Ranskalainen Olivier Messiaen (1908-92) on ottanut vaikutteita mm. Debussyltä, Lisztiltä, venäläisiltä romantikoilta (Musorgski), gregorianiikasta ja itämaisista musiikkikulttuureista.
Hänen omaleimainen, helposti tunnistettava sävelkielensä vakiintui jo 1940-luvulla, aikaisemminkin. Sen perustana ovat symmetriset moodit, additiiviset rytmit ja värikäs soitinnus. Paitsi oman, osittain sarjallista ajattelua ennakoineen musiikkinsa vuoksi Messiaenin vaikutus 1900-luvun musiikissa on keskeinen myös hänen opettajauransa tähden (hänen oppilaitaan olivat mm. Stockhausen, Boulez, Xenakis, Murail ja George Benjamin).
Messiaenin musiikin aineksia ja piirteitä
Moodit
Messiaenin sävelvalinta perustuu ennen kaikkea moodiajatteluun. Toisin kuin eräät muut 1900-luvun säveltäjät (Bartók, Sibelius) hän ei käytä vanhoja kirkkosävellajeja vaan ”synteettisiä” asteikkoja, ns. Messiaenin moodeja. Niitä on seitsemän ja niille on yhteistä se, että kullakin niistä on useita transpositioita, joiden sävelvalikoima on identtinen (toisin kuin kirkkosävellajeilla tai duuri- ja molliasteikoilla, joilla on 12 toisistaan poikkeavaa transpositiota).
Messiaenin seitsemän rajoitetusti transponoituvaa moodia (1=kokoaskel, 1/2=puoliaskel) ovat:
1. moodi kokosävelasteikko / 6-sävelinen / 1-1-1-1-1-1
1. moodi
2. moodi ns. koko-puoli-asteikko tai oktatoninen asteikko / 8-säv. / 1-1/2-1-1/2-1-1/2-1 tai 1/2-1-1/2-1-1/2-1-1/2
2. moodi
3. moodi 1-1/2-1/2-1-1/2-1/2-1-1/2-1/2
3. moodi
4. moodi 1/2-1/2-11/2-1/2-1/2-1/2-11/2-1/2
4. moodi
5. moodi 1/2-2-1/2-1/2-2-1/2
5. moodi
6. moodi 1-1-1/2-1/2-1-1-1/2-1/2
6. moodi
7. moodi 1/2-1/2-1/2-1-1/2-1/2-1/2-1/2-1-1/2
7. moodi
Soinnutus
Messiaenille tyypillisiä sointuja ovat lisäsävelsoinnut (kuten duurisointu + seksti), kvarttisoinnut, varsinkin kvartti+tritonus -sointu sekä puhtaat kolmisoinnut.
Messianille tyypillisiä sointuja
Näitä sointuja muodostetaan em. moodeista samalla tavoin kuin duuri- ja molliasteikoista muodostetaan sointuja.
Melodiat
Yksi Messiaenin moodien sovellutus on siirtää gregoriaaninen melodiikka näihin asteikkoihin. Messiaenin melodioiden tietty itämainen sävy syntyy mm. ”staattisesta ornamentiikasta”: melodia kiertelee samoilla sävelillä ja korukuvioilla.
Rytmiikka
Messiaen haki innoitusta antiikin Kreikan runoudesta ja intialaisen Sharngadevan (1200-l.) rytmijärjestelmästä, jossa esiteltyjä rytmikuvioita Messiaen käyttää rakennuspalikoina, ”henkilöhahmoina” (Messiaenin oma termi). Rytmiikka on additiivista: aikayksikköä ei jaeta länsimaiseen tapaan osiin vaan eripituisia yksiköitä liitetään toisiinsa.
Valeur ajouté (lisätty aika-arvo) on lyhyt nuottiarvo, joka on lisätty yksinkertaiseen, säännölliseen rytmiin sävelenä, taukona tai nuottiarvon pidennyksenä.
Esim. 1/4 + 1/4: lisänuotin kera 1/4 + 1/16 + 1/4
Valeur ajouté
Soitinnus
Instrumentaatiota leimaavat runsaat lyömäsoittimet, varsinkin gamelan-sävyiset kellot ja muut metallisoitimet. Orkesterinkäyttö on muutenkin värikästä ja loisteliasta urkumaisine puhallinkuoroineen. Toisinaan orkesterissa mukana on ondes Martenot -sähkösoitin.
Värisynestesiat
Messiaen mielsi tiettyjen harmonioiden tai sointien olevan tietyn värisiä (keltainen, violetti jne).
Linnunlaulu
Messiaen oli intohimoinen harrastajaornitologi. Matkustellessaan ja luonnossa samoillessaan hän merkitsi perinteisellä nuottikirjoituksella muistiin lukemattomien lintujen laulun. Loistokkaasti, jopa realistisesti soitinnettuna nämä kimmeltävät sävelkuviot ja niiden ajoittain muodostamat suuret kasautumat muodostavat oleellisen osan Messiaenin musiikkia.
Konstruktivismi
Messiaen oli sarjallisuuden edeltäjä ja Darmstadtin koulukunnan innoittaja: ”konstruktiivisella kaudellaan” 1940-luvun lopulta 1950-luvulle hän järjesteli musiikin parametrit sarjoiksi (”moodeiksi” mm. pianosävellyksessä Mode de valeurs et d’intensitées, ”aika-arvojen ja voimakkuuksien moodi”, 1949)
Muodot
Messiaenin muotorakenteet ovat usein blokkimaisia: eivät kehitteleviä vaan enemmän tai vähemmän staattisten jaksojen sarjoja. Messiaenia on siksi pidetty Momentformin edeltäjänä, vaikka Messiaenin viljelemä kertosäemäinen kokonaisten jaksojen toisto ei kuulukaan Momentformiin.
Mystiikka
Messiaen oli vakaumuksellinen roomalaiskatolinen. Hänen sävellyksensä ovat täynnä teologista symboliikkaa, jopa niin, että tietyt motiivit vastaavat tiettyjä teologisia käsitteitä tai peräti yksittäisiä sanoja. Messiaenin musiikki hehkuu hänen kokonaisvaltaista maailmannäkemystään, jossa eroottiset ja itämaiset aiheet yhdistyvät uskonnollismystiseen visioon.
Kuuntele
- Messiaen: Turangalîla-sinfonia (1946-48)