Siirry sisältöön

Kamari- ja salonkimusiikkia
3.10.2006 (Päivitetty 12.1.2020) / Oramo, Ilkka

Keisariajan ensimmäisten vuosikymmenten kamarimusiikkituotanto Suomessa on niukkaa eikä yllä kustavilaisajan tuotannon tasolle. Turkulaisen amatöörin August Engelbergin (1817-50) keskeneräiseksi jäänyt, Maasalon (1964, 89) kuivahtavaksi luonnehtima sekstetto Strid och frid (Sota ja rauha) huilulle, klarinetille ja jousikvartetolle (1840) on näistä varhaisin, ellei mukaan lueta Vaasassa syntyneen, mutta 1834 pysyvästi Ruotsiin asettuneen Fredrik Eimelen (1804–71) harrastelijatasoista jousikvartettoa G-duuri.

Merkittävimmät kamarimusiikkiteokset tältä ajalta ovat saksalaissyntyisen Conrad Greven (1820–51) jousikvartetto a-molli (1849), Ernst Fabritiuksen (1842–99) kolmiosainen Grand duo viululle ja sellolle h-molli (1861), kaksi osaa jousikvartetosta c-molli (1863) sekä erillinen Presto a-molli (1874), jonka on arveltu olevan muilta osiltaan kadonneen kvarteton finaali. Aus dem Kinderleben, viehkeä sarja viululle ja pianolle (1860), menuetti jousitriolle sekä Romantische Suite viululle tai sellolle ja pianolle sen sijaan kuuluvat salonki- tai kotimusiikin tyylilajiin. Nuoren Robert Kajanuksen (1856–1933) Scherzo jousikvartetille (1876) on vielä harjoitustyö, samoin keskeneräiseksi jäänyt sonaatti viululle ja pianolle samalta vuodelta.

Fabritiuksen pianoteoksista vahvin on keskeneräiseksi jäänyt Allegro non troppo C-duuri, joka on ilmeisesti ajalteltu suunnitelman asteelle jääneen pianosonaatin osaksi. Muita pianoteoksia ovat Scherzo ja finaali, myös ilmeisesti laajemmaksi suunnitellun kokonaisuuden osia, sekä Maestoso ja Lapsi metsässä, kummatkin lähinnä Schumannin pianominiatyyrien kaltaisia luonnekappaleita. Nämä teokset, joiden tarkkaa syntyajankohtaa ei tunneta, lienevät 1860-luvun tuotantoa.

Kajanus kirjoitti opiskeluaikanaan Leipzigissa kaksi sarjaa luonnekappaleita, Sechs Albumblätter op. 1 (1877) ja Lyrische Stücke op. 2 (1878), jotka ilmestyivät saman tien painosta Breitkopf & Härtelin kustannuksella. Molemmat sarjat edustavat lähinnä schumannilaisen luonnekappaleen tyyppiä.

Kirjallisuutta

Maasalo, Kai 1964. Suomalaisia sävellyksiä. Porvoo–Helsinki: WSOY.

Takaisin ylös