Siirry sisältöön

Musiikkielämä

Väli-Amerikan musiikki ja konsertoivuus

1.2.2021 / Murtomäki, Veijo

Guatemalan musiikki Guatemalasta tuli espanjalaiskonkvistadorien valloituksen jälkeen (1523–24) merkittävä musiikkikeskus, etenkin pääkaupungista Guatemala City ja sen katedraalista (1534–). 1500–1600 luvuilla toimi useita Espanjasta muuttaneita säveltäjiä, kuten Juan Gutiérrez de Padilla…

Konsertto Pohjois-Amerikassa

19.1.2021 / Murtomäki, Veijo

Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen Uudessa Englannissa, etenkin Bostonin seudulla, kukoisti jo 1700-luvun lopulla ja täydemmin sitten 1800-luvun puolivälistä eteenpäin eurooppalaisen mallin mukainen konsertti- ja musiikkielämä konservatorioineen, solisteineen ja säveltäjineen. 1900-luvun puolella Amerikan…

Puolalaisia konserttosäveltäjiä

14.9.2020 / Murtomäki, Veijo

Kosmopoliittisuutta ja kansanmusiikkia Useimmat puolalaissyntyiset soitinsäveltäjät (Lipinski, Chopin, Wieniawski, X. ja Ph. Scharwenka, Moszkowski) olivat niin vahvasti integroituja eurooppalais-kosmopoliittiseen musiikkielämään, että heidän ymmärtämisensä ja käsittelemisensä puhtaasti tai pääosinkaan kansallisista lähtökohdista…

Emil von Reznicek

18.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Emil Nikolaus von Reznicek Orkesterisäveltäjä Straussin varjossa Emil Nikolaus von Reznicek (1860–1945) syntyi Wienissä böömiläisistä vanhemmista ja saksalaistui ajan mittaan. Reznicek oli säveltäjä ja kapellimestari, joka sai ensikoulutuksensa Grazissa (1874–)…

Hans Pfitzner

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Hans Pfitzner Natsimyönteinen antimodernisti ja -semitisti Hans Pfitzner (1896–1949) syntyi Moskovassa saksalaisista vanhemmista. Hän oli ”viimeinen romantikko”, suuren saksalaisen tradition säilyttäjä, konservatiivi ja natsimyönteiseksi tulkittu säveltäjä, antimodernisti ja antisemitisti, joka…

Paul Graener

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Paul Graener Paul Graener (1872–1944), säveltäjäkapellimestari ja NS-poliitikko, syntyi Berliinissä ja opiskeli Albert Beckerin (1834–99) johdolla, kuten Sibeliuskin. Hän toimi Lontoossa (1898–1906) Haymarket-teatterin musiikinjohtajana, Salzburgin Mozarteumin johtajana (1911–13), vapaana säveltäjänä…

Saksan NS-puolueen palkitsemat ja torjumat säveltäjät

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

NS-puolueen erityissuosiota nauttivat Gottbegnadeten-Liste Goebbels ja Hitler laativat 1944 listan, Gottbegnadeten-Liste, johon kuului 1041 eri alojen erityissuosiota palkkio- ja veroasioissa nauttivaa taiteilijaa. Heidät valittiin sillä perusteella, että taitelijat olivat tärkeitä…

Vincent d’Indy

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Poliittinen säveltäjä Vincent d’Indy (1851–1931) oli paitsi eräs merkittävimpiä 1900-luvun vaihteen ranskalaissäveltäjiä sekä pedagogeja opettajana ja oppikirjallisuuden tuottajana myös keskeinen poliittinen vaikuttaja maansa musiikkielämässä. Hän oli tasavaltaisessa Ranskassa yhä vannoutunut…

Florent Schmitt

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Florent Schmitt Elämä ja toiminta Florent Schmitt (1870–1958) syntyi Blamontissa itä-Ranskassa Lothringenissä/Lorrainessa. Hän opiskeli vuodesta 1887 Nancyn konservatoriossa ennen pääsemistään Pariisin Konservatorioon (1889), jossa hänen opettajinaan toimivat Théodore Dubois ja…

Albert Roussel

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Albert Roussel Albert Roussel (1869–1937) oli Ranskan tärkein 1900-luvun sinfonikko myöhäisen d’Indyn ja Magnardin sekä Honeggerin ja Milhaud’n ohella. Roussel orpoutui jo varhain ja suunnitteli meriupseerin uraa: hän palveli 1887–94…

Saksalaisia orkesterisäveltäjiä NS-valtion aikana

2.4.2020 / Murtomäki, Veijo

Kansallissosialismi ja musiikki Nouseva kansallissosialismi, valtaideologiana 1933–45, vaikutti syvällisesti Saksan kulttuuri- ja taidepolitiikkaan, samalla myös musiikkielämään. Sen vaikutus ulottui myös Kolmanteen valtakuntaan liitettyihin maihin (Itävalta, Böömi, Tanska, Norja, Hollanti, Belgia,…

Ranskalainen musiikkikulttuuri romantiikassa

25.2.2020 / Murtomäki, Veijo

ARS GALLICA: KANSALLINEN MUSIIKKIYHDISTYS 1871 Kamarimusiikki Ranskassa 1800-luvun ensipuoliskolla ja keskivaiheilla Valtiollinen elämä 1814–1914 Musiikkikulttuurin tietyn yksipuolisuuden taustalla oli restauraation aika, joka alkoi Wienin kongressista (1814–15), kun kuningasvalta palautettiin Ranskaan…

Romanttisen pianomusiikin kaanon

5.2.2020 / Murtomäki, Veijo

Musiikinhistorian kaanon on ollut ainakin parin vuosikymmenen ajan eräs musiikintutkimuksen ajankohtaisimmaista, samalla vaikemmista ja kiistellyimmistä kysymyksistä. Siitä, kuinka tulenarasta aihepiiristä kaanonissa yleensä on kysymys, käy oivaksi näytteeksi myös Suomessa leimahtanut…

Maallinen laulumusiikki Ranskan barokissa: air de cour, kantaatti ja cantatille

10.12.2019 / Murtomäki, Veijo

Air de cour Ranskalaisen laulumusiikin kannalta tärkeimpiä asioita oli, kun Jean Antoine de Baïf (1532–89) ja Thibaut de Courville (k. 1581) perustivat musiikki- ja runoakatemian Académie de Musique et de Poésie…

Antonio Vivaldi

10.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Ospedalen musiikinjohtaja Antonio Vivaldi (1678–1741) syntyi ja vaikutti Venetsiassa, joka oli Italian musiikkielämän tärkeimpiä keskuksia kirkkoineen ja lukuisine teattereineen. Hän sai lempinimen il prete rosso (“punatukkainen pappi”), sillä hän oli koulutukseltaann…

Espanjan musiikin suuruudenaika

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Espanjan yhdistyminen Ávilan tärkeän romaanisen katedraalin muureja ja portaali; kirkossa työskentelivät muusikkoina mm. Vivanco, Bernardino de Ribera ja Victoria. Ferdinand II:n aikana (1479–1516) Kastilia ja Aragonia yhdistyivät, muslimit karkoitettiin ja koko…

Palestrina

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Palestrinan asema ja merkitys kirkkomusiikin historiassa Palestrina on saanut maineen “kirkkomusiikin pelastajana”, mikä on kuitenkin pitkälle legenda, jota hän paitsi itse myös myöhemmät sukupolvet ovat tehokkaasti pönkittäneet. Tosiasiassa “pelastuksesta” Trenton…

Tauon jälkeen italialaisia kirkkosäveltäjiä

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Italialaiset korvaavat frankoflaamilaiset säveltäjät Italiassa oli ollut trecentossa maineikas ja laaja säveltäjäkaarti, joka kuitenkin hiipui 1400-luvun, quattrocenton, alkupuolella, joten kolme neljännestä vuosisadasta (n. 1425–1500) maan musiikkielämästä kirkoissa ja hoveissakin pitkälti…

William Byrd

2.3.2019 / Murtomäki, Veijo

William Byrd (1543–1623) oli viimeinen merkittävä renessanssin katolilainen kirkkosäveltäjä, vaikkakin hän kirjoitti myös anglikaanista kirkkoa varten. Byrd oli ehkä kotoisin Lincolnista, mutta kasvoi Lontoossa, jossa hän oli Tallisin oppilas. Hänen…

Reformaatioajan säveltäjiä

2.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Anglikaanisen musiikin lajit Englantilaissäveltäjät 1500-luvun puolivälissä ja paljon sen jälkeenkin tasapainoilivat katolisen ja anglikaanisen kulttuurin välissä, ja monet heistä sävelsivät sekä latinan- että englanninkielisiä tekstejä. Monilla säveltäjillä oli yhä katolinen…

Ensimmäiset oopperat

26.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Perin ja Rinuccinin Dafne ja Euridice Monodinen tyyli valtasi pian lähes kaiken laulumusiikin ja vei oopperan syntyyn, sillä dialogi ja tunteiden esittäminen, nopea ja dramaattinen toiminta mahdollistuivat uuden puhelaulun ansiosta. Jacopo…

Oopperan ennakoijia

26.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Ensimmäiset oopperat ovat 1500-luvun loppuvuosilta, mutta ajatus draaman ja musiikin yhteydestä on peräisin antiikista, jossa näytelmien kuoro-osat laulettiin, samoin myös dialogit. Keskiaikana oopperan edeltäjiä olivat liturgiset draamat: mm. Danielin näytelmä ja Herodeksen näytelmä. Angelo…

Josquinin ympäristöä

7.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Vaikka Josquin Despreziä (n. 1450–1521) pidettiin täysrenessanssin kenties johtavana säveltäjä – joskin osa kunniasta tulee esimerkiksi uskonpuhdistaja Martti Lutherin kehuista – täysrenessanssissa toimi poikkeuksellisen paljon loistavia säveltäjiä. Musiikissa nousi esiin hämmästyttävä…

Kamarimusiikin kehityksen sosiaaliset taustatekijät

7.12.2012 / Murtomäki, Veijo

Soittoharrastus laajenee keskiluokkaan   Yhteiskuntaelämän porvarillistuminen 1700-luvun mittaan tapahtui samaan aikaan, kun musiikin tyyli vaihtui monimutkaisesta polyfoniasta kohden yksinkertaisempia tekstuureita ja sävellysten helpompaa soitettavuutta. Kun kamarimusiikilla oli ollut aiemmin yläluokkainen,…

Kehittyvä infrastruktuuri

22.4.2010 / Oramo, Ilkka

Järjestyneeseen musiikinopetukseen Musiikinopetuksen saatavuus Suomessa oli keisariajan alussa vielä hajanaista ja järjestymätöntä. Yksityisiä soittotunteja oli suurimmissa kaupungeissa jossakin määrin tarjolla, mutta järjestynyttä ja muusikon ammattiin tähtäävää musiikinopetusta ei. Tällaiselle koulutukselle…

Salaseuroja ja veljeskuntia

6.2.2009 / Oramo, Ilkka

Tukholman musiikkielämä eli 1700-luvulla voimakkaan kehityksen aikaa. Johan Helmich Roman (1694-1758), ”Ruotsin musiikin isä”, oli jo vapaudenajan alussa 1720-luvun lopulla nostanut hovikapellin kukoistukseensa ja aloittanut 1731 julkisen konserttitoiminnan Tukholmassa (Kjellberg…

Taiteilijoita, tuntijoita ja harrastajia

6.2.2009 / Oramo, Ilkka

Musiikkielämän kehitys Tukholmassa ja Turussa 1700-luvun jälkimmäisellä puoliskolla loi vähitellen edellytyksiä myös oman sävellyskulttuurin synnylle. Tukholmassa perinteitä jo olikin Romanin ajoista alkaen, mutta uuteen vaiheeseen sävellyskulttuuri sielläkin tuli, kun etupäässä…

Josquin Desprezin elämä

1.11.2007 / Murtomäki, Veijo

Renessanssin musiikkiruhtinaan elämä Säveltäjähistoria syntyy Polyfonisen ihanteen leviämisen ja korkeatasoisten kuorojen perustamisen myötä tarvittiin paljon uutta musiikkia, joten luotiin suuria ohjelmistokokoelmia sekä kuorokirjoja (Cambrai, Sikstuksen kappeli jne.). Samalla muodostuivat laatukriteerit…

Täysrenessanssi musiikissa

1.11.2007 / Murtomäki, Veijo

Taiteiden kukoistus Musiikin täysrenessanssin sijoittaminen 1500-luvun vaihteen molemmin puolin on yksinkertaista: tuolloin Koillis-Ranskan ja Flanderin kuorokouluissa alulle pantu sekä myös Italian, Saksan, Ranskan ja Espanjan katedraaleissa ja hovi- ja ruhtinaskapelleissa…

Musiikin painaminen

19.10.2007 / Murtomäki, Veijo

Gutenbergin vallankumous Francis Baconia (1620) siteeraavan Egon Friedellin mukaan renessanssia riivasi kolme mustaa intohimoa: ruuti, alkemia ja liikkuvat kirjaimet. Ruuti liittyy paitsi suuriin sotiin Euroopassa (Saksa-Itävalta-Espanjan ja Ranskan välillä sekä…

1800-luvun luterilainen kirkkomusiikki

11.10.2007 / Tuppurainen, Erkki

Saksan luterilainen kirkkomusiikki 1700-luvun luterilaisten kirkkojen kehityksessä havaitut kaksi henkistä valtavirtausta, pietismi ja valistus, nousivat molemmat vastustamaan 1600-luvulle leimaa antanutta puhdasoppisuutta ja taiteiden alueella esiintynyttä barokkia. Pietismin korostama yksilöllinen hurskaus…

Musiikkielämän yleiset taustaehdot

4.10.2007 / Murtomäki, Veijo

Renessanssin olemuksesta Käsitys eurooppalaisesta renessanssista antiikin kulttuurin elvyttäjänä nimenomaan 1400-luvulla on hienoisesti liioiteltu, sillä se oli pikemminkin tulosta jo keskiajalta lähteneestä oppineisuudesta, kun arabien välitystyö oli mahdollistanut antiikin kirjoitusten vähittäisen…

Myöhäisklassismi

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Jos 1800-luvun kirjoittajat kokivat klassismin myöhäisvaiheessa ’romanttiseksi’ kaiken sen mikä oli liikuttavaa, kuvausvoimaista ja värikästä (mm. Mozartin Don Giovannin, Haydnin oratoriot, joiden linja johtaa Weberin oopperoihin), niin Beethoven oli alusta…

J. S. Bachin aikalaisia ja seuraajia

5.1.2007 / Tuppurainen, Erkki

G. Ph. Telemann ja G. F. Handel Kirkkomusiikin sävellysmuodot kävivät 1700-luvun alussa yhä moninaisemmiksi. Valistuksen ja pietismin vuosisadan mittaan kiinnostus kirkkomusiikkiin kuitenkin alkoi vähentyä. J. S. Bachin aikalainen, aluksi Leipzigissa…

Mozart modernin ihmiskuvan rakentajana

6.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Rondo Classicassa 12 / 2005 (vol. 54), s. 38-42. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Wolfgang ei ollut pelle eikä köyhimys vaan ajan tuulet haistanut valistussäveltäjä Tuskin kenenkään…

Orkesterimusiikki viriää

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

Erik Ferlingin kuolema joulukuusssa 1808 ja venäläisten miehitys lamauttivat Turun Soitannollisen Seuran. Musiikinharrastus vetäytyi jälleen julkisuudesta yksityisiin piireihin, kuten oli tapahtunut myös kolmisenkymmentä vuotta aikaisemmin, kun Aurora-seuran toiminta lakkasi. Muuan…

Telemann — Saksan Bergman

19.5.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Ikinuori suuruus, jolle saksalaiset kostivat, ettei ollut kuin Bach, köyhä tai sairas Aikalaistensa pitämä säveltäjä ”Saksan musiikin kruunu”, ”isänmaamme todellinen…

Hovimusiikkia Pohjolassa

4.11.2005 / Oramo, Ilkka

Musiikin eri lajit saavat muotonsa niiden tehtävien mukaan, joita niillä oli yhteiskunnassa. Eri säädyillä ja yhteiskuntaluokilla oli kullakin oma musiikkinsa. Hovi ja kirkko olivat keskiajalla ja uuden ajan ensimmäisinä vuosisatoina…

Musiikkia Turun akatemiassa

4.11.2005 / Oramo, Ilkka

Musiikin käytöstä Kuninkaallisen akatemian perustaminen Turkuun 1640 ei merkinnyt äkillistä muutosta maamme musiikinharjoituksen kehityksessä. Kesti yli sata vuotta ennen kuin akatemiassa saattoi saada opetusta musiikin alalla. Vasta kun akatemia 1747…

Kaupunginmuusikkoja

4.11.2005 / Oramo, Ilkka

Kaupunkien kehitys Euroopan sydän- ja myöhäiskeskiajan kulttuurikehitykselle leimallinen piirre oli vanhojen kaupunkien vaurastuminen, uusien perustaminen ja kaupunkimaisen elämänmuodon kehittyminen. Kaupungit poikkesivat maaseudusta elinkeinorakenteensa ja asukkaittensa oikeudellisen aseman nojalla. Niissäkin tosin…

Leikareista ja piipareista

10.10.2005 / Oramo, Ilkka

Maallisesta musiikista keskiajan Suomessa tiedetään vähän, sillä se oli muistinvaraisesti periytyvää ja suurelta osin improvisoitua. Nuotinnettuja sävelmiä ei tunneta. Nuotinkirjoituksen taidon hallitsivat vain kirkonmiehet ja oppia saaneet luostariveljet, joilla ei…

Takaisin ylös