Siirry sisältöön

Äänityypit

Massenet: loppukauden oopperat

16.10.2024 / Murtomäki, Veijo

Loppukauden oopperat Viimeisissä oopperoissaan Massenet saattaa vaikuttaa paikoin väsähtäneeltä, mutta enimmäkseen laatu säilyy, ja hienosti kaareutuva melodiikka on yhtä tallella. Olennaista on, että Massenet’n uran loppupuolen oopperoita ei ole vielä…

Massenet: oopperoiden tulvaa

16.10.2024 / Murtomäki, Veijo

Oopperoiden tulvaa Le Cid Le Cid (1885, Opéra), suuri ooppera, perustuu Corneillen näytelmään (1637) ja kertoo legendaarisesta espanjalaistaistelija Rodrigo Diaz de Bivarista (1026-99), joka löi maurit. Oopperan jännite syntyy siitä,…

Massenet: oopperat amerikkalaissopraanolle

16.10.2024 / Murtomäki, Veijo

Oopperat amerikkalaissopraanolle Massenet tutustui 1887 Pariisissa opiskelevaan amerikkalaissopraano Sybil Sandersoniin (1865-1903), jolla oli – kauneuden lisäksi – poikkeuksellisen loistava ja laajaulotteinen ääni. Massenet otti laulajattaren suojelukseensa, järjesti tälle opetuksen Marchesin…

Massenet’n Manon ja Werther

22.8.2024 / Murtomäki, Veijo

Kaksi maailmanvalloittajaoopperaa: Manon ja Werther Massenet tunteikkaana Massenet’n nimi yhdistetään useimmiten kahteen oopperaan, Manoniin ja Wertheriin, joissa säveltäjä siirtyi opéra lyrique -lajista uuteen drame lyriqueen. Pastissien kirjoittaminen sopi Massenet’lle hyvin,…

Ranskan myöhäiset wagnerilaiset oopperat

2.11.2023 / Murtomäki, Veijo

Emmanuel Chabrier Pirullinen kohtalo riesana Emmanuel Chabrier (1841–94) oli taitava pianisti ja laulusäveltäjä, lyyrikko, koomikko ja koloristi, joka pyrki dramaatikoksi – osin taloussyistä, sillä hän luopui säveltäjäksi heittäydyttyään virastotöistään juristina.…

Saint-Saëns

11.1.2023 / Murtomäki, Veijo

Simson ja Delila Samson et Dalila (1868-77; Weimar, 1877), opéra, on lajiltaan vaikeasti määrittyvä teos, sillä sen herätteenantajana toimi Mendelssohnin oratorio Elias, ja se on enemmän velkaa englantilaiselle ja saksalaiselle…

Maallinen laulumusiikki Ranskan barokissa: air de cour, kantaatti ja cantatille

10.12.2019 / Murtomäki, Veijo

Air de cour Ranskalaisen laulumusiikin kannalta tärkeimpiä asioita oli, kun Jean Antoine de Baïf (1532–89) ja Thibaut de Courville (k. 1581) perustivat musiikki- ja runoakatemian Académie de Musique et de Poésie…

Romantiikan kuunteluesimerkkejä

13.3.2019 / Murtomäki, Veijo

1. Schubert: Der Wanderer, D. 489 (1816) 2. Liszt: Benediction de Dieu dans la solitude (1850) 3. Delibes: Lakmé, “Ou va la jeune indoue” (Kellolaulu) (1883) 4. Bazzini: La ronde…

Klassismin kuunteluesimerkkejä

13.3.2019 / Murtomäki, Veijo

1. Leonardo Leo: L’Alidoro (1740), ”Ora che la campagna e bella” 2. Baldassare Galuppi: sonaatti C, Andante (pain. 1756) **3. Anton Fils: sinfonia g, op. 2/2, 1. osa: Allegro (ennen…

Kuunteluesimerkkejä antiikista renessanssiin

13.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Seuraavassa kuuntelulista musiikista antiikista keskiajan kautta renessanssin päätökseen noin 1600, joissain maissa yli senkin: Englanti, Espanja, Portugali. 1. Ensimmäinen hymni Delfoin Apollolle (100-l e.Kr.) *2. Seikilos-epitafilaulu (n. 150 j.Kr.) 3.…

Wagner ja bel canto

22.5.2006 / Murtomäki, Veijo

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa. Uudelleenjulkaisu oikeudenomistajien luvalla. Monica Groop toteaa Yhteishyvä-lehden haastattelussa (8/95): ”Olen kiintynyt saksalaiseen perinteeseen. Se on vivahteikasta ja monimuotoista. Italialainen bel canto tuntuu tyhjältä,…

Takaisin ylös