Siirry sisältöön

Euroopan taidehistorian kaudet

Venäläisiä pianosonaatteja

5.2.2020 / Murtomäki, Veijo

Anton Rubinstein (1829 Ukraina/Moldovia/Transnistria–1894 Pietari) -sonaatti 1 E-duuri op. 12 (1854/1855) -sonaatti 2 c-molli op. 20 (1854/1855) -sonaatti 3 F-duuri op. 41 (1855) -sonaatti 4 a-molli op. 100 (1877) Mili…

Romanttisen pianomusiikin kaanon

5.2.2020 / Murtomäki, Veijo

Musiikinhistorian kaanon on ollut ainakin parin vuosikymmenen ajan eräs musiikintutkimuksen ajankohtaisimmaista, samalla vaikemmista ja kiistellyimmistä kysymyksistä. Siitä, kuinka tulenarasta aihepiiristä kaanonissa yleensä on kysymys, käy oivaksi näytteeksi myös Suomessa leimahtanut…

Pianoetydejä

5.2.2020 / Murtomäki, Veijo

Pianoetydikokoelmia • Daniel Steibelt (1765 Berliini–1823 Pietari), saksalaissyntyinen ranskalainen –Etudes op. 78 (1805) • Johann (John) Baptist Cramer (1771 Mannheim–Lontoo 1858) –Studio per il pianoforte (1804–10) –Douze (12) grandes études…

Romantiikan suomennettua kaunokirjallisuutta

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Suomennettua kaunokirjallisuutta n. 1770–n. 1930 ENGLANTI & IRLANTI • Horace Walpole (1717–97): Otranton linna (1764) • Matthew G. Lewis (1775–1818): Munkki (1796) • William Blake (1757–1827): Taivaan ja helvetin avioliitto…

Kauneuden lajit ja topokset romantiikassa

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Hand, Ferdinand Gotthelf: Aesthetik der Tonkunst, Bd.: 1, Leipzig, (1837) -miellyttävä, viehättävä, kaunis -vieno, hiljainen, lauhkea, tyyni -luonteva, teeskentelemätön, naiivi, lapsellinen -sievä, siro, suloinen, hieno -ylevästi kaunis -sentimentaalinen, (liika)tunteellinen -suuri,…

Romantiikan sävellajeista

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Wolfgang Auhagen: Studien zur Tonartencharakteristik in theoretischen Schriften und Kompositionen vom späten 17. bis zum Beginn des 20. Jahrhunderts (Peter Lang, 1983) J. A. Schrader: Kleines Taschenwörterbuch der Musik (1827)…

Romantiikan kerronta ja genret

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

”MUSIIKKI ELÄMÄN MALLINA” = SUURI KERTOMUS (NARRAATIO), SISÄLLÄ PIENIÄ KERTOMUKSIA Musiikin avulla maailman selittäminen: ihminen tuntevana, ajattelevana ja toimivana olentona yksin ja yhteisössä, emotionaalis-moraalis-uskonnollis-intellektuaalis-yhteiskunnallisessa viitekehyksessä. Jokainen musiikkiteos toteuttaa joko yhden…

Romantiikan maantieteestä ja teemoista

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

A. ROMANTIIKKA AIKAKAUTENA 1800-LUVUN MUSIIKINHISTORIAN ALAKAUDET HISTORIAN KÄÄNNEKOHDAT 1770–1810 Esiromantiikka 1789 Ranskan vallankumous 1810–1830 Varhaisromantiikka 1814 Wienin kongressi ja Napoleonin jälkeinen aika 1830–1850 (Varsinainen) romantiikka eli täysromantiikka 1830 Suuri vallankumousvuosi…

Tempoista klassismissa

28.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Tommaso Giordani: 12 Progressive Lessons for the Harpsichord, Pianoforte or Organ, Composed for the Improvement of Young Practitioners op. 25 (London, 1780): Ernst Wilhelm Wolf: Musikalischer Unterricht (Dresden, 1788):   Daniel…

Sävellajikarakteristiikka

28.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Temperoidusta viritysjärjestelmästä etumerkintöihin Barokin luokitteluissa vallitsi vielä temperoidun virityksen olemassaolon vaikutus eli sävellajien karakteristiikka sidottiin pitkälti sävellajien erilaiseen soimiseen “puhtauden” tai “hyvävireisyyden” suhteen. Siirtyminen vähitellen tasavireisyyteen alkoi liittyä myös sävellajien…

Ekspressio klassismissa

28.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Ekspressio eli ’ilmaisu’ oli terminä käytössä jo 1700-luvun musiikkikirjallisuudessa, esimerkiksi Charles Avisonin kirjoituksessa An Essay on Musical Expression (1752). Muita käsitteitä olivat barokissa eritelty ilmiö nimeltä passio eli ’mielenliikutus’ (Descartes). 1700-luvulla…

Tyylit ja topokset klassismissa

28.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Klassinen musiikki on täynnä teatterista (ooppera, baletti), tansseista ja muista lähteistä ammentaneita musiikillisia tyylejä ja ilmaisukonventioita (topos; mon. topoi) sekä karaktereita (Charakter). Seuraavassa ovat listattuina tavallisimmat ilmaisutyypit ja -tyylit yhteisnimellä topokset.…

Maallinen laulumusiikki Saksassa, Englannissa ja Espanjassa

10.12.2019 / Murtomäki, Veijo

Laulu Saksassa Italialaisen mallin mukaan Saksaankin saapui madrigaalin ja monodian inspiroima laulutyyli, josta käytetään nimeä continuolaulu tai kenraalibassolaulu. Saksalainen laulu syntyi yhdistelmänä tanssilaulusta, koraalista ja italialaisesta monodiasta. Säkeistöllisyys on siinä…

Maallinen laulumusiikki Ranskan barokissa: air de cour, kantaatti ja cantatille

10.12.2019 / Murtomäki, Veijo

Air de cour Ranskalaisen laulumusiikin kannalta tärkeimpiä asioita oli, kun Jean Antoine de Baïf (1532–89) ja Thibaut de Courville (k. 1581) perustivat musiikki- ja runoakatemian Académie de Musique et de Poésie…

Frankoflaamilainen kirkkomusiikki Manchicourtista Rogieriin saakka

28.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Pierre de Manchicourt Manchicourt (n. 1510–64) oli pohjois-Ranskasta, toimi Tours’ssa ja Tournai’ssa sekä Arras’n katedraalin kuorolaisena (1525) jja pääs Filip II:n kapellimestariksi (1559–) Madridiin. Hän sävelsi 19 messua, 72 motettia, magnificatin, 9…

Barokki taiteissa ja tieteissä

26.2.2019 / Murtomäki, Veijo

  Yleensä barokilla ajatellaan musiikissa ajanjaksoa noin 1580/1600–1750 oopperan synnystä Bachin kuolemaan, mikä on tietenkin karkeistus. Eräs ongelma on se, muodostaako tämä aikakausi yhtenäisen tyylin ja voidaanko siitä puhua omana rajattuna…

Jean Mouton

7.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Jean Mouton (1459–1522) Jean Moutonin motetti Celeste beneficium kuorokirjasta kuningas Henrik VIII:lle (The British Library). Mouton oli ehkä lahjakkain Josquinin jäljittelijöistä, Ranskan johtava säveltäjä 1500-luvun alussa ja äärimmäisen tärkeä yhdysside frankoflaamilaisen ja…

Loyset Compère

7.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Loyset Compère (n. 1445–1518) Hainautissa, nykyisin Belgian-Ranskan rajalla olevalla alueella, n. 1450 syntynyt Loyset Compère on sukupolvensa edustajista laiminlyödyimpiä. Asiantila voi johtua siitä, että hänen musiikkinsa on vielä merkillisellä tavalla…

Renessanssin suurmieskultti

6.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Renessanssissa suunnattiin katse suuriin yksilöihin: merkkimiehiä palvottiin ja heidän alkuperästään sekä maineestaan oltiin ylpeitä, etenkin Italiassa. Tästä kertoo parhaiten taiteilija ja taidehistorioitsija Giorgio Vasarin (1511–1574) teos Le vite de’ piu eccellenti pittori, scultori,…

Täysrenessanssin ajoitus

6.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Musiikin täysrenessanssin sijoittaminen 1500-luvun vaihteen molemmin puolin (n. 1470–1520) on melko yksinkertaista: tuolloin Koillis-Ranskan ja Flanderin kuorokouluissa alulle pantu sekä myös Italian, Saksan, Ranskan ja Espanjan katedraaleissa ja hovi- ja…

Sinfonisen runon myöhäiskausi

4.11.2008 / Oramo, Ilkka

Kun sinfonia vajosi taantumaan Sibeliuksen nuorempien aikalaisten tuotannossa, sinfoninen runo kukoisti Suomessa 1920- ja 1930-luvulla. Saksassa sen parhaat päivät olivat jo luetut sen jälkeen kun Strauss oli luopunut siitä ja…

Konserttoja pianolle, viululle ja sellolle

4.11.2008 / Oramo, Ilkka

Kansallisromanttikkojen sukupolven keskeisiä suomalaisia konserttosäveltäjiä ovat Erkki Melartin (1875–1937), Selim Palmgren (1878–51), Ernst Linko (1889–1960) ja Ilmari Hannikainen (1892–1955). Etevinä pianisteina Palmgren, Linko ja Hannikainen olivat itse konserttojensa ensimmäisiä esittäjiä.…

Takaisin ylös