski, Chopin, Wieniawski, X. ja Ph. Scharwenka, Moszkowski) olivat niin vahvasti integroituja eurooppalais-kosmopoliittiseen musiikkielämään, että heidän ymmärtämisensä ja käsittelemisensä puhtaasti tai pääosinkaan kansallisista lähtökohdista…Emil von Reznicek
18.5.2020 / Murtomäki, Veijo
Emil Nikolaus von Reznicek Orkesterisäveltäjä Straussin varjossa Emil Nikolaus von Reznicek (1860–1945) syntyi Wienissä böömiläisistä vanhemmista ja saksalaistui ajan mittaan. Reznicek oli säveltäjä ja kapellimestari, joka sai ensikoulutuksensa Grazissa (1874–)…Hans Pfitzner
17.5.2020 / Murtomäki, Veijo
Hans Pfitzner Natsimyönteinen antimodernisti ja -semitisti Hans Pfitzner (1896–1949) syntyi Moskovassa saksalaisista vanhemmista. Hän oli ”viimeinen romantikko”, suuren saksalaisen tradition säilyttäjä, konservatiivi ja natsimyönteiseksi tulkittu säveltäjä, antimodernisti ja antisemitisti, joka…Florent Schmitt
17.5.2020 / Murtomäki, Veijo
Florent Schmitt Elämä ja toiminta Florent Schmitt (1870–1958) syntyi Blamontissa itä-Ranskassa Lothringenissä/Lorrainessa. Hän opiskeli vuodesta 1887 Nancyn konservatoriossa ennen pääsemistään Pariisin Konservatorioon (1889), jossa hänen opettajinaan toimivat Théodore Dubois ja…Charles Koechlin
17.5.2020 / Murtomäki, Veijo
Charles Koechlin Charles Koechlin (1867–1951) syntyi elsassilaisperheeseen Pariisissa, jonka konservatoriossa hän oli Massenet’n ja Faurén oppilas ja itse puolestaan Poulencin, Tailleferren ja Henri Sauguet’n (1901–89) opettaja. Opiskelutovereita olivat mm. Enescu,…Saksalaisia orkesterisäveltäjiä NS-valtion aikana
2.4.2020 / Murtomäki, Veijo
Kansallissosialismi ja musiikki Nouseva kansallissosialismi, valtaideologiana 1933–45, vaikutti syvällisesti Saksan kulttuuri- ja taidepolitiikkaan, samalla myös musiikkielämään. Sen vaikutus ulottui myös Kolmanteen valtakuntaan liitettyihin maihin (Itävalta, Böömi, Tanska, Norja, Hollanti, Belgia,…Itävaltalaisia ja sveitsiläisiä orkesterisäveltäjiä
28.3.2020 / Murtomäki, Veijo
ITÄVALTA JA WIENIN MODERNISMI Vaikka 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kuvaa saksalaissinfoniikasta värittävät vahvasti Brucknerin, Brahmsin, Straussin ja Mahlerin jättiläishahmot, heidän rinnaltaan löytyy kosolti hienoja säveltäjiä, joista osa edustaa klassista asennoitumista, osa myöhäis- ja jälkiromanttista…Romanttisen pianomusiikin kaanon
5.2.2020 / Murtomäki, Veijo
Musiikinhistorian kaanon on ollut ainakin parin vuosikymmenen ajan eräs musiikintutkimuksen ajankohtaisimmaista, samalla vaikemmista ja kiistellyimmistä kysymyksistä. Siitä, kuinka tulenarasta aihepiiristä kaanonissa yleensä on kysymys, käy oivaksi näytteeksi myös Suomessa leimahtanut…Kauneuden lajit ja topokset romantiikassa
29.1.2020 / Murtomäki, Veijo
Hand, Ferdinand Gotthelf: Aesthetik der Tonkunst, Bd.: 1, Leipzig, (1837) -miellyttävä, viehättävä, kaunis -vieno, hiljainen, lauhkea, tyyni -luonteva, teeskentelemätön, naiivi, lapsellinen -sievä, siro, suloinen, hieno -ylevästi kaunis -sentimentaalinen, (liika)tunteellinen -suuri,…Romantiikan sävellajeista
29.1.2020 / Murtomäki, Veijo
Wolfgang Auhagen: Studien zur Tonartencharakteristik in theoretischen Schriften und Kompositionen vom späten 17. bis zum Beginn des 20. Jahrhunderts (Peter Lang, 1983) J. A. Schrader: Kleines Taschenwörterbuch der Musik (1827)…Romantiikan maantieteestä ja teemoista
29.1.2020 / Murtomäki, Veijo
A. ROMANTIIKKA AIKAKAUTENA 1800-LUVUN MUSIIKINHISTORIAN ALAKAUDET HISTORIAN KÄÄNNEKOHDAT 1770–1810 Esiromantiikka 1789 Ranskan vallankumous 1810–1830 Varhaisromantiikka 1814 Wienin kongressi ja Napoleonin jälkeinen aika 1830–1850 (Varsinainen) romantiikka eli täysromantiikka 1830 Suuri vallankumousvuosi…Ekspressio klassismissa
28.1.2020 / Murtomäki, Veijo
Ekspressio eli ’ilmaisu’ oli terminä käytössä jo 1700-luvun musiikkikirjallisuudessa, esimerkiksi Charles Avisonin kirjoituksessa An Essay on Musical Expression (1752). Muita käsitteitä olivat barokissa eritelty ilmiö nimeltä passio eli ’mielenliikutus’ (Descartes). 1700-luvulla…Tyylit ja topokset klassismissa
28.1.2020 / Murtomäki, Veijo
Klassinen musiikki on täynnä teatterista (ooppera, baletti), tansseista ja muista lähteistä ammentaneita musiikillisia tyylejä ja ilmaisukonventioita (topos; mon. topoi) sekä karaktereita (Charakter). Seuraavassa ovat listattuina tavallisimmat ilmaisutyypit ja -tyylit yhteisnimellä topokset.…Viulukonserton op. 47 syntyvaiheita
5.7.2019 / Virtanen, Timo
Sibeliuksen varhaisin viittaus viulukonserttoa varten kirjoitettuun luonnokseen esiintyy kirjeessä, jonka hän lähetti morsiamelleen Aino Järnefeltille Wienistä lokakuussa 1890. Säilyneen sävellyskäsikirjoitusaineiston perusteella emme voi tietää onko juuri tämä kirjeessä mainittu luonnos…Soittimet ja vokaaliteosten soitinversiot
7.3.2019 / Murtomäki, Veijo
Soitinten rooli vokaaliteoksissa Soittimia käytettiin keskiajalta lähtien vokaaliteoksissa korvaamaan tai kaksintamaan lauluosuuksia ja säestystarkoituksiin sekä maallisessa tanssimusiikissa, mutta soitinmusiikin varsinainen nousu alkaa vasta 1500-luvun taitteessa. Obrecht oli ensimmäisiä säveltäjiä, jolla on huomattava…Ranskalainen motetti ja oratorio 1600-luvulla
6.3.2019 / Murtomäki, Veijo
Kaksi uskontokuntaa ja kaksi musiikkityyliä Ranskassa oli 1600-luvulla protestanttien ja katolisten välisiä yhteenottoja: edelliset lauloivat psalmeja kansankielellä, jälkimmäiset ranskalaisia kirkkolauluja liturgian ulkopuolella. Virallisessa kirkkomusiikissa oli kaksi suuntausta: 1) vastauskonpuhdistuksen hengessä…Venetsialainen ooppera
26.2.2019 / Murtomäki, Veijo
Oopperan luonne muuttui Venetsiassa sen saaman suuren julkisuuden vuoksi: 1637 avattiin ensimmäinen oopperatalo Teatro Cassiano. Vuoteen 1700 tultaessa Venetsiassa oli 17 oopperateatteria ja niissä oli esitetty 388 produktiota. Oopperoita kuulivat…Oopperan ennakoijia
26.2.2019 / Murtomäki, Veijo
Ensimmäiset oopperat ovat 1500-luvun loppuvuosilta, mutta ajatus draaman ja musiikin yhteydestä on peräisin antiikista, jossa näytelmien kuoro-osat laulettiin, samoin myös dialogit. Keskiaikana oopperan edeltäjiä olivat liturgiset draamat: mm. Danielin näytelmä ja Herodeksen näytelmä. Angelo…Populaarimusiikki – taidemusiikki
8.5.2008 / Nuorvala, Juhani
1960-luku: soundi Popmusiikissa alettiin kiinnostua äänitysstudion luovista käyttömahdollisuuksista 1960-luvun jälkipuolella. Viimeistään The Beatlesin Sergeant Pepper’s Lonely Hearts Club Band -LP:n ilmestyttyä 1967 äänilevystä tuli konserttiesityksistä riippumaton taiteellinen kokonaisuus. Studiotekniikka päällekkäin-…Postmodernismi ja uusromantiikka
8.5.2008 / Nuorvala, Juhani
Postmodernismilla (= ”modernin jälkeen” tullut) tarkoitetaan historiaan reflektiivisesti – pohdiskelevasti, heijastelevasti – tai ironisesti suhtautuvaa, eri ikäisiä ja tyylisiä elementtejä vapaasti yhdistelevää taide- ja kulttuurivirtausta. Postmodernia asennetta luonnehtii kehitysuskon ja…Minimalismi
8.5.2008 / Nuorvala, Juhani
Minimalismi on 1900-luvun jälkipuolella syntynyt niukka-aineksisuuteen perustuva taidesuuntaus, jolla on omat ilmentymänsä kaikissa taidelajeissa. Musiikissa minimalismi kukoisti erityisesti Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Minimalistisen musiikin eli minimaalimusiikin keskeisin alalaji on repetitiivinen musiikki eli…Toinen napolilainen säveltäjäpolvi
26.2.2008 / Murtomäki, Veijo
Toiseksi napolilaiseksi koulukunnaksi on vanhastaan tavattu kutsua Vincin, Leon ja Pergolesin jälkeistä oopperasäveltäjien sukupolvea, joka opiskeli Napolissa, mutta jonka edustajista kaikki eivät suinkaan olleet italialaisia (Hasse) – tai opiskelleet Italiassa…Renessanssin synty musiikissa
30.8.2007 / Murtomäki, Veijo
Renessanssi historiassa Yleisessä historiassa uuden ajan alkuna pidetään lähinnä 1400-luvun loppua ja 1500-luvun alkua, jonka ratkaisevasti uusia ilmiöitä ovat kirjapainotaito, löytöretket, kolonialismi ja reformaatio (uskonpuhdistus). Nämä mahdollistivat maailmankuvan mullistuksen, etenkin…Wagnerin jälkeinen saksalainen ooppera
15.3.2007 / Murtomäki, Veijo
Wagner-kuumetta Euroopassa Kaikki oli toisin oopperassa Richard Wagnerin (1813-83) jälkeen. Hänen vaikutuksensa oli ylitsevuotava, mikä kuului orkesterimusiikissa (Bruckner, Mahler, Strauss) soittimiston suurentumisena, kromatiikan lisääntymisenä ja ns. “Tristan-soinnun” käyttönä. Lisäksi saksalaisessa…1800-luvun lopun ranskalainen ooppera ja Wagner
25.1.2007 / Murtomäki, Veijo
Wagnerin vastustusta Wagnerin rantautuminen Ranskaan tapahtui asteittain. Saksalaissäveltäjä oleskeli ja työskenteli Pariisissa ensin 1839-42, myöhemmin aina silloin tällöin (1849, 1850, 1853, 1858, 1859, 1860, 1861, 1866, 1867), mutta Ranskan hän…Bel canto: Giuseppe Verdi
10.11.2006 / Murtomäki, Veijo
Elämänvaiheet Giuseppe Verdi (1813–1901) syntyi pikkukylässä lähellä Bussetoa, Parman herttuakunnassa. Hän kävi koulua 11-vuotiaasta alkaen Busseton kimnaasissa ja otti musiikkitunteja paikalliselta kapellimestarilta (1825–). Verdiä ei hyväksytty Milanon konservatorioon (1832), mutta…Orkesterisäveltäjiä saksalaisessa myöhäisromantiikassa
17.8.2006 / Murtomäki, Veijo
Vaikka 1800-luvun lopun ja 1900-luvun vaihteen kuvaa saksalaissinfoniikasta värittävät vahvasti Brucknerin, Brahmsin, Straussin ja Mahlerin jättiläishahmot, heidän rinnaltaan löytyy kosolti hienoja säveltäjiä, joista osa edustaa klassistista asennoitumista, osa myöhäis- ja…Orkesterin ja orkesterimusiikin uudistajat: ohjelmasinfonia ja sinfoninen runo
17.8.2006 / Murtomäki, Veijo
Hector Berlioz Saksan 1800-luvun alkupuoliskon orkesterimusiikki oli vain kohtalaisen innovatiivista. Sinfoniassa seurattiin muutamin poikkeuksin vanhaa neliosaista muotoa, joskin ohjelmallisia piirteitäkin alettiin hyödyntää (Spohr) sekä kehittää kuvallisuutta ja luonnehtivuutta romanttisen ilmaisun…Uudelleenlöydetty Berlioz on romantiikan suuria nimiä
31.7.2006 / Murtomäki, Veijo
Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. En liene ainoa, jolle varhaisin mielikuva Hector Berliozista (1803-69) liittyy Gustav Dorén mainioihin karikatyyreihin: langanohut säveltäjä johtamassa satapäistä kuoroa tai…Kansallissäveltäjä Hugo Alfvén on asemansa ansainnut
31.7.2006 / Murtomäki, Veijo
Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Ruotsin etevin sinfonikko sai työlääntyä Uppsalassa kantaatti- ja juhlasäveltäjänä Alfvénin ja Sibeliuksen vertailu on koitunut meillä edellisen haitaksi Vailla arvostusta…Pohjoismaiden keskiaikainen kirkkomusiikki
24.5.2006 / Tuppurainen, Erkki
Kun pohjoiset kansat ensimmäisen vuosituhannen lopulla mm. ”Pohjolan apostolin” Ansgariuksen johdattamina tutustuivat kristinuskoon, lännen kirkon jumalanpalvelukset olivat pitkälti vakiintuneet, ja gregoriaanisen laulun osalta oli havaittavissa jo taantumisen merkkejä. Pohjoismainen jumalanpalvelusmusiikki…Keiser, Saksan barokkioopperan kuningas
16.5.2006 / Murtomäki, Veijo
Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Häväisty ja jälleen palautettu maine Mainen kunnia on katoavaa sorttia, mutta menneen kunnian palautus on silti aina mahdollista. Reinhard Keiserin…Franz Schmidt — Itävallan viimeinen sinfonikko
2.5.2006 / Murtomäki, Veijo
Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Wienissä arvostettu säveltäjä Kaikkihan nykyään tuntevat Mahlerin ja hänen sinfoniansa. Tuntevat, vaikka Mahler jäi eläessään vaeltavaksi juutalaiseksi, jota wieniläinen yleisö…Salieri — myrkyttäjäkonna vai viaton musiikkimies?
2.5.2006 / Murtomäki, Veijo
Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Elokuvan mustamaalaama säveltäjä Antonio Salieri (1750-1825) – murhanhimoinen, kademielinen mitättömyys, joka omaa asemaansa pönkittääkseen ja päästäkseen eroon palvotusta kilpailijastaan myrkytti…Veljeni vierailla mailla
1.9.1998 / Oramo, Ilkka
Ateenalaisten laulu Sunnuntaina 19. helmikuuta 1899 Sibelius kirjoitti Kajanukselle: “Sinun huudahduksesi ‘eläköön rakas isänmaa’ kaikuu sydämessäni – niin, Eläköön tämä onneton onneton maa.”[1] Neljä päivää aikaisemmin keisari oli allekirjoittanut helmikuun…Maailman huonoin säveltäjä
15.2.1996 / Oramo, Ilkka
Puolalaissyntyinen ranskalainen säveltäjä, kapellimestari ja musiikkikirjailija René Leibowitz (1913–1972) julkaisi vuonna 1955 Sibeliuksen 90-vuotispäivän kunniaksi pamfletin Sibelius, le plus mauvais compositeur du monde (Sibelius, maailman huonoin säveltäjä). Sitä painettiin 51…