Siirry sisältöön

György Kurtág
31.7.2007 / Pohjannoro, Hannu

György Kurtág (s. 1926) on Romanian unkarilaisalueelta syntyisin oleva, nykyisin unkarilainen säveltäjä ja pianisti. Hänet tunnetaan yksityiskohdiltaan tarkoin huoliteltujen sävelminiatyyrien laatijana. Hänen musiikissaan on eurooppalaisen modernismin ohella löydettävissä vaikutteita Bartókilta ja unkarilaisesta kansanmusiikista – mm. cimbalom-lyömäsoittimen käyttö.

Budapestissa suoritettujen konservatorio-opintojen jälkeen Kurtág vietti talven 1957-58 Pariisissa Darius Milhaudin ja Olivier Messiaenin oppilaana. Tämä vaihe muodostui hyvin merkittäväksi: saatuaan kosketuksen eurooppalaiseen avantgardeen, mm. sarjallisuuteen, hän hylkäsi aikaisemman Bartók-Kodaly-vaikutteisen tuotantonsa miltei täysin.

Varhaisista sävellyksistään hän on päästänyt julkisuuteen vain alttoviulukonserton sekä muutaman piano- ja kuorokappaleen. 1950-luvun lopulta alkaen hänen teosluettelonsa on kasvanut hyvin hitaasti: op1 on jousikvartetto (1959), 2002 hänen tuotantonsa käsittää runsaat 30 teosta.

Tuotanto 

Kurtágin musiikki on hyvin keskittynyttä, aforistista, useat teokset ovat lukuisten lyhyiden osien muodostamia sarjoja. Dodekafonian, erityisesti Webernin vaikutus on havaittavissa paitsi lyhyistä, katkelmallisista rakenteista, myös mm. säveltasojen säästeliäästä käytöstä. Atonaaliseen sävelkieleen kietoutuu myös modaalisia ja tonaalisia elementtejä aina kolmisointuja – atonaalikon tabu! – myöten.

12 mikroludia op13 (1977-78) jousikvartetille on tekijälleen luonteenomainen teos. Se on sarja hyvin lyhyitä kappaleita, joista pisin kestää hiukan yli minuutin. Sarja sisältää niin yhden ajatuksen mittaisia keskittyneitä tuokioita kuin pienoiskokoisia draamojakin. Miniatyyrimittakaavastaan huolimatta teos on sointi- ja ilmaisuasteikoltaan hyvin rikas ja monipuolinen.

Oman ryhmänsä Kurtágin tuotannosta muodostavat laulut. Niiden unkarin- venäjän- tai saksankieliset tekstit ovat niin ikään lyhyitä, usein voimakkaan ekspressiivisiä, eivätkä surrealistiset tai absurdit sävytkään ole vieraita. Hän on käyttänyt mm. Anna Ahmatovan, Rimma Dalosin, Janos Pilinskyn ja Franz Kafkan tekstejä.

Kurtág on säveltänyt musiikkia myös pedagogisiin tarkoituksiin: viisiosainen pianokoulu Játékok (Pelejä tai Leikkejä, 1973-93). Heti alusta lähtien ovat mukana vuosisatamme musiikin ilmaisukeinot: atonaalisuus, klusterit, suhteellinen notaatio jne. sekoittuvat aikaisempien aikakausien musiikkiperintöön.

Erityisen suurta huomiota Kurtág kiinnittää artikulaation ja dynamiikan pienten vivahteiden merkitsemiseen. Omien sanojensa mukaan hän tekee näin siksi, että muusikot suhtautuisivat ”riittävän huolellisesti” hänen musiikkiinsa. Loputon yksityiskohtien hiominen onkin eräs Kurtágin työtavan peruspiirre niin säveltäjänä kuin Budapestin Liszt-akatemian kamarimusiikkiprofessorin virkaa hoitaessaankin.

Kuuntele

  • 12 mikroludia jousikvartetille op13 (1977-78)
  • Messages of the Late Miss R. V. Troussova sopraanolle ja soitinyhtyeelle op17 (1978)

Takaisin ylös