Siirry sisältöön

Kauneuden filosofia ja estetiikka

Romanttisen pianomusiikin kaanon

5.2.2020 / Murtomäki, Veijo

Musiikinhistorian kaanon on ollut ainakin parin vuosikymmenen ajan eräs musiikintutkimuksen ajankohtaisimmaista, samalla vaikemmista ja kiistellyimmistä kysymyksistä. Siitä, kuinka tulenarasta aihepiiristä kaanonissa yleensä on kysymys, käy oivaksi näytteeksi myös Suomessa leimahtanut…

Kauneuden lajit ja topokset romantiikassa

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Hand, Ferdinand Gotthelf: Aesthetik der Tonkunst, Bd.: 1, Leipzig, (1837) -miellyttävä, viehättävä, kaunis -vieno, hiljainen, lauhkea, tyyni -luonteva, teeskentelemätön, naiivi, lapsellinen -sievä, siro, suloinen, hieno -ylevästi kaunis -sentimentaalinen, (liika)tunteellinen -suuri,…

Romantiikan kerronta ja genret

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

”MUSIIKKI ELÄMÄN MALLINA” = SUURI KERTOMUS (NARRAATIO), SISÄLLÄ PIENIÄ KERTOMUKSIA Musiikin avulla maailman selittäminen: ihminen tuntevana, ajattelevana ja toimivana olentona yksin ja yhteisössä, emotionaalis-moraalis-uskonnollis-intellektuaalis-yhteiskunnallisessa viitekehyksessä. Jokainen musiikkiteos toteuttaa joko yhden…

Ekspressio klassismissa

28.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Ekspressio eli ’ilmaisu’ oli terminä käytössä jo 1700-luvun musiikkikirjallisuudessa, esimerkiksi Charles Avisonin kirjoituksessa An Essay on Musical Expression (1752). Muita käsitteitä olivat barokissa eritelty ilmiö nimeltä passio eli ’mielenliikutus’ (Descartes). 1700-luvulla…

Retoriikka, affektit, kuvio-oppi

26.2.2019 / Murtomäki, Veijo

Uusi ilmaisun ja emootioiden korostuminen oli tuntuvilla ensin vanhoissa muodoissa: Gesualdon madrigaaleissa ja Gabrielin moteteissa. Uusi sanasto ja syntaksi löysi vakiintuneet muotonsa vasta noin 1640. Musiikin ja tekstin välinen suhde…

Eduard Hanslick ja musiikille ominainen kauneus

15.10.2014 / Oramo, Ilkka

Eduard Hanslick (1825–1904) opiskeli nuoruudessaan musiikkia – pianonsoittoa, harmoniaoppia, kontrapunktia ja sävellystä – V. J. Tomášekin (1774–1850) johdolla syntymäkaupungissaan Prahassa. Ammattimuusikoksi hän ei kuitenkaan tohtinut ryhtyä. Hän aloitti sen sijaan…

Busonin ahdistus ja utopia

11.12.2011 / Oramo, Ilkka

Ferruccio Busonin Entwurf einer neuen Ästhetik der Tonkunst on ehkä merkittävin musiikin estetiikkaa käsittelevä teksti sitten Eduard Hanslickin tutkielman Vom Musikalisch-Schönen (1854). Sen ensipainos ilmestyi 1907, muutamilla uusilla tekstijaksoilla lisätty…

Klassismin käsitteestä, ilmaisusta ja taustavoimista

23.4.2010 / Murtomäki, Veijo

Klassismin monet merkitykset ’Klassismi’-käsitteestä Nimitys ’klassinen’ tulee sanasta classicus (lat. = ylimmän luokan kansalainen, myöhemmin kirjailija). Sanalla ’klassinen’, jos sitä käytetään yleisenä arvokategoriana, tarkoitetaan musiikissakin arvoltaan pysyvää, yleispätevästi hyvää, valiomuotoista,…

Kansanmusiikista taidemusiikissa

12.6.2008 / Oramo, Ilkka

Musiikinopetus- ja orkesteriolojen vakiinnuttua alkoi suomalaisessa musiikissa kultakausi, kuten samoihin aikoihin myös kuvataiteessa ja kirjallisuudessa. Tämän kauden aikana suomalainen taide itsenäistyi ja kehittyi sille tasolle, että sillä oli omaperäistä annettavaa…

John Cage

5.5.2008 / Pohjannoro, Hannu

Losangeleslaisen keksijän poika John Cage (1912-92) lienee tunnetuin 1900-luvun musiikin kokeilija, joka varhaisista sävellyksistään asti oli kiinnostunut hälyistä ja epätavallisista äänilähteistä. Cage ei pelkästään laajentanut musiikin äänimaailmaa, vaan ennen kaikkea…

Hälyn estetiikka

5.5.2008 / Pohjannoro, Hannu

Häly on ääni, jolla ei ole tarkkaa sävelkorkeutta, vaan havainnossa merkitsevämmiksi muodostuvat äänen suhteellinen korkeus (korkea – matala) sekä ennen kaikkea muut osatekijät kuten mm. voimakkuus, kesto, sointiväri. Hälyn ja…

Futurismi

5.5.2008 / Pohjannoro, Hannu

Futurismi on Italiassa 1910-20-luvuilla vaikuttanut esteettinen suuntaus, joka ihannoi koneiden, mekaniikan, vauhdin, hälyn ja liikkeen hallitsemaa uutta urbaania maailmaa. Futurismi ilmeni useilla taiteen aloilla, musiikin lisäksi kuvataiteissa, teatterissa, arkkitehtuurissa ja…

Konkreettinen musiikki

5.5.2008 / Pohjannoro, Hannu

Konkreettisella musiikilla tarkoitetaan musiikkia, jonka äänimateriaalina säveltäjä käyttää tallennettuja luonnollisia (konkreettisia), useimmiten hälymäisiä ääniä, kuten esimerkiksi puheen, askelten, liikenteen, koneiden, luonnon ääniä tai myös erilaisia esineitä lyömällä, hankaamalla, ravistamalla jne.…

Ekspressionismi

30.4.2008 / Pohjannoro, Hannu

Ekspressionismi on saksalaisen myöhäisromantiikan pohjalta 1910-luvulla ensimmäisen maailmansodan ilmapiirissä noussut modernistinen taidesuunta. Ekspressionismi ei ollut koulukunta sanan varsinaisessa merkityksessä: ei ”mestaria ja opetuslapsia”. Ekspressionismin esteettiset pyrkimykset olivat osittain romantiikalle vastakkaiset,…

Aleatoriikka

18.3.2008 / Pohjannoro, Hannu

Aleatoriseksi kutsutaan musiikkia, jossa sattuma ja ennustamattomuus ovat sävellyksen olennainen osa (lat. alea, arpa). Aleatoriikka voi kohdistua joko sävellysprosessiin, esittämiseen tai molempiin. Sattuman ja ennustamattomuuden osuus teoksessa voi rajoittua esittäjän…

Ethos, teksti-ilmaisu ja kontrapunktioppi

19.10.2007 / Murtomäki, Veijo

Ethos Musiikin tehtäväksi taas luonteen kasvatus Musiikin uutta mooditeoriaa renessanssissa olisi tuskin syntynyt ilman antiikin esikuvaa ja ennen kaikkea sen ethos-oppia; modus ja ethos liittyvät erottamattomasti yhteen. Kun humanistit yrittivät…

Galantti, Empfindsamkeit, Sturm und Drang

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Klassismin aikakauden alajaottelu Uuden tyylin alkaminen sijoittuu myöhäisbarokin rinnalle ja sisään sekä muodostaa yhdessä sen kanssa muutaman vuosikymmenen siirtymäjakson (n. 1720-60) Ranskassa ja Saksassa. Sen sijaan Italiassa uusi tyyli näkyi…

Bel canto

30.10.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Rondo Classicassa 9 / 2004 (vol. 41), s. 30-35 nimellä Kauniin laulun nousu ja tappio. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Italialaisen bel canton aikakausi perustui virtuoosisuuteen ja…

Romantiikka ja biedermeier

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

1800-lukua kutsutaan musiikinhistoriasta puhuttaessa usein romantiikan vuosisadaksi. Romantiikan käsitettä käytetään silloin esteettisenä käsitteenä, joka viittaa määrättyihin musiikillisen taideteoksen ominaisuuksiin. Romanttiselle musiikille tunnusomaisia piirteitä ovat tunne, mielikuvitus, kaipaus, subjektiivisuus, ironia ja…

Wagner ja bel canto

22.5.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Monica Groop toteaa Yhteishyvä-lehden haastattelussa (8/95): ”Olen kiintynyt saksalaiseen perinteeseen. Se on vivahteikasta ja monimuotoista. Italialainen bel canto tuntuu tyhjältä,…

Jehan Alain — urkujen Satie ja Ravel

11.4.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Vain 29-vuotiaana kuollut Jehan Alain (1911-40) oli Ranskan musiikin suurimpia toivoja. Hän menehtyi saksalaissotilaan luotiin yksinäisellä tähystyspaikalla sen jälkeen kun…

Musiikin poetiikka ja taistelu ohjelmamusiikista

19.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Kiistely musiikin olemuksesta Musiikin sisäinen vastakohtaisuus Romantiikan säveltäjä eli keskellä monia vastakkaisia aatteita ja ideoita, jotka heijastuivat myös musiikilliseen keskusteluun. Ehkä kaikkein vakavin ristiriita romantiikassa koski vastakkaisiksi muodostuneita käsityksiä musiikin…

Romantiikan syntytausta

17.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Romantiikan olemuksesta Romantiikan käsite Kun tavanomaisessa kielenkäytössä puhutaan ’romanttisesta’ tai ’romantiikasta’, kyse on samanlaisista yleistermeistä kuin vaikkapa käsitteissä ’barokkinen’ ja ’barokki’ tai ’klassinen’ ja ’klassisimi’. ‘Romanttinen’ viittaa tavallisesti tunnepainotteisen, fantastisen…

Musiikin estetiikka

1.9.1991 / Oramo, Ilkka

Musiikin estetiikka (saks. Musikästhetik, engl. aesthetics of music) on taiteen filosofian osa-alue, jonka kohteena on musiikki, nykyisin myös musiikiin estetiikan piiriin kuuluvien tekstien aatehistoriallinen tutkimus ja tulkinta. Taiteen filosofisen tarkastelun…

Absoluuttinen musiikki

20.9.1989 / Oramo, Ilkka

Absoluuttisen musiikin käsite oli klassisen ja romanttisen ajan musiikinestetiikan kantava ajatus; sillä ei tarkoitettu pelkästään kielestä riippumatonta, musiikin ulkopuolisiin funktioihin ja ohjelmallisuuteen sitoutumatonta itsenäistä soitinmusiikkia, vaan ideaa ja ihannetta, jossa…

Aika ja musiikin aika

1.9.1989 / Oramo, Ilkka

»Mitä siis aika on? Ellei sitä kukaan minulta kysy, niin tiedän; jos tahdon selittää kysyvälle, en tiedä.» Ajan ongelma, jonka edessä Augustinus joutui ymmälle (Confessiones, liber XI, caput 17), on…

Igor Stravinsky ja absoluuttisen musiikin idea

11.12.1979 / Oramo, Ilkka

Igor Stravinskyn 1920-luvulla omaksuma säveltämisen käytäntö asetti hänet jyrkästi vastakkain 1800-luvun musiikinestetiikassa keskeisen originaalisuuden vaatimuksen kanssa, sen käsityksen, että musiikillisen taideteoksen esteettinen substanssi perustuu siihen, mikä siinä on yksilöllistä ja…

Takaisin ylös