Siirry sisältöön

Myöhäisklassismi 1800–1830

Romanttisen pianomusiikin kaanon

5.2.2020 / Murtomäki, Veijo

Musiikinhistorian kaanon on ollut ainakin parin vuosikymmenen ajan eräs musiikintutkimuksen ajankohtaisimmaista, samalla vaikemmista ja kiistellyimmistä kysymyksistä. Siitä, kuinka tulenarasta aihepiiristä kaanonissa yleensä on kysymys, käy oivaksi näytteeksi myös Suomessa leimahtanut…

Tempoista klassismissa

28.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Tommaso Giordani: 12 Progressive Lessons for the Harpsichord, Pianoforte or Organ, Composed for the Improvement of Young Practitioners op. 25 (London, 1780): Ernst Wilhelm Wolf: Musikalischer Unterricht (Dresden, 1788):   Daniel…

Sävellajikarakteristiikka

28.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Temperoidusta viritysjärjestelmästä etumerkintöihin Barokin luokitteluissa vallitsi vielä temperoidun virityksen olemassaolon vaikutus eli sävellajien karakteristiikka sidottiin pitkälti sävellajien erilaiseen soimiseen “puhtauden” tai “hyvävireisyyden” suhteen. Siirtyminen vähitellen tasavireisyyteen alkoi liittyä myös sävellajien…

Ekspressio klassismissa

28.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Ekspressio eli ’ilmaisu’ oli terminä käytössä jo 1700-luvun musiikkikirjallisuudessa, esimerkiksi Charles Avisonin kirjoituksessa An Essay on Musical Expression (1752). Muita käsitteitä olivat barokissa eritelty ilmiö nimeltä passio eli ’mielenliikutus’ (Descartes). 1700-luvulla…

Tyylit ja topokset klassismissa

28.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Klassinen musiikki on täynnä teatterista (ooppera, baletti), tansseista ja muista lähteistä ammentaneita musiikillisia tyylejä ja ilmaisukonventioita (topos; mon. topoi) sekä karaktereita (Charakter). Seuraavassa ovat listattuina tavallisimmat ilmaisutyypit ja -tyylit yhteisnimellä topokset.…

Klassismin säveltäjiä

28.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Italialaisia säveltäjiä Seuraavassa käytän lyhenteitä: P. = pianosäveltäjä/klaveerimusiikki S. = sinfoniasäveltäjä O. = oopperasäveltäjä Son. = sonaattisäveltäjä Bal. = balettisäveltäjä Ka. = kamarisäveltäjä Ki. = kirkkosäveltäjä Ko. = konserttosäveltäjä Vl.…

Klassismin kuunteluesimerkkejä

13.3.2019 / Murtomäki, Veijo

1. Leonardo Leo: L’Alidoro (1740), ”Ora che la campagna e bella” 2. Baldassare Galuppi: sonaatti C, Andante (pain. 1756) **3. Anton Fils: sinfonia g, op. 2/2, 1. osa: Allegro (ennen…

Luigi Cherubini

29.6.2014 / Murtomäki, Veijo

Cherubini syntyi Firenzessä 1760 ja kuoli Pariisissa 1842. Hän oli italialainen säveltäjä, joka asettui Pariisiin 1787 ja toimi konservatorion sävellysprofessorina (1816–) sekä rehtorina (1822–). Tärkeimpiä Cherubinin oppilaita olivat Boïeldieu, Auber…

Pianosäveltäjiä

29.6.2014 / Murtomäki, Veijo

Muzio Clementi   Clementi syntyi Roomassa 1752 ja kuoli Eveshamissa Englannissa 1832. Hän on ”pianofortemusiikin isä”, joka toimi Lontoossa (1774-)  pianovirtuoosina, opettajana, kustantajana sekä soitinrakentajana. 100 etydin kokoelma Gradus ad Parnassum (Portaat…

Kitarasäveltäjiä

28.6.2014 / Murtomäki, Veijo

Kaikkien soittimien tapaan kitarakin muutti muotoaan 1800-luvun vaihteessa: siitä tuli kuusikielinen ja yksikuoroinen aiemman viisikielisen ja kaksikuoroisen sijaan, volyymi kasvoi, tabulatuurin sijaan otettiin käyttöön viulunotaatio (tosin 8va). Uudistuksista huolimatta kitara…

Beethovenin myöhäistuotanto

23.5.2014 / Murtomäki, Veijo

Beethovenin kolmannen kauden keskeisiä sävellyksiä ovat: viisi viimeistä sonaattia, nrot 28–32 (1816–22); erityisesti sonaatti nro 29, op. 106,”Hammerklavier” (1818); Beethoven omisti Hammerklavier-sonaatin monen muun teoksen tavoin ystävälleen Itävallan arkkiherttua Rudolfille.…

Beethovenin ”sankarillinen” tyylikausi

21.5.2014 / Murtomäki, Veijo

Beethovenin toisena tyylikautena valmistuivat ilmaisultaan suuret, mittasuhteiltaan laajat ja musiikiltaan vallankumoukselliset teokset. Näitä ovat muiden muassa pianosonaatit nro 21, C, op. 53,Waldstein (1804), nro 23, f, op. 57, Appassionata (1805),…

Lontoolaisia ja pariisilaisia sinfonikkoja

13.4.2013 / Murtomäki, Veijo

LONTOO Lontoossa muusikoita työllistivät kuningashovin lisäksi muut aateliset, teatterit, kirkot, huvipuistot ja tavernat. Kaupungissa oli vuonna 1750 noin 700.000 asukasta. Julkinen konserttielämä alkoi jo 1700-luvun alkupuolella, jolloin tärkein konserttisali oli…

Anton Reicha sekä muita myöhäis- ja jälkiklassismin kamarisäveltäjiä

27.1.2013 / Murtomäki, Veijo

Anton/Antonín Reicha (1770–1836)   Uran varhaisvaiheet Antonín/Antoine Reicha oli Prahassa syntynyt, mutta Itävallassa ja Ranskassa vaikuttanut monipuolinen säveltäjä ja pedagogi. Reicha jäi orvoksi aivan varhain, joten hän kasvoi setänsä perheessä…

Kamarimusiikin kehityksen sosiaaliset taustatekijät

7.12.2012 / Murtomäki, Veijo

Soittoharrastus laajenee keskiluokkaan   Yhteiskuntaelämän porvarillistuminen 1700-luvun mittaan tapahtui samaan aikaan, kun musiikin tyyli vaihtui monimutkaisesta polyfoniasta kohden yksinkertaisempia tekstuureita ja sävellysten helpompaa soitettavuutta. Kun kamarimusiikilla oli ollut aiemmin yläluokkainen,…

Italialaisia varhais- ja täysklassikoita

9.9.2012 / Murtomäki, Veijo

Varsinaisesti italialaiset loivat varhaisklassisen sonaatin, joka kielii oopperan ja aariatyylin vaikutuksesta ja jonka vaikutus säteili kaikkialle Eurooppaan. Italialaiset suosivat kaksiosaista sonaattia (hidas-nopea), mutta kirjoittivat myös kolmiosaisia sonaatteja (hidas-nopea-nopea tai hidas-nopea-tanssi);…

Sonaatin espanjalaisalku

9.9.2012 / Murtomäki, Veijo

Domenico Scarlatti Domenico Scarlatti syntyi Napolissa 1685 ja kuoli Madridissa 1757. Hän eli ajallisesti yhtä aikaa kuin myöhäisbarokin suuret säveltäjät, mutta koska vallankin myöhäistuotannon sonaatit tekevät hänestä sonaattikulttuurin tärkeimmän varhaisen edustajan, on…

Sonaattiperiaate ja -kulttuuri

8.9.2012 / Murtomäki, Veijo

Sonaattiperiaate Ns. sonaattiperiaate, ennen muuta tonaalisille vastakohdille perustuva tapa rakentaa musiikkia, muodostui paljossa dynaamisesti monipuolisen pianon ansiosta. Ns. ‘sonaattimuodon‘ lähteitä olivat kaksiosainen, kahdella repriisillä varustettu tanssisarjan osa sekä kolmiosainen aariamuoto.…

Kirkkomusiikki Espanjassa, Englannissa, Ruotsissa ja Venäjällä

6.9.2012 / Murtomäki, Veijo

Espanja Valenciasta on säilynyt oratorioita ajalta 1703–28 Congregación de Felipe Neristä seitsemän teosta, osin painettujen (Palma de Mallorca) librettojen kera. Kaikki säveltäjät olivat Espanjassa kirkkomuusikoita ja tekivät oratorioita kirkollisen villancico-tradition…

Fortepiano ja pianoforte

6.9.2012 / Murtomäki, Veijo

Klassisen klaveerimusiikin synnyn merkittävimmän konkreettisen taustatekijän muodostaa cembalon vähittäinen syrjäytyminen ja piano(forte)n nousu johtavaksi kosketinsoittimeksi: janan alkupäässä on D. Scarlatti ja loppupäässä Beethoven. Kulttuurisena pontimena vaikutti luonnollisesti tyylin vaihdos barokista…

Kuoromusiikki protestanttisessa Saksassa

22.8.2012 / Murtomäki, Veijo

Jos etelässä oratorio ei ollut kirkko- eikä kuoromusiikkia, pohjoisessa se oli molempia Vaikka pohjoisessakin kirkkomusiikki kasvoi yli liturgian, se ei menettänyt suhteita kirkkoon: kuorolla ja koraalilla oli tärkeä osuus. J. G.…

Klassismin kirkkomusiikki saksalaisella kielialueella

21.8.2012 / Murtomäki, Veijo

DRESDEN 1700-luvulla italialainen vokaalis-teatterillinen loistokkuus valtasi alaa oopperan lisäksi myös kirkkomusiikissa ja myös Alppien yläpuolisessa katolisessa maailmassa. Hovihurskauden musiikillisia muotoja olivat italialainen oratorio ja passio. August II Väkevä oli Saksin…

Kirkkomusiikki valistuksen aikana

18.8.2012 / Murtomäki, Veijo

Kirkkomusiikki valistuksen aikana 1700-luku oli profaania valistuksen aikaa, jonka keskeiset ajattelijat, ranskalaiset ensyklopedistit (Voltaire, Rousseau, Diderot jne.), ovat saaneet instituutiokritiikkinsä vuoksi ateistisen leiman. Samalla elettiin luonnontieteiden nousukautta (Linné, Goethe jne.),…

Klassismin käsitteestä, ilmaisusta ja taustavoimista

23.4.2010 / Murtomäki, Veijo

Klassismin monet merkitykset ’Klassismi’-käsitteestä Nimitys ’klassinen’ tulee sanasta classicus (lat. = ylimmän luokan kansalainen, myöhemmin kirjailija). Sanalla ’klassinen’, jos sitä käytetään yleisenä arvokategoriana, tarkoitetaan musiikissakin arvoltaan pysyvää, yleispätevästi hyvää, valiomuotoista,…

Musiikin historia, musiikinhistoria

8.9.2008 / Oramo, Ilkka

Termi musiikin historia viittaa musiikin vaiheisiin (esim. länsimaisen musiikin historia), musiikinhistoria taas musiikin historian tutkimukseen ja kirjoitukseen; kohde ja sen kuvaus kietoutuvat toisiinsa. Edelläkävijöitä Musiikinhistorian edelläkävijöinä voidaan pitää kahta 1600-luvun…

Uusnapolilainen koulukunta

27.2.2008 / Murtomäki, Veijo

Nimikkeenä uusnapolilaisuus on vielä hämäävämpi kuin ensimmäisestä ja toisesta napolilaisesta koulukunnasta puhuminen. Kyse on yksinkertaisesti (täys)klassisen ajan oopperasäveltäjistä, joista muutama oli yhä napolilaisia syntyperältään tai koulutukseltaan (Paisiello, Cimarosa), kun taas…

Oopperakulttuurin taustavoimat

26.2.2008 / Murtomäki, Veijo

Opera seria Vakava ooppera valistuksen palveluksessa Vakava (ital. seria/o = vakava) ooppera, sankarillinen draama tai aariaooppera oli 1700-luvun loppuun saakka musiikkitaiteen korkein ja arvostetuin muoto. Jos 1600-luvulla ooppera oli ollut…

Napolilaissäveltäjiä ja muita italialaissäveltäjiä

26.2.2008 / Murtomäki, Veijo

Nicola Porpora Ura Italiassa ja Keski-Euroopassa Nicola Porpora (1686–1768) syntyi ja kuoli Napolissa. Hän oli 1700-luvun alkupuolen oopperan tyylin suhteen vielä pääsääntöisesti myöhäisbarokin edustaja. Porpora toimi (1715–21) Napolin S Onofrio…

Toinen napolilainen säveltäjäpolvi

26.2.2008 / Murtomäki, Veijo

Toiseksi napolilaiseksi koulukunnaksi on vanhastaan tavattu kutsua Vincin, Leon ja Pergolesin jälkeistä oopperasäveltäjien sukupolvea, joka opiskeli Napolissa, mutta jonka edustajista kaikki eivät suinkaan olleet italialaisia (Hasse) – tai opiskelleet Italiassa…

Myöhäisklassismi

23.3.2007 / Murtomäki, Veijo

Jos 1800-luvun kirjoittajat kokivat klassismin myöhäisvaiheessa ’romanttiseksi’ kaiken sen mikä oli liikuttavaa, kuvausvoimaista ja värikästä (mm. Mozartin Don Giovannin, Haydnin oratoriot, joiden linja johtaa Weberin oopperoihin), niin Beethoven oli alusta…

Klassismin väärinymmärrys

6.11.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on alun perin julkaistu Rondo Classican numerossa 6 / 2004 (vol. 42), s. 30-35 nimellä Klassismin väärinymmärtämisen pitkä historia. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Itsenäisen soitinmusiikin Wieniin keskittyvän ajan asemasta kysymys…

Bel canto

30.10.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Rondo Classicassa 9 / 2004 (vol. 41), s. 30-35 nimellä Kauniin laulun nousu ja tappio. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Italialaisen bel canton aikakausi perustui virtuoosisuuteen ja…

Ranskan varhainen romantiikka: Onslow ja Farrenc

21.8.2006 / Murtomäki, Veijo

Oopperan kulttuuri Ooppera oli ranskalaisessa musiikkielämässä keskeisessä asemassa, eikä etenkään soitinmusiikille ollut 1800-luvun alkupuoliskolla aivan samanlaista tilausta kuin saksalaisella alueella, jossa oli laaja porvarillinen käyttäjäkunta ja jossa syntyi sinfoniakonserttikulttuuri. Lisäksi…

Klassisen sinfonian uudet kasvot

26.5.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Vanhal, Dittersdorf, Kozeluch, Rosetti, Kraus ja kumppanit tulevat Vielä kymmenisen vuotta sitten tämä artikkeli olisi jäänyt kirjoittamatta. Malja valistavalle äänilevyteollisuudelle!…

Salieri — myrkyttäjäkonna vai viaton musiikkimies?

2.5.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Elokuvan mustamaalaama säveltäjä Antonio Salieri (1750-1825) – murhanhimoinen, kademielinen mitättömyys, joka omaa asemaansa pönkittääkseen ja päästäkseen eroon palvotusta kilpailijastaan myrkytti…

Itäslaavilainen kirkkomusiikki uudella ajalla

8.12.2005 / Harri, Jopi

Jakautuminen itäiseen ja läntiseen haaraan Kirkko suurvaltojen puristuksessa Baltiaan syntyi 1300-luvulla uusi suurvalta, Liettua, jonka alue oli laajentunut Itämereltä Mustallemerelle ja kattoi suurimman osan nykyisistä Valko-Venäjästä ja Ukrainasta. Vuonna 1386…

Takaisin ylös