Uskonpuhdistuksen ajan merkillisimpiä ilmiöitä on vuonna 1582 julkaistu latinankielinen cantiokokoelma
Piae Cantiones Ecclesiasticae et Scholasticae Veterum Episcoporum, in Inclyto Regno Sueciae paßim vsurpatae, nuper studio viri cuiusdam Reuerendiß: de Ecclesia Dei & Schola Aboënsi in Finlandia optimè meriti accuratè à mendis correctae, & nunc typis commissae, opera Theodorici Petri Nylandensis. His adiecti sunt aliquot ex Psalmis recentioribus. Imprimebatur Gryphisuualdiae, per Augustinum Ferberum.
Vanhojen piispojen hartaita kirkollisia ja koululauluja, kuuluisassa Ruotsin valtakunnassa kaikkialla käytettyjä, nyt erään hyvin kunnianarvoisan, Jumalan seurakunnassa ja Turun koulussa Suomessa suuresti ansioituneen miehen äsken huolellisesti virheistä korjaamina julkaissut Theodoricus Petri Uusmaalainen. Näihin on lisätty muutamia uudempia virsiä. Painoi Greifswaldissa Augustinus Ferberus.
Teoksen toimittaja Theodoricus Petri Ruth esiintyy toisissa lähteissä nimellä Dijderijk Pehrsson Rwtha (n. 1560 – n. 1617).
Piae Cantiones -kokoelman ensipainos sisältää 74 cantiota, jotka jakaantuvat 11 osastoon:
- I Cantiones de nativitate Domini et Saluatoris nostri Iesu Christi (Lauluja meidän herramme ja vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymästä l. joululauluja, 24)
- II De passione Domini nostri Iesv Christi (Meidän herramme Jeesuksen Kristuksen kärsimyksestä l. pääsiäisajan lauluja, 9)
- III In festo Pentecostes (Helluntain juhlassa, 1)
- IV De Trinitate (Pyhästä kolminaisuudesta, 3)
- V De Evcharistia (Ehtoollisesta, 2)
- VI Cantiones precum (Rukouslauluja, 4)
- VII De fragilitate et miseris humanae conditionis (Ihmisen osan katoavaisuudesta ja kurjuudesta, 14).
- VIII De vita scholastica (Kouluelämästä, 10)
- IX De concordia (Yksimielisyydestä, 2)
- X Historicae cantiones (Historiallisia lauluja, 3)
- XI De tempore vernali cantiones (Kevätlauluja, 2)
Monet PC-kokoelman sävelmistä tunnetaan keskiaikaisista lähteistä eri puolilta Eurooppaa, mutta siinä on myös sellaisia, joille ei ole löytynyt varhaisempia lähteitä. Kun sävelmiä julkaisemista silmällä pitäen myös muokattiin ajan makua vastaavaksi, jotkut niistä saattavat poiketa alkuperäisestä keskiaikaisesta asustaan. Toisaalta PC-kokoelmassa on myös uudempia sävelmiä, jotka ovat syntyneetkin vasta uskonpuhdistuksen vuosisadalla.
Cantiot ovat alun perin keskiajan yksiäänisiä latinankielisiä lauluja. Myöhemmin niistä tehtiin moniäänisiä sovituksia, joista muutamia on myös PC-kokoelmassa. Laulujen teksti on useimmiten hengellinen, mutta ne eivät kuulu jumalanpalvelukseen.
Eri tyyppejä cantioissa voidaan erottaa tekstin aihepiirin ja sävelmän rakenteen perusteella. Laulujen alkuperästä ja ajoituksesta puhuttaessa onkin syytä tarkastella erikseen tekstiä ja sävelmää, sillä ne eivät välttämättä ole kuuluneet alun perin yhteen. Eräissä tapauksissa teksti tunnetaan jostakin varhaisemmasta käsikirjoituksesta mutta sävelmälle ei ole löytynyt varhaislähteitä. Jos sen sijaan sävelmän alkuperä voidaan jäljittää varhaisempaan lähteeseen tai lähdejoukkoon, niin silloin voidaan tavallisesti tekstikin, ei kuitenkaan välttämättä samaan.
Keskiajalla parodiointi oli yleistä. Tunnettuun sävelmään saatettiin sovittaa uudet sanat tai sitten tietty teksti voitiin laulaa useammalla sävelmällä. Sävelmällä ja tekstillä ei ollut senkaltaista kiinteää yhteyttä, joka myöhemmin muodostui taidelaululle tunnusomaiseksi.
PC-kokoelman laulut olivat erittäin suosittuja. Hemminki Maskulainen suomensi niiden tekstit ja julkaisi ne vuonna 1616 Tukholmassa nimellä Wanhain Suomen maan Pijspain ja Kircon Esimiesten Latinan kielised laulud. Vuonna 1625 ilmestyi Rostockissa toinen latinankielinen painos, jossa on 90 laulua. Sen julkaisivat Viipurin koulun rehtori Henricus Fattebuur ja tuomiorovasti Mattias Tolja, musiikillisena neuvonantajanaan Rostockin Maariankirkon urkuri Daniel Friderici.
Kirjallisuutta
Bohlin, Folke 1968. Några problem kring Piae Cantiones. Dansk Årbog for musikforskning 1966-67, 179-180.
Dahlström, Fabian 1986. Piae Cantiones. A Remarkable Monument. Finnish Music Quarterly 2:4, 20-25.
Klemetti, Heikki 1934. Piae Cantiones. Suomen Musiikkilehti 12:10, 231–236.
Maliniemi, Aarno 1933. Piae Cantiones. Suomen kulttuurihistoria I. Jyväskylä–Helsinki: Gummerus, 605–612.
Mäkinen, Timo 1964. Die aus frühen böhmischen Quellen überlieferten Piae Cantiones -Melodien. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistoyhdistys.
— 1967. Piae Cantiones: Über Geschichte und Zusammensetzung der Liedersammlung. Studia Musicologica Academiae Scientiarum Hungaricae, T. 9, Fasc. 3/4 (1967), pp. 371-394
— 1968. Piae Cantiones -sävelmien lähdetutkimuksia. Helsinki: Suomen musiikkitieteellinen seura.
Pajamo, Reijo 1982. Psallite, scholares. Rondo 20:1, 11–16.
Piae Cantiones Ecclesiasticae et Scholasticae Veterum Episcoporum (Documenta Musicae Fennicae X) 1982 [1582]. Toim. Theodoricus Petri (Rutha) Nylandensis. Näköispainos. Toim. Einari Marvia. Helsinki: Fazer.
Wanhain Suomen maan Pijspain ja Kircon Esimiesten Latinan kielised laulud 1924 [1616]. Suom. Hemminki, Maskun kirkkoherra. Näköispainos.
Referenssiäänite
Piae Cantiones (Musica Sveciae MSCD 201; Sib CD 08750)