Siirry sisältöön

Varhaiskeskiaika 400–1000

Kuunteluesimerkkejä antiikista keskiaikaan

13.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Seuraavassa kuuntelulista musiikista antiikista keskiajan kautta renessanssin päätökseen noin 1600, joissain maissa yli senkin: Englanti, Espanja, Portugali. 1. Ensimmäinen hymni Delfoin Apollolle (100-l e.Kr.) *2. Seikilos-epitafilaulu (n. 150 j.Kr.) 3.…

Keskiajan ja renessanssin soittimet

13.12.2006 / Murtomäki, Veijo

Soittimiston arabialainen alkuperä Koska alkuperäissoittimia on säilynyt vain vähän, tärkeimpiä lähteitä keskiajan ja renessanssin soittimiston kannalta ovat tämän päivän kansansoittimet: arabialainen luuttu, balkanilainen fiideli, turkkilainen skalmeija jne. Suuri osa soittimistosta…

Kartta: Keskiaikaiset kirkkolaulutyylit

5.10.2006 / Murtomäki, Veijo

Varhainen kristillinen kirkkolaulu

11.9.2006 / Tuppurainen, Erkki

Musiikin ulottuvuudet Edellä kuvatun kaltaisen musisoinnin yhteydessä puhutaan usein musiikin ekstaattisesta ulottuvuudesta. Musiikin liittyessä uskontoon nousee usein esille myös musiikillinen symboliikka. Näin tapahtui Mesopotamiassa sekä Egyptissä, ja näin lienee käynyt…

Gregoriaanisen kirkkolaulun muodot

24.5.2006 / Tuppurainen, Erkki

Lännen kirkossa latinaksi toimitettujen jumalanpalvelusten järjestykset muodostuivat eri aikoina ja eri paikoissa erilaisiksi, vaikka yhtenäistämispyrkimyksiä jatkuvasti esiintyikin. Rukoushetkien musiikki rakentui ennen kaikkea psalmilaulun varaan. Musiikinhistoriassa päähuomio keskittyi kuitenkin messuun eli…

Gregoriaanisen kirkkolaulun alkuvaiheet

24.5.2006 / Tuppurainen, Erkki

Paavi Gregorius Suuren aikana koottiin Liber antiphonarius -niminen liturgisen musiikin peruskokoelma. Hänen nimensä mukaan lännen kirkon latinankielistä laulua on pitkään (tosin vasta 900-luvulta lähtien) kutsuttu gregoriaaniseksi lauluksi tai koraaliksi (cantus…

Jumalanpalveluksen ja kirkkolaulun perustyypit

23.5.2006 / Tuppurainen, Erkki

Liturgioiden eriytyminen Välimeren itäosissa muotoutuneista jumalanpalveluskäytännöistä on erotettu mm. syyrialainen, armenialainen, egyptiläinen (koptilainen), bysanttilais-kreikkalainen ja melkiittinen liturgia. Niissä tekstien lukemiseen / laulamiseen liittyhivät yleisesti hymnit tai muut vapaatekstiset laulut. Koptilainen…

Bysantin laulutaiteesta ja laulajista

9.12.2005 / Seppälä, Hilkka

Laulu – jumalanpalveluksen ääni Ortodoksisen kirkkolaulun lähtökohtana on varhaiskristillinen käytäntö ja ne laulun säännöt, jotka kristallisoituivat käyttöön kristillisessä Bysantin keisarikunnassa. Kirkkomusiikilla on ikonitaiteen tavoin normatiivinen luonne ja se on yksinomaan…

Itäslaavilainen kirkkomusiikki keskiajalla

8.12.2005 / Harri, Jopi

Kirkkovuosi: sanctorale itäslaavilainen kirkkomusiikki Itäslaavien kääntyminen kristinuskoon Itäslaavilainen kirkkomusiikki on itäslaavilaisten kansojen (nykyisten venäläisten, ukrainalaisten ja valkovenäläisten) jumalanpalvelusmusiikkia. Enemmistö itäslaaveista on ortodokseja, mutta osa Keski-Euroopan itäslaaveista on historian kuluessa liittynyt…

Organumin varhaiset vaiheet n. 800—1250

4.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Euroopan synty Ensimmäisen vuosituhannen vaihdos oli merkityksellinen länsimaiden historiassa. Väestö kasvoi, kaupunkeja alkoi muodostua, Englanti valloitti Normandian, muslimit etenivät, ensimmäinen ristiretki käynnistyi, yliopistolaitos syntyi. Kirkon vallan kasvu Keisarit suosivat kirkkoruhtinaita…

Yleiskatsaus keskiajan maalliseen laulumusiikkiin

3.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Keskiajan yhteiskunta Sääty-yhteiskunta Keskiajan yhteiskunnasta noin yksi prosentti oli aatelisia (bellatores = sotilaat), jotka eivät osanneet lukea ja kirjoittaa, klerkkejä oli 9 % (oratores = rukoilijat), jotka omasivat nämä taidot…

Laulun vapaiden muotojen kehitys ennen ars antiquaa

3.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Hymni Hymnin synty Kirkkoisä Ambrosiuksen (n. 340-397) lännessä käyttöön ottama, idästä omaksuma ja kansanomainen hymni oli vapaasta uskonnollisesta runoudesta ja säkeistömäisestä sävellyksestä syntynyt muoto, joka toi luovuutta hetkipalveluksiin. Tosin jo…

Musiikinteoria ennen ars antiquaa

3.10.2005 / Murtomäki, Veijo

Notaatio eli nuottikirjoitus Kehitys neuminotaatioksi Laulutyylin standardointi ei olisi ollut mahdollista ilman notaatiota, sillä sävelmistön oppiminen ja mieleen painaminen kesti helposti kymmenisen vuotta. Varhaisvaiheessa laulaminen perustui keironomiaan eli kuoronjohtajan käsimerkkeihin.…

Franko-roomalainen liturgia

30.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Kirkkovuosi: sanctorale ja temporale Vakiintuneessa muodossaan roomalaiskatolinen kirkkovuosi tai kalenteri on monimutkainen, joka vuosi eri lailla muotoutuva kokonaisuus. Se käsittää kaksi sisäkkäistä kalenteria tai vuosikiertoa. Toinen niistä muodostuu pyhimysten ja…

Takaisin ylös