Siirry sisältöön

Keisariaika 1809-1917

Viulukonserton op. 47 syntyvaiheita

5.7.2019 / Virtanen, Timo

Sibeliuksen varhaisin viittaus viulukonserttoa varten kirjoitettuun luonnokseen esiintyy kirjeessä, jonka hän lähetti morsiamelleen Aino Järnefeltille Wienistä lokakuussa 1890. Säilyneen sävellyskäsikirjoitusaineiston perusteella emme voi tietää onko juuri tämä kirjeessä mainittu luonnos…

Keisariaika 1809–1917

11.2.2019 / Oramo, Ilkka

Vuonna 1809 Ruotsi menetti suomalaiset alueensa sodassa Venäjälle, johon Suomi liitettiin autonomisena suuriruhtinaskuntana omine lakeineen ja instituutioineen. Helsingistä tehtiin pääkaupunki 1812 ja se ohitti merkityksessä Turun lopullisesti vuoden 1827 Turun…

Oopperaa ruotsiksi ja suomeksi

7.6.2017 / Oramo, Ilkka

Neito tornissa 1800-luvulla kotimainen ooppera oli ollut pelkästään ruotsinkielistä. Jean Sibelius (1865–1957) suunnitteli 1890-luvulla Kalevala-aiheista oopperaa ’Veneen luominen’, josta ei tullut valmista. Sen sijaan hän teki pienoisoopperan Jungfrun i tornet…

Ortodoksinen kirkkolaulu

28.4.2010 / Oramo, Ilkka

Sanan ja sävelen ykseys Ortodoksinen jumalanpalvelus on saarnaa lukuun ottamatta kokonaan laulua tai pyhien tekstien resitointia. Idän kirkon liturginen laulu sisältää itse asiassa “runopukuisen laulettavan uskonopin”, jonka ajatellaan painuvan helpommin…

Kuorolaulun voimaa

30.5.2009 / Oramo, Ilkka

Mieskuorolaulu Mieskuorolaululla oli Suomessa perinteitä jo 1820-luvulta, ja seuraavina vuosikymmeninä siitä tuli yksi kansallisen heräämisen keskeisiä instrumentteja. Aivan uuteen vaiheeseen tämän lajin historiassa edettiin 1890-luvulla, kun kuorolaulun taiteelliset kriteerit tulivat…

Alkusoittoja ja näyttämömusiikkia

30.5.2009 / Oramo, Ilkka

Orkesterimusiikin suurten lajien ohella sävellettiin edelleen alkusoittoja varhaisemman 1800-luvun tyyliin ja 1890-luvun lopulta alkaen yhä enemmän pienimutoista orkesterimusiikkia, etupäässä luonnekappaleita. Suuri osa niistä oli näytelmiin tai kuvaelmiin kirjoitettua näyttämömusiikkia, joista…

Kultakauden konsertto

29.5.2009 / Oramo, Ilkka

Vuosien 1882 ja 1918 välillä Suomessa sävellettiin puolen toistakymmentä konserttoa ja muutama konserttikappale ja muu teos soolosoittimelle ja orkesterille, säveltäjinä Sibelius, Melartin, Mielck, Palmgren, Furuhjelm, Aarre Merikanto, Pingoud, Linko ja…

Ernst Mielck

28.3.2009 / Oramo, Ilkka

Ernst Mielckin varhainen kuolema vuonna 1899 oli menetys nuoressa suomalaisessa musiikkikulttuurissa. 21-vuotiaana tuberkuloosiin menehtyneen säveltäjän tuotanto käsittää – keskeneräisiä tai kadonneita teoksia lukuunottamatta – yhden sinfonian, kaksi alkusoittoa, konserttikappaleen pianolle ja…

Sonaatteja, luonnekappaleita ja kamarimusiikkia

21.10.2008 / Oramo, Ilkka

[Tämä luku on luonnos] Sonaatti oli 1800-luvun musiikin suuria muotoja. Sonaatteja sävellettiin pianolle, viululle ja pianolle, sellolle ja pianolle ja vuosisadan lopulla myös muille soittimille. Lajin esikuvana olivat etenkin Beethovenin…

Lauluja ja laulelmia

7.10.2006 / Oramo, Ilkka

Runoilijoita ja säveltäjiä 1800-luvun suomalainen runous oli pääasiassa ruotsinkielistä, ja keskeiset runoilijat olivat J.L. Runeberg (1804–77) ja Zachris Topelius (1818–98). Muista runoilijoista, joiden tekstejä sävellettiin, mainittakoon Lars Stenbäck (1811–70) ja…

Kansallinen herääminen ja kansansävelmien keruu

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

Romantiikan ja biedemeierin tulo suomalaiseen musiikkiin 1800-luvun alussa on osa suomalaisten kustavilaisena aikana vahvistunutta pyrkimystä integroitua eurooppalaisen taidemusiikin kulttuuriin. Samanaikaisesti – sen jälkeen kun Suomi oli lohkaistu irti Ruotsista –…

Kalevalainen runonlaulu n. 1000–500 eaa —

1.11.2005 / Oramo, Ilkka

Suomalaisten vanhinta tunnettua lauluperinnettä kutsutaan kalevalaiseksi runo-tai runonlauluksi. Sen kehitys lienee alkanut ennen vuotta 500 eaa., kun varhaiskantasuomea puhuvan populaation painopiste oli vielä Suomenlahden eteläpuolella. Runonlaulun ydinaluetta on ollut Viro ja…

Yksinlaulun kulta-aika

7.6.2005 / Oramo, Ilkka

Säveltäjiä ja runoilijoita Yksinlaulun alueella murtauduttiin vuosisadan vaihteessa ulos edellisen kauden biedermeier-kulttuurista. Yksinlaulun taiteellisen tason kohoaminen ei kuitenkaan merkinnyt yksinkertaisen ja vaatimattoman laululyriikan häviämistä. Laululyriikka pikemminkin jakaantui kahteen esteettisesti ja…

Takaisin ylös