Siirry sisältöön

Etiikka

Klassismin käsitteestä, ilmaisusta ja taustavoimista

23.4.2010 / Murtomäki, Veijo

Klassismin monet merkitykset ’Klassismi’-käsitteestä Nimitys ’klassinen’ tulee sanasta classicus (lat. = ylimmän luokan kansalainen, myöhemmin kirjailija). Sanalla ’klassinen’, jos sitä käytetään yleisenä arvokategoriana, tarkoitetaan musiikissakin arvoltaan pysyvää, yleispätevästi hyvää, valiomuotoista,…

Kansanmusiikista taidemusiikissa

12.6.2008 / Oramo, Ilkka

Musiikinopetus- ja orkesteriolojen vakiinnuttua alkoi suomalaisessa musiikissa kultakausi, kuten samoihin aikoihin myös kuvataiteessa ja kirjallisuudessa. Tämän kauden aikana suomalainen taide itsenäistyi ja kehittyi sille tasolle, että sillä oli omaperäistä annettavaa…

John Cage

5.5.2008 / Pohjannoro, Hannu

Losangeleslaisen keksijän poika John Cage (1912-92) lienee tunnetuin 1900-luvun musiikin kokeilija, joka varhaisista sävellyksistään asti oli kiinnostunut hälyistä ja epätavallisista äänilähteistä. Cage ei pelkästään laajentanut musiikin äänimaailmaa, vaan ennen kaikkea…

Futurismi

5.5.2008 / Pohjannoro, Hannu

Futurismi on Italiassa 1910-20-luvuilla vaikuttanut esteettinen suuntaus, joka ihannoi koneiden, mekaniikan, vauhdin, hälyn ja liikkeen hallitsemaa uutta urbaania maailmaa. Futurismi ilmeni useilla taiteen aloilla, musiikin lisäksi kuvataiteissa, teatterissa, arkkitehtuurissa ja…

Konkreettinen musiikki

5.5.2008 / Pohjannoro, Hannu

Konkreettisella musiikilla tarkoitetaan musiikkia, jonka äänimateriaalina säveltäjä käyttää tallennettuja luonnollisia (konkreettisia), useimmiten hälymäisiä ääniä, kuten esimerkiksi puheen, askelten, liikenteen, koneiden, luonnon ääniä tai myös erilaisia esineitä lyömällä, hankaamalla, ravistamalla jne.…

Ekspressionismi

30.4.2008 / Pohjannoro, Hannu

Ekspressionismi on saksalaisen myöhäisromantiikan pohjalta 1910-luvulla ensimmäisen maailmansodan ilmapiirissä noussut modernistinen taidesuunta. Ekspressionismi ei ollut koulukunta sanan varsinaisessa merkityksessä: ei ”mestaria ja opetuslapsia”. Ekspressionismin esteettiset pyrkimykset olivat osittain romantiikalle vastakkaiset,…

Aleatoriikka

18.3.2008 / Pohjannoro, Hannu

Aleatoriseksi kutsutaan musiikkia, jossa sattuma ja ennustamattomuus ovat sävellyksen olennainen osa (lat. alea, arpa). Aleatoriikka voi kohdistua joko sävellysprosessiin, esittämiseen tai molempiin. Sattuman ja ennustamattomuuden osuus teoksessa voi rajoittua esittäjän…

Ethos, teksti-ilmaisu ja kontrapunktioppi

19.10.2007 / Murtomäki, Veijo

Ethos Musiikin tehtäväksi taas luonteen kasvatus Musiikin uutta mooditeoriaa renessanssissa olisi tuskin syntynyt ilman antiikin esikuvaa ja ennen kaikkea sen ethos-oppia; modus ja ethos liittyvät erottamattomasti yhteen. Kun humanistit yrittivät…

Galantti, Empfindsamkeit, Sturm und Drang

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Klassismin aikakauden alajaottelu Uuden tyylin alkaminen sijoittuu myöhäisbarokin rinnalle ja sisään sekä muodostaa yhdessä sen kanssa muutaman vuosikymmenen siirtymäjakson (n. 1720-60) Ranskassa ja Saksassa. Sen sijaan Italiassa uusi tyyli näkyi…

Bel canto

30.10.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Rondo Classicassa 9 / 2004 (vol. 41), s. 30-35 nimellä Kauniin laulun nousu ja tappio. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Italialaisen bel canton aikakausi perustui virtuoosisuuteen ja…

Romantiikka ja biedermeier

3.10.2006 / Oramo, Ilkka

1800-lukua kutsutaan musiikinhistoriasta puhuttaessa usein romantiikan vuosisadaksi. Romantiikan käsitettä käytetään silloin esteettisenä käsitteenä, joka viittaa määrättyihin musiikillisen taideteoksen ominaisuuksiin. Romanttiselle musiikille tunnusomaisia piirteitä ovat tunne, mielikuvitus, kaipaus, subjektiivisuus, ironia ja…

Kansallisajattelu soitinmusiikissa ja konsertossa

27.9.2006 / Murtomäki, Veijo

Vaikka 1800-luvun mittaan syntyi nimettyjä kansallisia soitinkouluja (ranskalais-belgialainen viulukoulu, venäläinen pianokoulu jne.) omine traditioineen, tämä ei merkinnyt pitkään aikaan nationalistisen tai šovinistisen ajattelun syntymistä musiikkielämässä. Kaikissa Euroopan maissa ja niiden…

Wagner ja bel canto

22.5.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Monica Groop toteaa Yhteishyvä-lehden haastattelussa (8/95): ”Olen kiintynyt saksalaiseen perinteeseen. Se on vivahteikasta ja monimuotoista. Italialainen bel canto tuntuu tyhjältä,…

Jehan Alain — urkujen Satie ja Ravel

11.4.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Vain 29-vuotiaana kuollut Jehan Alain (1911-40) oli Ranskan musiikin suurimpia toivoja. Hän menehtyi saksalaissotilaan luotiin yksinäisellä tähystyspaikalla sen jälkeen kun…

Musiikin poetiikka ja taistelu ohjelmamusiikista

19.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Kiistely musiikin olemuksesta Musiikin sisäinen vastakohtaisuus Romantiikan säveltäjä eli keskellä monia vastakkaisia aatteita ja ideoita, jotka heijastuivat myös musiikilliseen keskusteluun. Ehkä kaikkein vakavin ristiriita romantiikassa koski vastakkaisiksi muodostuneita käsityksiä musiikin…

Romantiikan syntytausta

17.11.2005 / Murtomäki, Veijo

Romantiikan olemuksesta Romantiikan käsite Kun tavanomaisessa kielenkäytössä puhutaan ’romanttisesta’ tai ’romantiikasta’, kyse on samanlaisista yleistermeistä kuin vaikkapa käsitteissä ’barokkinen’ ja ’barokki’ tai ’klassinen’ ja ’klassisimi’. ‘Romanttinen’ viittaa tavallisesti tunnepainotteisen, fantastisen…

Antiikin eetosoppi

29.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Musiikin magiikka Vanhalla ajalla musiikilla katsottiin olevan maagisia voimia: Vanhan testamentin kertomukset Jerikon muurien sortumisesta ja Daavidin harpunsoiton Saulia parantavasta vaikutuksesta ovat yleisesti tunnettuja. Kreikassa korostettiin musiikin eettis-kasvatuksellista, poliittis-yhteiskunnallista, jopa…

Takaisin ylös