Antonio Sacchini
Sacchini syntyi Firenzessä 1730 ja opiskeli Napolissa Duranten johdolla; hän kuoli Pariisissa 1786. Hän oli napolilaisen koulun maineikas edustaja, jota voi pitää Pergolesin tai jopa Cimarosan tasoisena säveltäjänä. Hän työskenteli Venetsiassa (1762–1772), Münchenissä, Stuttgartissa ja Mannheimissa sekä Lontoossa (1772–1781. Kun italialaisesta musiikista tuli taas 1777 jälkeen muodikasta Pariisissa, Sacchini saapui 1782 Marie Antoinetten suosikiksi Pariisiin, jossa hän vietti loppu-uransa (1781–1786). Sacchini sävelsi 50 oopperaa, aluksi komedioita ja myöhemmin vakavia oopperoita, 8 oratoriota ja muuta kirkkomusiikkia, 2 sinfoniaa sekä kamarimusiikkia.
Maalaistyttö hovissa
Sacchinin varhaisista oopperoista, samalla komedioista tunnetuin on La contadina in corte (Maalaistyttö hovissa, 1766, Rooma), kaksinäytöksinen intermezzo Niccolò Tassin librettoon. Tästä suosikkioopperasta tehtiin 1780-luvulle menneessä yli 20 produktiota Euroopan eri maissa. Saksan ja Itävallan, samoin kuin Ruotsin ja Venäjän esityksissä kielenä toimi saksa.
Teoksessa on neljä roolia: Tancian ja Sandrinan osuudet on sävelletty sopraanokastraatille eli ne ovat travestirooleja; Ruggiero on tenori- ja Berto bassorooli. Tapahtumat kehittyvät maalaiskylässä ja kaupunkipalatsissa. Oopperassa Sandrina ja ”ovela talonpoika” Berto ovat rakastavaisia, mutta seutua ohittava aatelismies liehittelee neitoa ja ehdottaa avioliittoa. Neito on kyllästynyt maalaiselämän raadantaan, vannoo uskollisuutta paroni Ruggierolle ja jättää Berton, jonka raivo tuo mieleen Mozartin Masetton (Don Giovanni) ja joka jää lohduttautumaan Tancian, Sandrinan aiemman kilpailijan, kanssa.
I INTERMEZZO: Maaseutu, hedelmäpuita ja mökkejä
Sandrinan avausduetto Tancian kanssa, johon yhtyy Berto, joka mielii Sandrinaa.
SANDRINA
Gira , ira , gira maledetto :
Per amore , o per diſpetto
Più veloce hai da girar .
TANCIA
Tutto il giorno stò filando ,
Stò meschina lavorando ,
Ne mi baſta per mangiar .
BERTO
L’hô raccolti tutti tutti :
Ma il più bel di questi frutti
A Sandrina io vuò donar .
Ruggiero on kylän johtaja ja etsii Sandrinoa, johon hän rakastunut korviaan myöten. Tancia on eri mieltä aariassaan.
TANCIA
Son Maestra del villaggio ,
E so tessere , filar .
Io sò dir viseto bello ’ ,
Sò ballare il saltarello ,
E galanti tenerine
Canzoncine sò cantar .
Pur con queste qualitá
Se mi incontrano per via ,
Non mi dicon Tancia mia ;
Sono sciocchi tutti gl ’ Uomini
Non han gusto in verità .
Berto on raivoissaan paronin ja oman raksatettunsa Sandrinan lähestymisestä.
BERTO
Mi permetta Signorina ,
Ch’io la possa ringraziar .
( Brutta strega malandrina)
Se ti trovo un giorno sola , Vuò pigliarti per la gola ,
E ti voglio strangolar .
Ruggiero kehuu palatsiaan, jossa Sandrinan ei tarvitse raataa ja pyytää tätä vaimokseen. ruggieron aateluus näkyy siinä, että hänen osuutensa on koristeellisempi kuin muiden henkilöiden.
RUGGIERO
Signora diverrai ,
E la mia sposa , e
l’idol mio sarai , ४
Vaghe le selve sono
Ma pur Sandrina amabile
Più vaga è la Città .
Gran gemme avrai d’intorno ,
Avrai grandezze , e titoli
E feste tutto il giorno ,
I
I Intermezzon kauneimpia numeroita on Sandrinan jäähyväislaulu ”Cara addio”, joka noudattaa da capo -aarian muotoa ABA’, jossa B-vaihe muodostaa kontrastin Allegro-tempossaan ääriosien hitaammalle tempolle.
SANDRINA
Cara addio : benche lontana
Il mio cor sarà l’istesso .
Vieni , vieni : un ’ altro amplesso
Prendi in segno del mio amor .
E se Berto poverino …
Hai ragion , mi strapazzò .
Infelice contadino
Lo saluto , e me ne vò .
Ensin orkesterijohdantoa ja A-osan alkua
S
itten B-osan alkua.
ja
ja
Sandrinan
II INTERMEZZO: Paronin palatsi, josta aukeaa näkymä kadulle
Pariisin ajan vakavia menestysoopperoita
Pariisin aikana valmistui joukko merkkiteoksia:
*Renaud (1783), opéra en 3 actes Simon-Joseph Pellegrinin librettoon;
*Chiméne ou le Cid (1783, Fontainebleau), opéra en 3 actes Nicolas-François Guillardin tekstiin Corneillen mukaan
*Dardanus (1784, Versailles), tragédie lyrique en 3 actes Nicolas-François Guillardin librettoon.
*OEdipe à Colone (1786, Versailles), opéra en 3 actes Nicolas-François Guillardin librettoon. Ooppera ylsi 583 esitykseen puolen vuosisadan aikana.
Oidipus Kolonoksessa
Oidipus Kolonoksessa
Sofokleen toiseen theebalaisnäytelmään perustuvan Oidipus Kolonoksessa -oopperan (1785) esitykset säveltäjän kuoleman jälkeen 1787 saavuttivat suosiota ja osoittivat Sacchinin Gluckin täydeksi seuraajaksi. Niinpä teos, jossa voi havaita myös Handelin vaikutusta, jäi ohjelmistoon 43 vuodeksi. Seuraavassa oopperan I näytöksen päätöskohtauksen teksti, jossa Ylipappi sekä Oidipuksen poika Polyneikes ja Ateenan hallitsijan Theseuksen tytär Erifyle yrittävät lepyttää jumalia suosiollisiksi Theseuksen pyynnölle, mutta jumalat eivät tässä lepy:
LE GRAND PRÊTRE & LE CHOEUR
| HYMNE (Marche des Prêtres pendant l’Hymne) O vous! que l’innocence même N’ose implorer qu’avec terreur, De votre justice suprême Ne déployez pas la rigueur. Vous percez dans la nuit obscure Du coeur des perfides mortels: L’audace impie & l’imposture N’ont jamais souillé vos Autels. |
YLISTYSLAULU (Pappien marssi ylistyslaulun aikana) Oi te! joita yksin viattomuuskin uskaltaa rukoilla vain kauhistuksella, ylintä oikeuttanne älkää osoittako liialla ankaruudella. Te lävistätte pimeässä yössä petollisten kuolevaisten sydämen: Jumalaton röyhkeys ja huijaus eivät ole koskaan tahranneet alttareitanne. |
| (Après la marche, les Prêtres se placent vis-à-vis l’Autel qui est devant la porte du Temple) | (Marssin jälkeen papit asettuvat vastapäätä alttaria, joka on temppelin oven edessä) |
| LE GRAND PRÊTRE Divinités, d’Athènes protectrices, Thésée implore votre appui; Polinice s’unit à lui, Approuvez leurs desseins, & soyez nous propices. |
YLIPAPPI Jumalat, Ateenan suojelijattaret, Theseus anoo apuanne; Polyneikes on hänen rinnallaan, hyväksykää heidän aikeensa ja olkaa meille suosiollisia. |
| (Un grand silence) | (Suuri hiljaisuus) |
| LE GRAND PRÊTRE & LES PRÊTRES (à demi-voix) O Déesses, appaisez-vous! Vous lisez dans nos coeurs, vous voyez nos pensées, Méritons-nous votre courroux? |
YLIPAPPI JA PAPIT (puoliääneen) Oi jumalattaret, leppykää meille! Luette sydämiämme, näette ajatuksemme, Ansaitsemmeko vihanne? |
| (On brûle l’encens, le feu s’éteint, & le réchaud sacré se renverse) | (Uhrisavut palavat, tuli sammuu ja pyhä tulisija kaatuu) |
| LE GRAND PRÊTRE Les Déesses sont courroucées. Peuples, Prêtres, Rois, tremblez tous! |
YLIPAPPI Jumalattaret ovat vihastuneet. Kansa, papit, kuninkaat, vaviskaa! |
| POLINICE (à part) Mon Père |
POLYNIKES (erillään) Isäni. |
| ERIPHILE Ah! Polinice! |
ERIFYLE Oi Polynikes! |
| TOUS O jour affreux pour nous! |
KAIKKI Oi miten hirveä päivä meille! |
| (Le tonnerre gronde, les portes du Temple s’ouvrent, on apperçoit le grouppe des trois Euménides, l’Autel est tout en feu) |
(Ukkonen jyrisee, temppelin ovet avautuvat, kolmen eumenidin [kostottaren] ryhmä on nähtävissä, alttari on kokonaan tulessa) |
| LES PRÊTRES & LE PEUPLE O Déesses, appaisez-vous! |
PAPIT JA KANSA Oi jumalattaret, leppykää! |
| UNE VOIX Non, non! |
ERÄS ÄÄNI Ei, ei! |
| POLINICE. Mon père. |
POLYNIKES Isäni. |
| LES PRÊTRES & LE PEUPLE Fuyons tous. |
PAPIT JA KANSA Kaikki paetkoot. |
| (Les Prêtres & le Peuple fuient en désordre, Thésée, Polinice & Eriphile s’éloignent en silence) | (Papit ja kansa pakenee sekasorron vallassa, Theseus, Polynikes ja Erifyle loittonevat hiljaisuuden vallitessa) |
Kuuluisa 1800-luvun alkupuoliskon historioitsijasäveltäjä Fétis kirjoitti Sacchinista:
“Kukaan vanhan koulun italialaissäveltäjistä ei sisällyttänyt lauluihinsa (airs) enempää hurmaavuutta; niissä havaitsi moninaisuuden, jopa vähemmän onnistuneissa teoksissa, jotka olivat melodioiden luonnollisuuden ja sulouden suhteen merkille pantavia. Sacchini kirjoitti puhtaudella, tyylikkyydellä ja ylsi soitintamisessaan kauniisiin tehoihin yksinkertaisen voimallisin keinoin, vaikkakin hänellä oli tässä suhteessa vähemmän alkuperäisyyttä kuin Gluckilla.”
KIRJALLISUUTTA
Sauvé, Georges 2006. Antonio Sacchini 1730–1786. Un musicien de Maria-Antoinette. Paris: L’Harmattan.