Siirry sisältöön

Muut taiteet ja tieteet

Emil von Reznicek

18.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Emil Nikolaus von Reznicek Orkesterisäveltäjä Straussin varjossa Emil Nikolaus von Reznicek (1860–1945) syntyi Wienissä böömiläisistä vanhemmista ja saksalaistui ajan mittaan. Reznicek oli säveltäjä ja kapellimestari, joka sai ensikoulutuksensa Grazissa (1874–)…

Hans Pfitzner

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Hans Pfitzner Natsimyönteinen antimodernisti ja -semitisti Hans Pfitzner (1896–1949) syntyi Moskovassa saksalaisista vanhemmista. Hän oli ”viimeinen romantikko”, suuren saksalaisen tradition säilyttäjä, konservatiivi ja natsimyönteiseksi tulkittu säveltäjä, antimodernisti ja antisemitisti, joka…

Saksan NS-puolueen palkitsemat ja torjumat säveltäjät

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

NS-puolueen erityissuosiota nauttivat Gottbegnadeten-Liste Goebbels ja Hitler laativat 1944 listan, Gottbegnadeten-Liste, johon kuului 1041 eri alojen erityissuosiota palkkio- ja veroasioissa nauttivaa taiteilijaa. Heidät valittiin sillä perusteella, että taitelijat olivat tärkeitä…

Hans Huber – keskeinen sveitsiläissinfonikko

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Hans Huber Tärkeä sinfonikko saksalais-itävaltalaisen kaanonin ulkopuolella   Hans Huberia (1852–1921) ei yleensä muisteta historiankirjoissa, vaikka häntä pidettiin hänen kuollessaan ”suurimpana sveitsiläissäveltäjänä”. Kenties hän vain joutui esitaistelijoiden puuttumisen vuoksi ja…

Siegmund von Hausegger

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Siegmund von Hausegger Kolmannen valtakunnan säveltäjä Siegmund von Hausegger (1872–1948) oli Itävallan Grazissa syntynyt, paljolti saksalaistunut säveltäjä ja kapellimestari, joka oppi jo kotonaan rakastamaan Lisztin ja Wagnerin musiikkia, joten Bayreuthin…

Felix Weingartner

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Felix Weingartner Felix Weingartner (1863–1942) oli suuri itävaltalainen sinfonikko, orkesterisäveltäjä, kapellimestari ja musiikkikirjailija, jonka teokset Über das Dirigieren (1896/1905) ja Die Symphonie nach Beethoven (1897) ovat klassikoita. Kapellimestarina hänen Beethoven-,…

Joseph Guy Ropartz

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Bretagnelaissäveltäjä Joseph Guy Ropartz (1864–1955) syntyi Bretagnen Guingambissa ja hän oli Franckin oppilas, joka sai opettajaltaan vaikean tehtävän ”huolehtia muodosta” ja joka samalla hyödynsi Bretagnen kelttiläistä folklorea musiikissaan maan muiden…

Vincent d’Indy

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Poliittinen säveltäjä Vincent d’Indy (1851–1931) oli paitsi eräs merkittävimpiä 1900-luvun vaihteen ranskalaissäveltäjiä sekä pedagogeja opettajana ja oppikirjallisuuden tuottajana myös keskeinen poliittinen vaikuttaja maansa musiikkielämässä. Hän oli tasavaltaisessa Ranskassa yhä vannoutunut…

Florent Schmitt

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Florent Schmitt Elämä ja toiminta Florent Schmitt (1870–1958) syntyi Blamontissa itä-Ranskassa Lothringenissä/Lorrainessa. Hän opiskeli vuodesta 1887 Nancyn konservatoriossa ennen pääsemistään Pariisin Konservatorioon (1889), jossa hänen opettajinaan toimivat Théodore Dubois ja…

Charles Koechlin

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Charles Koechlin Charles Koechlin (1867–1951) syntyi elsassilaisperheeseen Pariisissa, jonka konservatoriossa hän oli Massenet’n ja Faurén oppilas ja itse puolestaan Poulencin, Tailleferren ja Henri Sauguet’n (1901–89) opettaja. Opiskelutovereita olivat mm. Enescu,…

Albert Roussel

17.5.2020 / Murtomäki, Veijo

Albert Roussel Albert Roussel (1869–1937) oli Ranskan tärkein 1900-luvun sinfonikko myöhäisen d’Indyn ja Magnardin sekä Honeggerin ja Milhaud’n ohella. Roussel orpoutui jo varhain ja suunnitteli meriupseerin uraa: hän palveli 1887–94…

Ranskalainen musiikkikulttuuri romantiikassa

25.2.2020 / Murtomäki, Veijo

ARS GALLICA: KANSALLINEN MUSIIKKIYHDISTYS 1871 Kamarimusiikki Ranskassa 1800-luvun ensipuoliskolla ja keskivaiheilla Valtiollinen elämä 1814–1914 Musiikkikulttuurin tietyn yksipuolisuuden taustalla oli restauraation aika, joka alkoi Wienin kongressista (1814–15), kun kuningasvalta palautettiin Ranskaan…

Romantiikan suomennettua kaunokirjallisuutta

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Suomennettua kaunokirjallisuutta n. 1770–n. 1930 ENGLANTI & IRLANTI • Horace Walpole (1717–97): Otranton linna (1764) • Matthew G. Lewis (1775–1818): Munkki (1796) • William Blake (1757–1827): Taivaan ja helvetin avioliitto…

Maallinen laulumusiikki Ranskan barokissa: air de cour, kantaatti ja cantatille

10.12.2019 / Murtomäki, Veijo

Air de cour Ranskalaisen laulumusiikin kannalta tärkeimpiä asioita oli, kun Jean Antoine de Baïf (1532–89) ja Thibaut de Courville (k. 1581) perustivat musiikki- ja runoakatemian Académie de Musique et de Poésie…

Madrigaali teksti-ilmaisun lajina

5.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Madrigaali lajinimenä esiityy jo 1300-luvun Italian Trecento-aikana, mutta sen varsinaista kultakautta olivat 1500-luku ja 1600-luvun alku. Italiasta se levisi Alppien yli lähinnä Englantiin ja Saksaan, mutta myös Puolaan, Tanskaan ja…

Espanjan musiikin suuruudenaika

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Espanjan yhdistyminen Ávilan tärkeän romaanisen katedraalin muureja ja portaali; kirkossa työskentelivät muusikkoina mm. Vivanco, Bernardino de Ribera ja Victoria. Ferdinand II:n aikana (1479–1516) Kastilia ja Aragonia yhdistyivät, muslimit karkoitettiin ja koko…

Vastauskonpuhdistus

3.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Jesuiitat, taiteet ja Trenton kirkolliskokous Vastauskonpuhdistus oli laaja henkinen ja kirkkopoliittinen liike, joka tähtäsi Lutherin, Zwinglin ja Calvinin oppien kumoamiseen, uskonnollisen tunteen syventämiseen ja uuteen uskonnolliseen kulttuuriin. Sen aloitti paavi…

Barokki taiteissa ja tieteissä

26.2.2019 / Murtomäki, Veijo

  Yleensä barokilla ajatellaan musiikissa ajanjaksoa noin 1580/1600–1750 oopperan synnystä Bachin kuolemaan, mikä on tietenkin karkeistus. Eräs ongelma on se, muodostaako tämä aikakausi yhtenäisen tyylin ja voidaanko siitä puhua omana rajattuna…

Renessanssin suurmieskultti

6.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Renessanssissa suunnattiin katse suuriin yksilöihin: merkkimiehiä palvottiin ja heidän alkuperästään sekä maineestaan oltiin ylpeitä, etenkin Italiassa. Tästä kertoo parhaiten taiteilija ja taidehistorioitsija Giorgio Vasarin (1511–1574) teos Le vite de’ piu eccellenti pittori, scultori,…

Musiikkielämän yleiset taustaehdot

4.10.2007 / Murtomäki, Veijo

Renessanssin olemuksesta Käsitys eurooppalaisesta renessanssista antiikin kulttuurin elvyttäjänä nimenomaan 1400-luvulla on hienoisesti liioiteltu, sillä se oli pikemminkin tulosta jo keskiajalta lähteneestä oppineisuudesta, kun arabien välitystyö oli mahdollistanut antiikin kirjoitusten vähittäisen…

Galantti, Empfindsamkeit, Sturm und Drang

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Klassismin aikakauden alajaottelu Uuden tyylin alkaminen sijoittuu myöhäisbarokin rinnalle ja sisään sekä muodostaa yhdessä sen kanssa muutaman vuosikymmenen siirtymäjakson (n. 1720-60) Ranskassa ja Saksassa. Sen sijaan Italiassa uusi tyyli näkyi…

Musiikin poetiikka ja taistelu ohjelmamusiikista

19.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Kiistely musiikin olemuksesta Musiikin sisäinen vastakohtaisuus Romantiikan säveltäjä eli keskellä monia vastakkaisia aatteita ja ideoita, jotka heijastuivat myös musiikilliseen keskusteluun. Ehkä kaikkein vakavin ristiriita romantiikassa koski vastakkaisiksi muodostuneita käsityksiä musiikin…

Romantiikka musiikkityylinä

17.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Romantiikan avainkäsitteet musiikissa Romantiikan sisäinen ristiriitaisuus Yhtenäisen ja jakamattoman olemuksen sijaan romantiikkaa tai 1800-luvun musiikkia laajasti ajateltuna leimaa selkeän identiteetin puute, jollei sellaisena haluta pitää juuri sen kiehtovaa monikasvoisuutta, sisäisiä…

Romantiikan syntytausta

17.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Romantiikan olemuksesta Romantiikan käsite Kun tavanomaisessa kielenkäytössä puhutaan ’romanttisesta’ tai ’romantiikasta’, kyse on samanlaisista yleistermeistä kuin vaikkapa käsitteissä ’barokkinen’ ja ’barokki’ tai ’klassinen’ ja ’klassisimi’. ‘Romanttinen’ viittaa tavallisesti tunnepainotteisen, fantastisen…

Romanssin aika

17.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Varhainen romanssi 1700-luvulla lauluja kutsuttiin Ranskassa lähinnä nimellä romance, romanssi, joka oli alun perin keskiaikaisiin rakkaus- ja ritaritarinoihin viittaava kirjallinen laji. Musiikissa se oli yksinkertainen, kansanomainen, usein säkeistöllinen laulutyyppi. Muita…

Saksalaisen liedin varhaisvaiheet ja lied-runous

15.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Esiromanttinen lied: Sturm und Drang Varhaisvaihe: kenraalibassolaulusta klaveerilauluun Liedin (Lied = saksalainen laulu) historiallisen taustana on 1700-luvun saksalainen laulukirjallisuus. Se oli barokin aikana ja vielä 1700-luvun puoliväliin saakka continuo- tai…

Pariisin Notre Damen koulu (1160—1250)

7.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Keskiajan renessanssi Euroopan kulttuurissa tapahtuu 1100-luvun mittaan niin valtava kasvu, että vuosisataa on usein nimitetty ”keskiajan renessanssiksi”. Kaupunki uutena suurena taloudellis-sosiaalisena ja sivistyksellisenä yksikkönä syntyi – ensin Pohjois-Italiassa ja Ranskassa,…

Italia 1300-luvulla

7.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Kulttuuri ja yhteiskunta Italialaisen kulttuurin nousu Italian 1300-luvun, trecenton, taiteen ja kulttuurin kukoistusta on usein pidetty ihmeteltävänä ilmiönä, yhtäkkisenä ilmestyksenä, jolle ei löydy selitystä, Italia kun oli synnyttänyt aiemmin keskiajalla…

Yleiskatsaus keskiajan maalliseen laulumusiikkiin

3.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Keskiajan yhteiskunta Sääty-yhteiskunta Keskiajan yhteiskunnasta noin yksi prosentti oli aatelisia (bellatores = sotilaat), jotka eivät osanneet lukea ja kirjoittaa, klerkkejä oli 9 % (oratores = rukoilijat), jotka omasivat nämä taidot…

Laulun vapaiden muotojen kehitys ennen ars antiquaa

3.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Hymni Hymnin synty Kirkkoisä Ambrosiuksen (n. 340-397) lännessä käyttöön ottama, idästä omaksuma ja kansanomainen hymni oli vapaasta uskonnollisesta runoudesta ja säkeistömäisestä sävellyksestä syntynyt muoto, joka toi luovuutta hetkipalveluksiin. Tosin jo…

Eurooppalaisen kulttuurin juuret

29.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Antiikin merkitys länsimaille Antiikki ja sen kulttuuri ovat toimineet eurooppalaiselle hengenelämälle eräänlaisen Atlantiksen funktiossa. Antiikki on ollut toiveajattelun lähde, ihmiskunnan iäksi menetetyn suuruudenajan symboli – ja samalla idealisoitua menneisyyttä, viaton…

Muusisten taiteiden lajit ja muodot

29.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Epiikka Kreikkalaisen mytologian mukaan musiikilla on taivaallinen alkuperä: Apollo ja Orfeus soittivat ja heidän musiikkinsa teki valtavan vaikutuksen ihmisiin ja luontoon. Väinämöinen on heihin rinnastuva hahmo suomalais-karjalaisessa Kalevala-mytologiassa. Kreikan musiikkia…

Hevosromaani ja Philippe Vitry

26.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Roman de Fauvel Poliittinen pamfletti Yhteiskunnan kannalta 1300-luvun alun uusi musiikki hienouksineen liittyi aiempaa suurempaan instituutiokritiikkiin. Kirkko, huono hallitseminen ja sota kauheuksineen olivat musiikin ja sen tekstin kohteita. Aikakauden terävin…

Skolastiikan ja gotiikan aikakausi

22.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Taide ja filosofia Jumalan heijasteena Keskiajan huipentumana pidetään 1200-lukua. Kirkko oli tuolloin vahvimmillaan, sillä Tuomas Akvinolainen (1225-74) loi skolastisissa teoksissaan Summa theologica (Teologian yhteenveto) ja Summa contra gentiles (Yhteenveto pakanoita…

Takaisin ylös