Siirry sisältöön

Säveljärjestelmät

Romantiikan sävellajeista

29.1.2020 / Murtomäki, Veijo

Wolfgang Auhagen: Studien zur Tonartencharakteristik in theoretischen Schriften und Kompositionen vom späten 17. bis zum Beginn des 20. Jahrhunderts (Peter Lang, 1983) J. A. Schrader: Kleines Taschenwörterbuch der Musik (1827)…

Klassiset muodot, menuetti ja sonaattikaava

11.11.2013 / Murtomäki, Veijo

Klassiset muodot Klassismin musiikin muotojen tärkeimmät lähtökohdat ovat: 1) Tanssisarjan osat, etenkin menuetti. ||: modulaatio :||: vastamodulaatio : || 2) Ritornello-periaatteelle perustuva, a1) barokista periytyvä aariamuoto A-B-A’, jonka A:ssa on kolme…

Kadenssit Ernst Wilhelm Wolfin mukaan

16.10.2013 / Murtomäki, Veijo

Kadenssit (Ernst Wilhelm Wolfin Musikalischer Unterricht, 1788, mukaan) Sana ‘kadenssi’ tulee latinan pohjalta italiasta (cadere = pudota, kaatua, langeta) ja tarkoittaa niin muodoin putoamista, hyppyä, ja ahtaammassa merkityksessä loppua. Tavanomaisimmat…

Modaalisuus

5.5.2008 / Pohjannoro, Hannu

Moodilla [modus: tapa, laatu, standardi] tarkoitetaan pysyvää, vakinaista, järjestelmän perustaksi soveltuvaa. Musiikissa moodit ovat useimmiten kiinteitä, pysyviä säveltasorakenteita, kuten asteikkoja tai melodisia perusmalleja ja -hahmoja, tai myös pysyviä rytmikuvioita. Keskiajalla…

Tonaalisuus

28.4.2008 / Pohjannoro, Hannu

Yleisessä merkityksessä tonaalisuus tarkoittaa kaikkea hierarkkisesti järjestyneihin sävelikköihin pohjautuvaa musiikkia. Tällöin sävelikön, asteikon, jäsenet voivat saada erilaisia funktioita, ja useimmiten jokin sävel saa muita tärkeämmän, perussävelen roolin. Useimmiten tonaalisuudella tarkoitetaan…

Moodin ja rakenteen analyysi renessanssipolyfoniassa

19.10.2007 / Murtomäki, Veijo

Kadenssit: johtava ja ornamentoiva ääni Sävellyksen modaalisen rakenteen ja muodon analysoimiseksi on aluksi tärkeintä selvittää kadenssit, niiden laadut ja keskinäinen painoarvo. Vaikka jo 1400-luvun lopussa ja tuntuvasti sitten 1500-luvulla basson…

Ethos, teksti-ilmaisu ja kontrapunktioppi

19.10.2007 / Murtomäki, Veijo

Ethos Musiikin tehtäväksi taas luonteen kasvatus Musiikin uutta mooditeoriaa renessanssissa olisi tuskin syntynyt ilman antiikin esikuvaa ja ennen kaikkea sen ethos-oppia; modus ja ethos liittyvät erottamattomasti yhteen. Kun humanistit yrittivät…

Modus

19.10.2007 / Murtomäki, Veijo

Moodioppi keskeinen mutta ongelmainen alue Moodi, modaalisuus ja moodioppi ovat keskeisiä teoreettisia käsitteitä ja oppijärjestelmiä keskiajan ja renessanssin musiikissa; ainoastaan kontrapunktiteoria tulee merkityksessä lähelle moodioppia. Tästä johtuen länsimaisen musiikin ajanjaksoa…

Musiikinteoria ennen ars antiquaa

3.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Notaatio eli nuottikirjoitus Kehitys neuminotaatioksi Laulutyylin standardointi ei olisi ollut mahdollista ilman notaatiota, sillä sävelmistön oppiminen ja mieleen painaminen kesti helposti kymmenisen vuotta. Varhaisvaiheessa laulaminen perustui keironomiaan eli kuoronjohtajan käsimerkkeihin.…

Antiikin ajan musiikinteoriaa ja teoreetikkoja

29.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Teorian luonteesta Antiikin Kreikan varhaisin säilynyt musiikinteoria on peräisin vasta 200-100-luvuilta eaa., hellenistisiltä ja bysanttilaisilta kirjoittajilta, joten sen kuvausvoima ei ole yksiselitteinen. Lisäksi teoreetikot eivät tarkoittaneet töitään muusikoille eikä se…

Takaisin ylös