Kauneuden lajit ja topokset romantiikassa
29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Hand, Ferdinand Gotthelf: Aesthetik der Tonkunst, Bd.: 1, Leipzig, (1837)

-miellyttävä, viehättävä, kaunis
-vieno, hiljainen, lauhkea, tyyni
-luonteva, teeskentelemätön, naiivi, lapsellinen
-sievä, siro, suloinen, hieno
-ylevästi kaunis
-sentimentaalinen, (liika)tunteellinen
-suuri, korkea
-jalo
-komea, upea, suurenmoinen, oivallinen, erinomainen, kelpo
-pateettinen, juhlallinen, mahtipontinen
-ihmeellinen, kummallinen, uskomaton, yliluonnollinen
-pelottava, hirvittävä ja kauhea, hirveä
-ylväs, jalo, korkea
-surullinen, alakuloinen, apea
-traaginen, murheellinen
-iloinen, riemuisa ja hilpeä, vilkas
-naurettava ja koominen, omituinen, hassu, hullunkurinen

Julian Horton: luku 25 ”Listening to Topics in the Nineteenth Century”, The Oxford Handbook of Topic Theory (2014), s. 642–664.

1. Aaria-tyyli
2. Bardi-tyyli
3. Bel canto (laulu/deklamaatio)
4. Linnunlaulu
5. Bolero
6. Biedermeier-tyyli
7. Chinoiserie
8. Chivalric (ritari/kavaljeeri-tyyli)
9. Deklamaatio-tyyli
10. Demoninen tyyli
11. Keijukaismusiikki
12. Kansantyyli
13. Grandioso
14. Mustalaismusiikki
15. Sankarityyli
16. Indianist-tyyli: a) raaka villi; b) jalo villi; c) naurava suku/rotu
17. Italialainen tyyli
18. Lamento (elegia)
19. Lied-tyyli
20. Lugubre (lamento/appassionato)
21. Luonto-teema
22. Panteistinen tyyli
23. Pateettinen tyyli
24. Religioso
25. Scherzo
26. Espanjalainen tyyli
27. Style hongrois
28. Stile appassionato
29. Myrsky-tyyli
30. Totentanz
31. Virtuoosityyli
32. Valssi

Janice Dickensheets: ”The Topical Vocabulary of the Nineteenth Century”, Journal of Musicological Research, 31/2–3 (2012), s. 97–137.

Romantiikan topokset jakautuvat kolmeen ryhmään: tyypit, tyylit ja dialektit.

1) Tyypit liittyvät eleisiin, rytmis.fyysiseen liikkeeseen, marssiin ja tanssiin.
2) Tyylit sisältävät eleiden kimpun, joka herättää mielessä jotain ulkomusiikillista.
3) Dialektit/murteet ovat komplekseja ilmiöitä, joissa on on useita eleitä sekoittuneina eri tyyleihin, ovat olemukseltaan musiikillisia kieliä, jotka luovat musiikillisia maailmoja ja herättävät vahvoja ulkomusiikillisia assosiaatioita.

TYYPIT

Tanssit ja marssit

Menuetti (Mendelssohn: sinfonia nro 4, op. 90, 3. osa)
Gigue (Tsaikovski: Pähkinänsärkijä, op. 71, nro 3, t. 61–71)
Siciliano (Chopin: balladi op. 38, avaus)
Marssi (Mahler; Berlioz: Fantastinen sinfonia, op. 14, 4. osa)
Valssi (Weber: Tanssiinkutsu; Taika-ampuja, I/3)
Ländler (Schubert; Bruckner; Mahler)
Surumarssi (Chopin: sonatti b-molli, op. 35, 3. osa)

TYYLIT

Sotilastyyli
Metsästysmusiikki
Pastoraalityyli
Fantasiatyyli (Herz: Fantasie et Rondo Op. 12)
Laulava tyyli (Schubert: kvintetto op. 163, 1. osa, teema t. 60–)
Lied-tyyli
Nokturno-tyyli
Aaria-tyyli
Stile appassionato (Liszt: Funérailles)
Virtuoosityyli (Liszt: monet etydit)
Deklamatorinen/resitatiivityyli (Chopin: nokturno op. 32/1, loppu)
Myrsky-tyyli (Mendelssohn: Hebridit-alkusoitto)
Herooinen eli sankarityyli (Liszt: Lyon; Es-duuri-pianokonserton finaali)
Demoninen tyyli (Liszt: Faust-sinfonia, 3. osa)
Keijukaismusiikki (Mendelssohn: Kesäyön unelma -alkusoitto

DIALEKTIT

Ritarityyli (usein 6/8-ratsastusmusiikkia; Brahms: Magelone-romanssit op. 33)
Bardi-tyyli (murtosointuja; Gade: Ossian-alkusoitto; Franck: sinfonia d-molli, 2. osa)

Eksoottiset dialektit ja folklorismi

Style hongrois (Liszt, Brahms)
”Orientaalinen” tyyli (Rimski-Korsakov: Sheherazade; Borodin: Ruhtinas Igor)
Espanjalainen tyyli (Bizet: Carmen; Chopin: Boléro op. 19)
Chinoiserie (Sullivan: Mikado)
Indianistinen/intiaanityyli: 1) raaka villi; 2) jalo villi; 3) naurava heimo (vahvoja aksentteja 1. ja 3. tahtiosalla, lyömäsoittimia, pentatoniikkaa, urkupisteitä)
Italialainen tyyli (Mendelssohn: ”Italialainen sinfonia” nro 4, 4. osa)
Folklorismi (Albeniz: Iberia; Gottschalk: Banjo)

Muita pintakieliä

-salakielet ja motiivit
-Schumann (Karnevaalit ym.)
-symboliset eleet
-viittaukset muuhun musiikkiin (muut säveltäjät, kuolleet ja elävät, omat muut teokset)
-sitaatit, vihjaukset
-ks. myös https://sibeliusvm.wordpress.com/2011/09/12/intertekstuaalisuus-sibeliuksella/

 

Danuta Mirkan topokset Kofi Agawun Music as Discourse. Semiotic Adventures in Romantic Music (2009) mukaan (s. 48–49)

RYHMÄ A (1700-luvun tanssit)

1. menuetti
2. gavotti
3. bourrée
4. sarabande
5. gigue
6. pavane
7. passepied
8. tarantella
9. tango
10. valssi

RYHMÄ B (kansallisuuksia)

11. juutalainen musiikki
12. tsekkiläinen [böömiläinen?] musiikki
13. puolalainen musiikki
14. unkarilainen musiikki
15. mustalaismusiikki
16. venäläinen musiikki
17. espanjalainen musiikki
18. latinalainen musiikki (brasilialainen, argentiinalainen, meksikolainen)
19. ”orientaalinen” musiikki (kiinalainen, japanilainen, intialainen)
20. pohjoisamerikkalainen countrymusiikki

 RYHMÄ C (erilaisia tyylejä)

21. gregoriaaninen laulu
22. koraali
23. ortodoksimusiikki
24. oppinut tyyli
25. chaconne
26. resitatiivi
27. laulava tyyli
28. barkarola
29. negro spirituaalit
30. jazz
31. kahvilamusiikki
32. sirkusmusiikki
33. posetiivimusiikki
34. kehtolaulu
35. lasten laulu
36. fanfaari
37. sotilasmarssi
38. surumarssi
39. pastoraalityyli
40. elegia
41. konemusiikki

Márta Grábocz

”Stratégies narratives des ’épopees philosophiques’ de l’ère romantique dans l’oeuvre pianistique de F. Liszt”, Studia Musicologica Academiae Scientiarum Hungaricae, 28: 1/4 (1986), ss. 99–115.

Yleisemminkin Lisztin sävelilmaisu- ja puhunta, moderni musiikillinen retoriikka, perustuu Gráboczin semioottisessa teoriassa teematasolla (klasseemit) tiettyihin toistuviin ilmaisumoodeihin:

1. appassionato-agitato-furioso (myrsky)
2. marssi (surumarssi)
3. herooinen
4. scherzo
5. pastoraali
6. religioso
7. folkloristinen
8. panteistinen (pastoraalin tai religioson muunnos)
9. laulava bel canto
10. deklamoiva bel canto
11. resitatiivi
12. elegis-lamentatiivinen (lagrimoso)
13. sitaatit
14. grandioso, triumfaalinen (peräisin herooisesta)
15. lugubre (peräisin appassionatosta ja lamentosta)
16. pateettinen (bel canton ylevä versio)

 

Takaisin ylös