Konsertto Suomessa 1800-luvun lopusta modernismin kynnykselle
8.9.2020 / Murtomäki, Veijo
Suomalaissäveltäjiä Ruotsilla ja sen myötä osin Suomellakin on oma musiikinhistoriansa keskeytyksettä keskiajasta lähtien, joskaan säveltäjiä ei löydy jokaiselta aikakaudelta. Suomalaisia renessanssisäveltäjiä ei tunneta, ja myöhäistä barokkiakin edustaa vain muutama näyte.…Toinen tasavalta 1944–1994
11.2.2019 / Oramo, Ilkka
Sotien jälkeen edellisten vuosikymmenten nationalismi, jota poliittiset uhkakuvat olivat ruokkineet, väistyi uuden liberaalin ajattelun tieltä. Uuden ilmeen musiikkiin toivat rintamalla palvelleet säveltäjät. Einar Englundin (1916–99) ensimmäinen sinfonia (1946), Shostakovitshin Leningrad-sinfonian…Euroopan unionin aika 1995–
11.2.2019 / Oramo, Ilkka
(tulossa)Ensimmäinen tasavalta 1919–1944
11.2.2019 / Oramo, Ilkka
Joulukuussa 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi. Sibeliuksen asema maan johtavana säveltäjänä oli vakiintunut ja hänen kehityksensä omaksunut suunnan, jonne johtavat jäljet peittyivät mahdollisilta seuraajilta. 5. sinfonian kolmannessa ja lopullisessa versiossa (1919)…ETY-kokouksesta Euroopan unioniin
7.12.2017 / Oramo, Ilkka
ValmisteillaUuden ajan uusi musiikki
10.6.2017 / Oramo, Ilkka
Saksa vuonna nolla Saksan Darmstadtissa järjestettiin vuonna 1946 uuden musiikin kesäkurssit. Niiden ensimmäinen tehtävä oli perehtyä siihen, mitä musiikissa oli tapahtunut vuoden 1920 jälkeen. Siitä nuorella muusikkopolvella ei 1930-luvun natsivallan…Piano- ja kamarimusiikkia
7.6.2017 / Oramo, Ilkka
Sinfonikko Einar Englund aloitti säveltäjänuransa sodan aikana kamarimusiikilla. Hänen varhaisista töistään tärkein on pianokvintetto f-molli (1941), joka säveltäjän omien sanojen mukaan on ”sekä temaattisesti että soinnullisesti omalaatuinen sekoitus Franckia, Regeriä,…Sinfonian kolme tyyppiä
2.6.2017 / Oramo, Ilkka
Kun säveltäjät Länsi-Euroopassa II maailmansodan jälkeen enimmäkseen kaihtoivat perinteisiä lajinimiä, Suomessa sinfonian asema pysyi vakaana. Tähän epäilemättä vaikutti Sibeliuksen perinne. Sinfonioita sävelsivät sekä vanhemman ikäpolven säveltäjät että nuoret, sillä Sibeliuksen…Kehittyvä infrastruktuuri
2.6.2017 / Oramo, Ilkka
Sodan oloissa yhteiskunnallinen toiminta oli häiriintynyt kaikilla siviilielämän aloilla. Kun rauhantila oli saavutettu, musiikkielämä heräsi kiihkeään sykkeeseen, mitä kuvastaa parhaiten, että vuoden 1945 aikana pidettiin 13 sävellyskonserttia. Samana vuonna säveltäjät…Epinikiasta Tripartitaan
2.6.2017 / Oramo, Ilkka
Vaikka sinfonia oli monille säveltäjille eräänlainen pakkomielle, jonka itsepintaisuudessa kuvastuu Sibeliuksen varjon pituus, oli myös säveltäjiä, jotka eivät koskaan joutuneet tämän pakkomielteen valtaan. Välillä kaikki kirjoittivat orkesteriteoksia, joille antoivat suurempia…Kriisien ajasta ETY-kokoukseen
9.6.2015 / Oramo, Ilkka
Kansainvälisiä kriisejä 1960-luvun alussa idän ja lännen suhteet kiristyivät entisestään. Kun Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain johtajat, pääsihteeri Nikita Hruštšov ja presidentti John F. Kennedy, kesäkuussa 1961 tapasivat Wienissä, Hruštšov uhkasi solmia…Ortodoksinen kirkkolaulu
28.4.2010 / Oramo, Ilkka
Sanan ja sävelen ykseys Ortodoksinen jumalanpalvelus on saarnaa lukuun ottamatta kokonaan laulua tai pyhien tekstien resitointia. Idän kirkon liturginen laulu sisältää itse asiassa “runopukuisen laulettavan uskonopin”, jonka ajatellaan painuvan helpommin…Sinfonian kolmas aikakausi
3.6.2009 / Oramo, Ilkka
In the twentieth century, the symphony moved to the suburbs. Richard Taruskin Vuosisadan vaihteen modernin loppukauden aikana sävellyslajien keskinäisissä suhteissa tapahtui syvälle ulottuvia muutoksia, jotka olivat seurausta dissonanssin emansipaatiosta, tonaalisuuden…Modernista Uuteen musiikkiin
2.6.2009 / Oramo, Ilkka
Ensimmäistä maailmansotaa ympäröivinä vuosina vuosisadan vaihteen moderni (Die Moderne) jakaantui kahtia, uuteen musiikkiin (Neue Musik) ja neo- eli uusklassismiin. Kun Richard Strauss (1864–1949) vuoden 1910 tienoilla kääntyi perinteisempään suuntaan, Arnold…Erillisrauhasta Yöpakkasiin
31.5.2009 / Oramo, Ilkka
Syyskuun 19. päivänä 1944 Suomi irtautui sodasta solmimalla aseleposopimuksen Neuvostoliiton ja Ison-Britannian kanssa. Rauhanehtoihin sisältyi alueluovutuksia: Karjala, Salla, Petsamo ja Suomenlahden saaria. Porkkala oli vuokrattava Neuvostoliitolle viideksikymmeneksi vuodeksi, saksalaiset joukot…Konserttovalikoima kasvaa
11.11.2008 / Oramo, Ilkka
Sinfonian vahva asema suomalaisessa orkesterikirjallisuudessa kertoo siitä, ettei Suomessa ollut samanlaista tarvetta panna välejä poikki toista maailmansotaa edeltäneen musiikkikulttuurin kanssa kuin monissa Keski-Euroopan maissa, joissa sinfonioita kirjoittivat enää vain muutamat…Päällysviitasta Viimeisiin kiusauksiin
11.11.2008 / Oramo, Ilkka
Päällysviitta ja sen seuraajat Kun radio 1940-luvun lopulla kiinnostui oopperasta, syntyi uusi laji, radio-ooppera, jonka ensimmäisiä teoksia olivat Ahti Sonnisen Merenkuninkaan tytär (Leo Apo, 1949), Tauno Pylkkäsen (1918–1980) Sudenmorsian (Aino…Sinfonian muodonmuutoksia
11.11.2008 / Oramo, Ilkka
Joonas Kokkonen Joonas Kokkonen (1921–96) odotti Brahmsin tavoin pitkään ennen kuin tohti koskea sinfoniamuotoon. Jo Kokkosen ensimmäinen sinfonia (1960) on dodekafoninen ja sitä paitsi hänen ensimmäinen laaja teoksensa suurelle orkesterille ylipäätään. Tyylillisesti…Sinfonisen runon myöhäiskausi
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
Kun sinfonia vajosi taantumaan Sibeliuksen nuorempien aikalaisten tuotannossa, sinfoninen runo kukoisti Suomessa 1920- ja 1930-luvulla. Saksassa sen parhaat päivät olivat jo luetut sen jälkeen kun Strauss oli luopunut siitä ja…Yksinlauluja
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
Sibelius sävelsi itsenäisessä Suomessa enää muutaman yksinlaulun, joista yksikään ei saanut opusnumeroa: Mummon syntymäpäivä JS 136 (Anon., 1919) lienee sävelletty anopille, Elisabet Järnefeltille, Små flickorna JS 174 (Procopé, 1920) Lucifer-nimistä…Uudentyyppistä kamarimusiikkia
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
1920-luvun modernismille tunnusomainen ilmiö on myös uudentyyppinen kamarimusiikki. Perinteisten kamarimusiikin lajien (jousikvarteton, trion ja duosonaatin) rinnalle ilmaantuu laajemmille kokoonpanoille sävellettyjä teoksia. Aarre Merikannon Konsertto viululle, klarinetille, käyrätorvelle ja jousisekstetille (1924)…Konserttoja pianolle, viululle ja sellolle
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
[Artikkeli on luonnos] Kansallisromanttikkojen sukupolven keskeisiä suomalaisia konserttosäveltäjiä ensimmäisen tasavallan aikana ovat Selim Palmgren (1878–51), Ernst Linko (1889–1960) ja Ilmari Hannikainen (1892–1955). Etevinä pianisteina he olivat itse konserttojensa ensimmäisiä esittäjiä.…Sodan ääniä
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
Painostus, sodan uhka ja sota ovat omiaan synnyttämään patrioottista musiikkia. Suomessa tämä oli koettu vuoden 1899 Helmikuun manifestin ja vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä, kun Sibelius sävelsi Ateenalaisten laulun (1899), Finlandian…Oopperaa kansallisista aiheista
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
Leevi Madetojan 1920-luvun pääteos on ooppera Pohjalaisia (1923) Artturi Järviluoman tekstiin. Järviluoman näytelmä oli kymmenen vuotta aikaisemmin saavuttanut suuren menestyksen, sillä se vetosi sortoa ja mielivaltaa kokeneen väestön vapaudenkaipuuseen. Ne…Lauluja ja kantaatteja
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
1930-luvulla Saksassa suureen suosioon noussut ja saksalaismielisyydestään tunnettu Yrjö Kilpinen (1892–1959) sävelsi sodan aikana pääasiassa saksankielisiä lauluja, mm. Lieder um eine kleine Stadt op. 95 (Berta Huber, 1942), Liederfolge op.…Hiipuva kuorolaulu
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
Mieskuorolaulu Uusia mieskuorolauluja valmistui ensimmäisen tasavallan 25 vuoden aikana huomattavasti vähemmän kuin kultakaudella. Mieskuorolla ei Venäjän vallankumouksen ja ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa enää ollut samanlaista yhteiskunnallista tehtävää kuin aikaisemmin. Vanhat…Konserttoja perinteisille ja uusille soittimille
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
Konsertolla ei ollut suomalaisessa perinteessä samaa asemaa kuin sinfonialla huolimatta Sibeliuksen viulukonsertosta ja pianistisäveltäjien, Palmgrenin, Lingon ja Hannikaisen pianokonsertoista. 1940-luvulla valmistui vain muutama konsertto. Suomen Kulttuurirahasto päätti sen tähden 1950-luvulla…Merkkiteoksia näyttämölle ja elokuviin
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
Tauno Pylkkänen (1918–80) teki läpimurtonsa oopperasäveltäjänä Aino Kallaksen näytelmästä muokkaamaansa librettoon kirjoittamallaan kolminäytöksisellä oopperalla Mare ja hänen poikansa (1942–43), joka kantaesitettiin Suomalaisessa oopperassa 1945. Sen tapahtumat sijoittuvat saksalaisen ritarikunnan hallitsemalle…Sibelius ja saksalainen musiikinhistoria
15.10.1999 / Oramo, Ilkka
Harva säveltäjäessee lienee ollut vaikutukseltaan yhtä tuhoisa kuin Theodor W. Adornon ‘Glosse über Sibelius’. Sen julkaisi alun perin Zeitschrift für Sozialforschung vuonna 1938 arvosteluna Bengt von Törnen kirjasta Sibelius: a…Maailman huonoin säveltäjä
15.2.1996 / Oramo, Ilkka
Puolalaissyntyinen ranskalainen säveltäjä, kapellimestari ja musiikkikirjailija René Leibowitz (1913–1972) julkaisi vuonna 1955 Sibeliuksen 90-vuotispäivän kunniaksi pamfletin Sibelius, le plus mauvais compositeur du monde (Sibelius, maailman huonoin säveltäjä). Sitä painettiin 51…