Siirry sisältöön

Itsenäisyyden aika 1918-

Toinen tasavalta 1944–1994

11.2.2019 / Oramo, Ilkka

Sotien jälkeen edellisten vuosikymmenten nationalismi, jota poliittiset uhkakuvat olivat ruokkineet, väistyi uuden liberaalin ajattelun tieltä. Uuden ilmeen musiikkiin toivat rintamalla palvelleet säveltäjät. Einar Englundin (1916–99) ensimmäinen sinfonia (1946), Shostakovitshin Leningrad-sinfonian…

Euroopan unionin aika 1995–

11.2.2019 / Oramo, Ilkka

Ensimmäinen tasavalta 1919–1944

11.2.2019 / Oramo, Ilkka

Joulukuussa 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi. Sibeliuksen asema maan johtavana säveltäjänä oli vakiintunut ja hänen kehityksensä omaksunut suunnan, jonne johtavat jäljet peittyivät mahdollisilta seuraajilta. 5. sinfonian kolmannessa ja lopullisessa versiossa (1919)…

ETY-kokouksesta Euroopan unioniin

7.12.2017 / Oramo, Ilkka

Valmisteilla

Uuden ajan uusi musiikki

10.6.2017 / Oramo, Ilkka

Saksa vuonna nolla Saksan Darmstadtissa järjestettiin vuonna 1946 uuden musiikin kesäkurssit. Niiden ensimmäinen tehtävä oli perehtyä siihen, mitä musiikissa oli tapahtunut vuoden 1920 jälkeen. Siitä nuorella muusikkopolvella ei 1930-luvun natsivallan…

Piano- ja kamarimusiikkia

7.6.2017 / Oramo, Ilkka

Sinfonikko Einar Englund aloitti säveltäjänuransa sodan aikana kamarimusiikilla. Hänen varhaisista töistään tärkein on pianokvintetto f-molli (1941), joka säveltäjän omien sanojen mukaan on ”sekä temaattisesti että soinnullisesti omalaatuinen sekoitus Franckia, Regeriä,…

Sinfonian kolme tyyppiä

2.6.2017 / Oramo, Ilkka

Kun säveltäjät Länsi-Euroopassa II maailmansodan jälkeen enimmäkseen kaihtoivat perinteisiä lajinimiä, Suomessa sinfonian asema pysyi vakaana. Tähän epäilemättä vaikutti Sibeliuksen perinne. Sinfonioita sävelsivät sekä vanhemman ikäpolven säveltäjät että nuoret, sillä Sibeliuksen…

Kehittyvä infrastruktuuri

2.6.2017 / Oramo, Ilkka

Rakenteita ja rakentajia Sodan oloissa yhteiskunnallinen toiminta oli häiriintynyt kaikilla siviilielämän aloilla. Kun rauhantila oli saavutettu, musiikkielämä heräsi kiihkeään sykkeeseen, mitä kuvastaa parhaiten, että vuoden 1945 aikana pidettiin 13 sävellyskonserttia.…

Epinikiasta Tripartitaan

2.6.2017 / Oramo, Ilkka

Vaikka sinfonia oli monille säveltäjille eräänlainen pakkomielle, jonka itsepintaisuudessa kuvastuu Sibeliuksen varjon pituus, oli myös säveltäjiä, jotka eivät koskaan joutuneet tämän pakkomielteen valtaan. Välillä kaikki kirjoittivat orkesteriteoksia, joille antoivat suurempia…

Kriisien ajasta ETY-kokoukseen

9.6.2015 / Oramo, Ilkka

Kansainvälisiä kriisejä 1960-luvun alussa idän ja lännen suhteet kiristyivät entisestään. Kun Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain johtajat, pääsihteeri Nikita Hruštšov ja presidentti John F. Kennedy, kesäkuussa 1961 tapasivat Wienissä, Hruštšov uhkasi solmia…

Ortodoksinen kirkkolaulu

28.4.2010 / Oramo, Ilkka

Sanan ja sävelen ykseys Ortodoksinen jumalanpalvelus on saarnaa lukuun ottamatta kokonaan laulua tai pyhien tekstien resitointia. Idän kirkon liturginen laulu sisältää itse asiassa “runopukuisen laulettavan uskonopin”, jonka ajatellaan painuvan helpommin…

Sinfonian kolmas aikakausi

3.6.2009 / Oramo, Ilkka

In the twentieth century, the symphony moved to the suburbs. Richard Taruskin Vuosisadan vaihteen modernin loppukauden aikana sävellyslajien keskinäisissä suhteissa tapahtui syvälle ulottuvia muutoksia, jotka olivat seurausta dissonanssin emansipaatiosta, tonaalisuuden…

Modernista Uuteen musiikkiin

2.6.2009 / Oramo, Ilkka

Ensimmäistä maailmansotaa ympäröivinä vuosina vuosisadan vaihteen moderni (Die Moderne) jakaantui kahtia, uuteen musiikkiin (Neue Musik) ja neo- eli uusklassismiin. Kun Richard Strauss (1864–1949) vuoden 1910 tienoilla kääntyi perinteisempään suuntaan, Arnold…

Erillisrauhasta Kekkosen aikaan

31.5.2009 / Oramo, Ilkka

Poliittinen kehitys Syyskuun 19. päivänä 1944 Suomi irtautui sodasta solmimalla aseleposopimuksen Neuvostoliiton kanssa. Rauhanehtoihin sisältyi alueluovutuksia: Karjala, Salla, Petsamo ja Suomenlahden saaria. Porkkala oli vuokrattava Neuvostoliitolle 50 vuodeksi, saksalaiset joukot…

Sinfonisen runon myöhäiskausi

4.11.2008 / Oramo, Ilkka

Kun sinfonia vajosi taantumaan Sibeliuksen nuorempien aikalaisten tuotannossa, sinfoninen runo kukoisti Suomessa 1920- ja 1930-luvulla. Saksassa sen parhaat päivät olivat jo luetut sen jälkeen kun Strauss oli luopunut siitä ja…

Yksinlauluja

4.11.2008 / Oramo, Ilkka

Sibelius sävelsi itsenäisessä Suomessa enää muutaman yksinlaulun, joista yksikään ei saanut opusnumeroa: Mummon syntymäpäivä JS 136 (Anon., 1919) lienee sävelletty anopille, Elisabet Järnefeltille, Små flickorna JS 174 (Procopé, 1920) Lucifer-nimistä…

Uudentyyppistä kamarimusiikkia

4.11.2008 / Oramo, Ilkka

1920-luvun modernismille tunnusomainen ilmiö on myös uudentyyppinen kamarimusiikki. Perinteisten kamarimusiikin lajien (jousikvarteton, trion ja duosonaatin) rinnalle ilmaantuu laajemmille kokoonpanoille sävellettyjä teoksia. Aarre Merikannon Konsertto viululle, klarinetille, käyrätorvelle ja jousisekstetille (1924)…

Konserttoja pianolle, viululle ja sellolle

4.11.2008 / Oramo, Ilkka

Kansallisromanttikkojen sukupolven keskeisiä suomalaisia konserttosäveltäjiä ovat Erkki Melartin (1875–1937), Selim Palmgren (1878–51), Ernst Linko (1889–1960) ja Ilmari Hannikainen (1892–1955). Etevinä pianisteina Palmgren, Linko ja Hannikainen olivat itse konserttojensa ensimmäisiä esittäjiä.…

Sodan ääniä

4.11.2008 / Oramo, Ilkka

Painostus, sodan uhka ja sota ovat omiaan synnyttämään patrioottista musiikkia. Suomessa tämä oli koettu vuoden 1899 Helmikuun manifestin ja vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä, kun Sibelius sävelsi Ateenalaisten laulun (1899), Finlandian…

Oopperaa kansallisista aiheista

4.11.2008 / Oramo, Ilkka

Leevi Madetojan 1920-luvun pääteos on ooppera Pohjalaisia (1923) Artturi Järviluoman tekstiin. Järviluoman näytelmä oli kymmenen vuotta aikaisemmin saavuttanut suuren menestyksen, sillä se vetosi sortoa ja mielivaltaa kokeneen väestön vapaudenkaipuuseen. Ne…

Lauluja ja kantaatteja

4.11.2008 / Oramo, Ilkka

1930-luvulla Saksassa suureen suosioon noussut ja saksalaismielisyydestään tunnettu Yrjö Kilpinen (1892–1959) sävelsi sodan aikana pääasiassa saksankielisiä lauluja, mm. Lieder um eine kleine Stadt op. 95 (Berta Huber, 1942), Liederfolge op.…

Hiipuva kuorolaulu

4.11.2008 / Oramo, Ilkka

Mieskuorolaulu Uusia mieskuorolauluja valmistui ensimmäisen tasavallan 25 vuoden aikana huomattavasti vähemmän kuin kultakaudella. Mieskuorolla ei Venäjän vallankumouksen ja ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa enää ollut samanlaista yhteiskunnallista tehtävää kuin aikaisemmin. Vanhat…

Konserttoja perinteisille ja uusille soittimille

4.11.2008 / Oramo, Ilkka

Konsertolla ei ollut suomalaisessa perinteessä samaa asemaa kuin sinfonialla huolimatta Sibeliuksen viulukonsertosta ja pianistisäveltäjien, Palmgrenin, Lingon ja Hannikaisen pianokonsertoista. 1940-luvulla valmistui vain muutama konsertto. Suomen Kulttuurirahasto päätti sen tähden 1950-luvulla…

Merkkiteoksia näyttämölle ja elokuviin

4.11.2008 / Oramo, Ilkka

Tauno Pylkkänen (1918–80) teki läpimurtonsa oopperasäveltäjänä Aino Kallaksen näytelmästä muokkaamaansa librettoon kirjoittamallaan kolminäytöksisellä oopperalla Mare ja hänen poikansa (1942–43), joka kantaesitettiin Suomalaisessa oopperassa 1945. Sen tapahtumat sijoittuvat saksalaisen ritarikunnan hallitsemalle…

Takaisin ylös