Väli-Amerikan musiikki ja konsertoivuus
1.2.2021 / Murtomäki, Veijo
Guatemalan musiikki Guatemalasta tuli espanjalaiskonkvistadorien valloituksen jälkeen (1523–24) merkittävä musiikkikeskus, etenkin pääkaupungista Guatemala City ja sen katedraalista (1534–). 1500–1600 luvuilla toimi useita Espanjasta muuttaneita säveltäjiä, kuten Juan Gutiérrez de Padilla…Konsertto Pohjois-Amerikassa
19.1.2021 / Murtomäki, Veijo
Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen Uudessa Englannissa, etenkin Bostonin seudulla, kukoisti jo 1700-luvun lopulla ja täydemmin sitten 1800-luvun puolivälistä eteenpäin eurooppalaisen mallin mukainen konsertti- ja musiikkielämä konservatorioineen, solisteineen ja säveltäjineen. 1900-luvun puolella Amerikan…Musiikki ja konsertoivuus Etelä-Amerikassa
25.11.2020 / Murtomäki, Veijo
Etelä-Amerikan musiikki Jo aiemmin renessanssin ja barokin aikana jesuiittamunkkien ja -säveltäjien opetustyön tuloksena espanjalaisten ja portugalilaisten valtaamissa siirtomaissa varsinkin Etelä-Amerikassa sekä Meksikossa sävellettiin eurooppalaisen mainstreamin mukaista musiikkia, jossa lähinnä valloitettujen…Konsertto Englannissa
7.11.2020 / Murtomäki, Veijo
Britit, skotit, irlantilaiset ja kymrit konserttosäveltäjinä Englannin musiikin historiaan liittyvä tärkein myytti on se, ettei se sisältäisi juuri säveltäjiä Purcellin ja Brittenin välillä. Tätä ovat toistelleet vielä viime vuosina merkittävät…Konserttoja Balkanilta ja Baltiasta
24.9.2020 / Murtomäki, Veijo
Romanialaissäveltäjiä Maan ongelmana olivat valtiollisen ja kulttuurin elämän vaikeudet, joskin folkloristinen nationalismi kukoistivat jo 1800-luvun jälkipuoliskolla Moldavian ja Valakian alueilla, minkä lisäksi bysanttilaisella orientalismilla ja turkkilaisuudella oli oma vaikutuksensa. Transsilvaniassa…Unkarilaisia konserttosäveltäjiä
24.9.2020 / Murtomäki, Veijo
Unkarilaisuutta edusti 1800-luvun kulttuurissa näkyvimmin kosmopoliitti Ferenc (Franz) Liszt, joka ei liene osannut edes rakastamansa maan kieltä, vaikka hän tunnustikin: “sydämessäni olen unkarilainen”. Toisaalta mustalaisten “alla zingara” -idiomi liitettiin unkarilaisuuteen…Tšekkiläisiä konserttosäveltäjiä
22.9.2020 / Murtomäki, Veijo
Böömi ja Määri Böömi ja Määri olivat tuottaneet muusikoita Euroopalle viimeistään 1600-luvulta lähtien, ja aluetta pidettiin 1700-luvulla suorastaan “Euroopan konservatoriona” (Burney). Alue oli ollut aivan keskeisessä ja ratkaisevassa roolissa esimerkiksi…Puolalaisia konserttosäveltäjiä
14.9.2020 / Murtomäki, Veijo
Kosmopoliittisuutta ja kansanmusiikkia Useimmat puolalaissyntyiset soitinsäveltäjät (Lipinski, Chopin, Wieniawski, X. ja Ph. Scharwenka, Moszkowski) olivat niin vahvasti integroituja eurooppalais-kosmopoliittiseen musiikkielämään, että heidän ymmärtämisensä ja käsittelemisensä puhtaasti tai pääosinkaan kansallisista lähtökohdista…Ruotsalaisia konserttosäveltäjiä
8.9.2020 / Murtomäki, Veijo
Ruotsalaissäveltäjiä Ruotsilla on oma musiikinhistoriansa keskeytyksettä keskiajasta lähtien, joten säveltäjiä löytyy jokaiselta aikakaudelta. Musiikkisuhteet ulottuivat Ruotsissa viimeistään 1700-luvulta lähtien Saksaan, Italiaan ja Ranskaan. Bernhard Henrik Crusell Ruotsin tärkein konserttosäveltäjä 1800-luvun…Emil von Reznicek
18.5.2020 / Murtomäki, Veijo
Emil Nikolaus von Reznicek Orkesterisäveltäjä Straussin varjossa Emil Nikolaus von Reznicek (1860–1945) syntyi Wienissä böömiläisistä vanhemmista ja saksalaistui ajan mittaan. Reznicek oli säveltäjä ja kapellimestari, joka sai ensikoulutuksensa Grazissa (1874–)…Saksan NS-puolueen palkitsemat ja torjumat säveltäjät
17.5.2020 / Murtomäki, Veijo
NS-puolueen erityissuosiota nauttivat Gottbegnadeten-Liste Goebbels ja Hitler laativat 1944 listan, Gottbegnadeten-Liste, johon kuului 1041 eri alojen erityissuosiota palkkio- ja veroasioissa nauttivaa taiteilijaa. Heidät valittiin sillä perusteella, että taitelijat olivat tärkeitä…Florent Schmitt
17.5.2020 / Murtomäki, Veijo
Florent Schmitt Elämä ja toiminta Florent Schmitt (1870–1958) syntyi Blamontissa itä-Ranskassa Lothringenissä/Lorrainessa. Hän opiskeli vuodesta 1887 Nancyn konservatoriossa ennen pääsemistään Pariisin Konservatorioon (1889), jossa hänen opettajinaan toimivat Théodore Dubois ja…Charles Koechlin
17.5.2020 / Murtomäki, Veijo
Charles Koechlin Charles Koechlin (1867–1951) syntyi elsassilaisperheeseen Pariisissa, jonka konservatoriossa hän oli Massenet’n ja Faurén oppilas ja itse puolestaan Poulencin, Tailleferren ja Henri Sauguet’n (1901–89) opettaja. Opiskelutovereita olivat mm. Enescu,…Saksalaisia orkesterisäveltäjiä NS-valtion aikana
2.4.2020 / Murtomäki, Veijo
Kansallissosialismi ja musiikki Nouseva kansallissosialismi, valtaideologiana 1933–45, vaikutti syvällisesti Saksan kulttuuri- ja taidepolitiikkaan, samalla myös musiikkielämään. Sen vaikutus ulottui myös Kolmanteen valtakuntaan liitettyihin maihin (Itävalta, Böömi, Tanska, Norja, Hollanti, Belgia,…Itävaltalaisia ja sveitsiläisiä orkesterisäveltäjiä
28.3.2020 / Murtomäki, Veijo
ITÄVALTA JA WIENIN MODERNISMI Vaikka 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kuvaa saksalaissinfoniikasta värittävät vahvasti Brucknerin, Brahmsin, Straussin ja Mahlerin jättiläishahmot, heidän rinnaltaan löytyy kosolti hienoja säveltäjiä, joista osa edustaa klassista asennoitumista, osa myöhäis- ja jälkiromanttista…Ranskalainen viulusonaatti 1800-luvulla
1.3.2020 / Murtomäki, Veijo
RANSKALAISIA VIULUSONAATTEJA AIKAJÄRJESTYKSESSÄ Lalo, Edouard (1823–1892) -sonaatti op. 12 (1853/1855 & 1910) Castillon, Alexis de (1838–1873) -sonaatti op. 6 (n. 1868) Viardot-Garcia, Pauline (1821–1910) -sonatiini a (1874) Godard, Benjamin (1849–1895)…Ranskalainen musiikkikulttuuri romantiikassa
25.2.2020 / Murtomäki, Veijo
ARS GALLICA: KANSALLINEN MUSIIKKIYHDISTYS 1871 Kamarimusiikki Ranskassa 1800-luvun ensipuoliskolla ja keskivaiheilla Valtiollinen elämä 1814–1914 Musiikkikulttuurin tietyn yksipuolisuuden taustalla oli restauraation aika, joka alkoi Wienin kongressista (1814–15), kun kuningasvalta palautettiin Ranskaan…Venäläisiä pianosonaatteja
5.2.2020 / Murtomäki, Veijo
Anton Rubinstein (1829 Ukraina/Moldovia/Transnistria–1894 Pietari) -sonaatti 1 E-duuri op. 12 (1854/1855) -sonaatti 2 c-molli op. 20 (1854/1855) -sonaatti 3 F-duuri op. 41 (1855) -sonaatti 4 a-molli op. 100 (1877) Mili…Romantiikan suomennettua kaunokirjallisuutta
29.1.2020 / Murtomäki, Veijo
Suomennettua kaunokirjallisuutta n. 1770–n. 1930 ENGLANTI & IRLANTI • Horace Walpole (1717–97): Otranton linna (1764) • Matthew G. Lewis (1775–1818): Munkki (1796) • William Blake (1757–1827): Taivaan ja helvetin avioliitto…Maurice Ravel
22.4.2010 / Oramo, Ilkka
Maurice Ravel syntyi Cibouressa 7. maaliskuuta 1875 ja kuoli Pariisissa 28. joulukuuta 1937. Isänsä puolelta hän oli savoijilais-sveitsiläistä, äidin puolelta baskilaista sukua. Hänen syntymäkotinsa oli Lounais-Ranskassa baskimaakunnassa, mutta hän kasvoi…Béla Bartók
22.4.2010 / Oramo, Ilkka
Béla Bartók syntyi 25. maaliskuuta 1881 Unkarin Nagyszentmiklósissa (nykyään Romanian Sinnicolau Mare), ja kuoli 26. syyskuuta 1945 New Yorkissa. Varhaisista opettajistaan hän mainitsee äitinsä lisäksi László Erkelin, joka pianonsoiton ohella…Sinfonisen runon myöhäiskausi
4.11.2008 / Oramo, Ilkka
Kun sinfonia vajosi taantumaan Sibeliuksen nuorempien aikalaisten tuotannossa, sinfoninen runo kukoisti Suomessa 1920- ja 1930-luvulla. Saksassa sen parhaat päivät olivat jo luetut sen jälkeen kun Strauss oli luopunut siitä ja…Musiikin historia, musiikinhistoria
8.9.2008 / Oramo, Ilkka
Termi musiikin historia viittaa musiikin vaiheisiin (esim. länsimaisen musiikin historia), musiikinhistoria taas musiikin historian tutkimukseen ja kirjoitukseen; kohde ja sen kuvaus kietoutuvat toisiinsa. Edelläkävijöitä Musiikinhistorian edelläkävijöinä voidaan pitää kahta 1600-luvun…Kultakauden sinfonia
16.6.2008 / Oramo, Ilkka
Ensimmäiset suomalaiset sinfoniat valmistuivat 1890-luvulla ja kuuluvat näin ollen siihen orkesterimusiikin kauteen, joka saksalaisessa musiikinhistoriassa tunnetaan nimellä ”die Moderne” ja jota kesti neljännesvuosisadan vuodesta 1889 vuoteen 1914. Päättynyt oli ”sinfonian…Sinfonisen runon nousukausi
13.6.2008 / Oramo, Ilkka
Sinfonisia tai sävelrunoja — näitä käsitteitä käytetään seuraavassa synonyymeinä — ja niihin verrattavia teoksia valmistui Suomessa vuosina 1885–1918 yli kolmekymmentä. Mukaan tähän lukuun on laskettu Sibeliuksen sävelrunon En saga ensimmäinen…Uusromantiikasta moderniin Euroopan musiikissa
12.6.2008 / Oramo, Ilkka
Romantiikan aikaa, joka musiikin historiassa käsitti 1830- ja 40-luvut, seurasi uusromantiikka (Neuromantik), jonka keskeiset säveltäjät olivat Franz Liszt (1811—86) ja Richard Wagner (1813—83). Lisztiä ja Wagneria yhdistää myös Franz Brendelin…Kansanmusiikista taidemusiikissa
12.6.2008 / Oramo, Ilkka
Musiikinopetus- ja orkesteriolojen vakiinnuttua alkoi suomalaisessa musiikissa kultakausi, kuten samoihin aikoihin myös kuvataiteessa ja kirjallisuudessa. Tämän kauden aikana suomalainen taide itsenäistyi ja kehittyi sille tasolle, että sillä oli omaperäistä annettavaa…Modaalisuus
5.5.2008 / Pohjannoro, Hannu
Moodilla [modus: tapa, laatu, standardi] tarkoitetaan pysyvää, vakinaista, järjestelmän perustaksi soveltuvaa. Musiikissa moodit ovat useimmiten kiinteitä, pysyviä säveltasorakenteita, kuten asteikkoja tai melodisia perusmalleja ja -hahmoja, tai myös pysyviä rytmikuvioita. Keskiajalla…Hälyn estetiikka
5.5.2008 / Pohjannoro, Hannu
Häly on ääni, jolla ei ole tarkkaa sävelkorkeutta, vaan havainnossa merkitsevämmiksi muodostuvat äänen suhteellinen korkeus (korkea – matala) sekä ennen kaikkea muut osatekijät kuten mm. voimakkuus, kesto, sointiväri. Hälyn ja…Avantgarde
5.5.2008 / Pohjannoro, Hannu
Avantgarde ei ole yhtenäinen taidesuunta, vaan pikemminkin aate tai idea, jolla on reaktion luonne. Avantgarde suuntautuu vallitsevia arvoja, traditiota, yleistä mielipidettä, akateemista, porvarillista, proletaarista tai kaupallista kulttuuria vastaan. Se saa…Futurismi
5.5.2008 / Pohjannoro, Hannu
Futurismi on Italiassa 1910-20-luvuilla vaikuttanut esteettinen suuntaus, joka ihannoi koneiden, mekaniikan, vauhdin, hälyn ja liikkeen hallitsemaa uutta urbaania maailmaa. Futurismi ilmeni useilla taiteen aloilla, musiikin lisäksi kuvataiteissa, teatterissa, arkkitehtuurissa ja…Klassis-romanttisen kauden perintö
30.4.2008 / Pohjannoro, Hannu
Myöhäisromantiikan valtavirran taittuminen 1900-luvun alussa mm. ranskalaiseksi impressionismiksi ja uuden Wienin koulun ekspressionismiksi merkitsi paitsi 1800-luvun romantiikan, myös 1600-luvun alusta jatkuneen tonaalisen kauden päätöstä. Käänne saattoi tapahtua nopeastikin yksittäisten säveltäjien…Anton Webern
30.4.2008 / Pohjannoro, Hannu
Anton (von) Webern (1883-1945) oli itävaltalainen säveltäjä. (Hän jätti sukunimestään pois aatelista syntyperää osoittavan von-etuliitteen.) Webern opiskeli musiikkitiedettä Wienin yliopistossa ja kirjoitti väitöskirjansa alankomaalaisen renessanssipolyfonian mestarin Heinrich Isaacin musiikista. Taipumus…Alban Berg
30.4.2008 / Pohjannoro, Hannu
Alban Berg (1885-1935) oli itävaltalainen säveltäjä, joka aloitti säveltämisen vailla sävellyskoulutusta: tuloksena tästä oli noin 80 myöhäisromanttista laulua, joista suurin osa on julkaisemattomia. Nuoren Bergin esikuvia olivat ennen kaikkea Gustav…Ekspressionismi
30.4.2008 / Pohjannoro, Hannu
Ekspressionismi on saksalaisen myöhäisromantiikan pohjalta 1910-luvulla ensimmäisen maailmansodan ilmapiirissä noussut modernistinen taidesuunta. Ekspressionismi ei ollut koulukunta sanan varsinaisessa merkityksessä: ei ”mestaria ja opetuslapsia”. Ekspressionismin esteettiset pyrkimykset olivat osittain romantiikalle vastakkaiset,…Uusi Wienin koulu
28.4.2008 / Pohjannoro, Hannu
Uusi Wienin koulu eli toinen Wienin koulukunta on Wienissä 1900-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä vaikuttanut säveltäjäryhmä. Siihen kuului Arnold Schönberg oppilaineen, joista tunnetuimmat ovat Alban Berg ja Anton Webern. Lisäksi ryhmään…Arnold Schönberg
28.4.2008 / Pohjannoro, Hannu
Wieniläissyntyisen Arnold Schönbergin (1874-1951) säveltäjänura alkoi epäsuotuisissa merkeissä: isän varhainen kuolema pakotti hänet lopettamaan koulun kesken ja menemään töihin pankkivirkailijaksi, minkä ohella hän toimi kuoronjohtajana sekä amatööriorkesterin sellistinä. Pankki joutui kuitenkin…Atonaalisuus
28.4.2008 / Pohjannoro, Hannu
Vuoden 1911 tienoilla sävelsin Bagatellit jousikvartetille (op. 9), kaikki hyvin lyhyitä kappaleita, ne kestivät yhteensä ehkä pari minuuttia. Kenties ne olivat lyhyimpiä siihen asti tehtyjä sävellyksiä. Säveltäessäni minulla oli tunne,…1900-luvun kirkkomusiikki
17.12.2007 / Tuppurainen, Erkki
Luterilainen kirkkomusiikki Saksassa Max Reger, joka oli katolinen, työskenteli luterilaisen musiikin parissa ja sävelsi mm. koraalikantaatteja (esim. O Haupt voll Blut und Wunden), kuoro- ja soololauluja, urkukoraaleja ja koraalifantasioita. Sigfrid…Dodekafonia
20.8.2007 / Pohjannoro, Hannu
Tämä takaa saksalaiselle musiikille ylivallan seuraavaksi sadaksi vuodeksi. (Arnold Schönberg – tarkistamaton lähde.) Atonaalinen musiikki oli 1910-luvun eräiden säveltäjien reaktio tonaalisuudelle, jonka mahdollisuudet myöhäisromantiikan aikana – niin ajateltiin – oli…Muita 1900-luvun vaihteen saksalaisia oopperasäveltäjiä
15.3.2007 / Murtomäki, Veijo
Emil Nikolaus von Rezniček Romantiikkaa ja modernia Emil Nikolaus von Rezniček (1860-1945) oli tyypillinen Habsburgien imperiumin monikansallinen edustaja, jonka sukuperinnössä slaavilaisuus ja unkarilaisuus yhdistyi saksalaiseen koulutukseen ja wieniläiseen makuun. Hänen…Richard Strauss
15.3.2007 / Murtomäki, Veijo
Postwagneriaanista neoklassiseksi oopperasäveltäjäksi Strauss oopperasäveltäjänä Ei liene vaikea pitää Richard Straussia (1864-1949) 1900-luvun suurimpana oopperasäveltäjänä: hän sävelsi 15 oopperaa (1893-1941), joiden musiikillinen laatu, dramatiikka sekä ennen kaikkea syvä inhimillinen…Konsertto Venäjällä
28.9.2006 / Murtomäki, Veijo
Venäläisen musiikin kulta-aika Venäläisellä musiikilla on pitkät länsimaiset juurensa ensin ortodoksisen kirkkomusiikin ja 1500-1600-luvuilla puolalaisen katolisen musiikin vaikutuksen kautta. 1700-1800-luvuilla tsaristinen politiikka suuntautui aktiivisesti Italiaan, Ranskaan, Englantiin ja Saksaan päin.…Orkesterisäveltäjiä saksalaisessa myöhäisromantiikassa
17.8.2006 / Murtomäki, Veijo
Vaikka 1800-luvun lopun ja 1900-luvun vaihteen kuvaa saksalaissinfoniikasta värittävät vahvasti Brucknerin, Brahmsin, Straussin ja Mahlerin jättiläishahmot, heidän rinnaltaan löytyy kosolti hienoja säveltäjiä, joista osa edustaa klassistista asennoitumista, osa myöhäis- ja…Glazunov ja sinfoninen ongelma
1.8.2006 / Murtomäki, Veijo
Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Klassikon asema jo nuorena Kuolemansa jälkeen lähes unohdetun, mutta nyt taas varovaisessa nousussa olevan Aleksandr Glazunovin (1865-1936) ura muistuttaa paljossa…Kansallissäveltäjä Hugo Alfvén on asemansa ansainnut
31.7.2006 / Murtomäki, Veijo
Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Ruotsin etevin sinfonikko sai työlääntyä Uppsalassa kantaatti- ja juhlasäveltäjänä Alfvénin ja Sibeliuksen vertailu on koitunut meillä edellisen haitaksi Vailla arvostusta…Dohnányin palautettu maine
31.7.2006 / Murtomäki, Veijo
Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Ernö Dohnányi oli 1900-luvun viipyvän romantiikan viimeinen edustaja Politiikan vuoksi turmeltunut maine? On vaikea sanoa, johtuuko Ernö Dohnányin (1877-1960) vitkainen…Feinberg, venäläinen musiikkinero löytyi
31.7.2006 / Murtomäki, Veijo
Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Samuil Feinberg on musiikinhistorian tärkeimpiin kuuluva pianistisäveltäjä Kaksitoista sonaattia silloittavat Skrjabinin ja Prokofjevin Avantgarde-liikkeitä 1900-luvun alun Venäjällä Viime vuosikymmeninä on…Medtner — pianosäveltäjien suuri tuntematon
26.5.2006 / Murtomäki, Veijo
Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Sonaatit kuuluvat lajin eliittiin Nikolai Medtner lienee suurelle yleisölle melko outo nimi. Pianisteistakin hänet tuntee ani harva. Ja jos tuntee,…Séverac — maalaissäveltäjä Debussyn ja Ravelin varjossa
18.5.2006 / Murtomäki, Veijo
Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Izumi Tateno teki tärkeän Séverac-levytyksen Olisiko niin, että pääkaupungin ulkopuolella asuva provinssisäveltäjä ei voi saada samanlaista huomiota osakseen eikä yhtäläistä…Poulenc oli pianon postmoderni mestari
16.5.2006 / Murtomäki, Veijo
Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Satavuotissynttärijuhliaan pilvenlongalta seuraileva Francis Poulenc (1899-1963) oli hulvaton, määritelmiä pakeneva säveltäjä, joka ei itsekään oikein ymmärtänyt ominaislaatuaan. Poulenc tunnusti (1919):…Franz Schmidt — Itävallan viimeinen sinfonikko
2.5.2006 / Murtomäki, Veijo
Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Wienissä arvostettu säveltäjä Kaikkihan nykyään tuntevat Mahlerin ja hänen sinfoniansa. Tuntevat, vaikka Mahler jäi eläessään vaeltavaksi juutalaiseksi, jota wieniläinen yleisö…Jehan Alain — urkujen Satie ja Ravel
11.4.2006 / Murtomäki, Veijo
Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Vain 29-vuotiaana kuollut Jehan Alain (1911-40) oli Ranskan musiikin suurimpia toivoja. Hän menehtyi saksalaissotilaan luotiin yksinäisellä tähystyspaikalla sen jälkeen kun…Bysantin laulutaiteesta ja laulajista
9.12.2005 / Seppälä, Hilkka
Laulu – jumalanpalveluksen ääni Ortodoksisen kirkkolaulun lähtökohtana on varhaiskristillinen käytäntö ja ne laulun säännöt, jotka kristallisoituivat käyttöön kristillisessä Bysantin keisarikunnassa. Kirkkomusiikilla on ikonitaiteen tavoin normatiivinen luonne ja se on yksinomaan…Itäslaavilainen kirkkomusiikki uudella ajalla
8.12.2005 / Harri, Jopi
Jakautuminen itäiseen ja läntiseen haaraan Kirkko suurvaltojen puristuksessa Baltiaan syntyi 1300-luvulla uusi suurvalta, Liettua, jonka alue oli laajentunut Itämereltä Mustallemerelle ja kattoi suurimman osan nykyisistä Valko-Venäjästä ja Ukrainasta. Vuonna 1386…Igor Stravinsky
1.9.1992 / Oramo, Ilkka
Igor Fedorovitš Stravinsky syntyi Oranienbaumissa lähellä Pietaria 18. kesäkuuta 1882 ja kuoli New Yorkissa 7. kesäkuuta 1971. Stravinskyn suku on isän puolelta peräisin Puolasta, josta se muutti Venäjälle joskus Katariina…