Konsertto Pohjois-Amerikassa
19.1.2021 / Murtomäki, Veijo
Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen Uudessa Englannissa, etenkin Bostonin seudulla, kukoisti jo 1700-luvun lopulla ja täydemmin sitten 1800-luvun puolivälistä eteenpäin eurooppalaisen mallin mukainen konsertti- ja musiikkielämä konservatorioineen, solisteineen ja säveltäjineen. 1900-luvun puolella Amerikan…Puolalaisia konserttosäveltäjiä
14.9.2020 / Murtomäki, Veijo
Kosmopoliittisuutta ja kansanmusiikkia Useimmat puolalaissyntyiset soitinsäveltäjät (Lipinski, Chopin, Wieniawski, X. ja Ph. Scharwenka, Moszkowski) olivat niin vahvasti integroituja eurooppalais-kosmopoliittiseen musiikkielämään, että heidän ymmärtämisensä ja käsittelemisensä puhtaasti tai pääosinkaan kansallisista lähtökohdista…Romantiikan sävellajeista
29.1.2020 / Murtomäki, Veijo
Wolfgang Auhagen: Studien zur Tonartencharakteristik in theoretischen Schriften und Kompositionen vom späten 17. bis zum Beginn des 20. Jahrhunderts (Peter Lang, 1983) J. A. Schrader: Kleines Taschenwörterbuch der Musik (1827)…Klassiset muodot, menuetti ja sonaattikaava
11.11.2013 / Murtomäki, Veijo
Klassiset muodot Klassismin musiikin muotojen tärkeimmät lähtökohdat ovat: 1) Tanssisarjan osat, etenkin menuetti. ||: modulaatio :||: vastamodulaatio : || 2) Ritornello-periaatteelle perustuva, a1) barokista periytyvä aariamuoto A-B-A’, jonka A:ssa on kolme…Kadenssit Ernst Wilhelm Wolfin mukaan
16.10.2013 / Murtomäki, Veijo
Kadenssit (Ernst Wilhelm Wolfin Musikalischer Unterricht, 1788, mukaan) Sana ‘kadenssi’ tulee latinan pohjalta italiasta (cadere = pudota, kaatua, langeta) ja tarkoittaa niin muodoin putoamista, hyppyä, ja ahtaammassa merkityksessä loppua. Tavanomaisimmat…Modaalisuus
5.5.2008 / Pohjannoro, Hannu
Moodilla [modus: tapa, laatu, standardi] tarkoitetaan pysyvää, vakinaista, järjestelmän perustaksi soveltuvaa. Musiikissa moodit ovat useimmiten kiinteitä, pysyviä säveltasorakenteita, kuten asteikkoja tai melodisia perusmalleja ja -hahmoja, tai myös pysyviä rytmikuvioita. Keskiajalla…Tonaalisuus
28.4.2008 / Pohjannoro, Hannu
Yleisessä merkityksessä tonaalisuus tarkoittaa kaikkea hierarkkisesti järjestyneihin sävelikköihin pohjautuvaa musiikkia. Tällöin sävelikön, asteikon, jäsenet voivat saada erilaisia funktioita, ja useimmiten jokin sävel saa muita tärkeämmän, perussävelen roolin. Useimmiten tonaalisuudella tarkoitetaan…Ethos, teksti-ilmaisu ja kontrapunktioppi
19.10.2007 / Murtomäki, Veijo
Ethos Musiikin tehtäväksi taas luonteen kasvatus Musiikin uutta mooditeoriaa renessanssissa olisi tuskin syntynyt ilman antiikin esikuvaa ja ennen kaikkea sen ethos-oppia; modus ja ethos liittyvät erottamattomasti yhteen. Kun humanistit yrittivät…Modus
19.10.2007 / Murtomäki, Veijo
Moodioppi keskeinen mutta ongelmainen alue Moodi, modaalisuus ja moodioppi ovat keskeisiä teoreettisia käsitteitä ja oppijärjestelmiä keskiajan ja renessanssin musiikissa; ainoastaan kontrapunktiteoria tulee merkityksessä lähelle moodioppia. Tästä johtuen länsimaisen musiikin ajanjaksoa…Moodin ja rakenteen analyysi renessanssipolyfoniassa
19.10.2007 / Murtomäki, Veijo
Kadenssit: johtava ja ornamentoiva ääni Sävellyksen modaalisen rakenteen ja muodon analysoimiseksi on aluksi tärkeintä selvittää kadenssit, niiden laadut ja keskinäinen painoarvo. Vaikka jo 1400-luvun lopussa ja tuntuvasti sitten 1500-luvulla basson…Musiikinteoria ennen ars antiquaa
3.10.2005 / Murtomäki, Veijo
Notaatio eli nuottikirjoitus Kehitys neuminotaatioksi Laulutyylin standardointi ei olisi ollut mahdollista ilman notaatiota, sillä sävelmistön oppiminen ja mieleen painaminen kesti helposti kymmenisen vuotta. Varhaisvaiheessa laulaminen perustui keironomiaan eli kuoronjohtajan käsimerkkeihin.…Antiikin ajan musiikinteoriaa ja teoreetikkoja
29.9.2005 / Murtomäki, Veijo
Teorian luonteesta Antiikin Kreikan varhaisin säilynyt musiikinteoria on peräisin vasta 200-100-luvuilta eaa., hellenistisiltä ja bysanttilaisilta kirjoittajilta, joten sen kuvausvoima ei ole yksiselitteinen. Lisäksi teoreetikot eivät tarkoittaneet töitään muusikoille eikä se…Melodia ja sävelasteikko
3.9.1977 / Oramo, Ilkka
Tutkiessaan unkarilaista kansanmusiikkia Béla Bartók pani merkille, että sävelmäryhmälle, jonka hän oletti vanhimmaksi, oli tunnusomaista paitsi vapaarytminen parlando rubato -esityskäytäntö myös ”melodiikan avoin tai enemmän tai vähemmän kätketty pentatonisuus (viisiasteisuus)”.…