Kadenssit (Ernst Wilhelm Wolfin Musikalischer Unterricht, 1788, mukaan)
Sana ‘kadenssi’ tulee latinan pohjalta italiasta (cadere = pudota, kaatua, langeta) ja tarkoittaa niin muodoin putoamista, hyppyä, ja ahtaammassa merkityksessä loppua.
Tavanomaisimmat kadenssit jaetaan:
1) täydellisiin
2) epätäydellisiin
3) yksinkertaisiin
4) kaksinkertaisiin
5) kolminkertaisiin
6) väli- ja päätöskadensseihin
7) puolikadensseihin
8) harha/petoskadensseihin
9) vältettyihin kadensseihin
10) fermaatteihin eli lepokohtiin
11) urkupisteisiin
12) huudahduksiin ja kysymyksiin
Täydellinen kadenssi
– kun dominantilla oleva pienseptimisointu suuren terssin ja puhtaan kvintin kera purkautuu perussäveleen:
1) täydellinen kadenssi Cc
2) vähemmän täydellinen Dd
3) vähiten täydellinen Ee
4) mollissa nämä ovat Ff
Epätäydelliset kadenssit
1) kun dominanttiseptimisoinnun bassossa on terssi (kvinttisekstisointu) ja perussävel diskantissa (= oktaaviasema), altossa (= terssiasema) tai tenorissa (= kvinttiasema) Kk
2) kun septimisoinnun kvintti on bassossa Ll
3) kun septimi on bassossa Mm
Kaksoiskadenssi
– kun toonikassa on septimi, joka purkautuu ensin (subdominantille) ja sitten edelleen toonikalle Nn
Kolmoiskadenssi
– kun kahden septimisoinnun purkauksen jälkeen ensimmäinen palaa Oo
Väli- ja päätöskadenssit
– sävellysten lopussa esiintyviä täydellisiä kadensseja nimitetään päätöskadensseiksi
– niitä, jotka eivät sulje täydellisesti, käytetään sävellyksen keskellä, minkä vuoksi niitä nimitetään välikadensseiksi
Puolikadenssit (suom. “puolilopuke”)
– puolikadenssit päättyvät sävellajin dominantille ja ovat siten myös välikadensseja Qq
– kun edeltää kvinttisekstisointu Rr
Epäsäännöllinen kadenssi
– ranskalaisilla on puolikadenssi cadence irréguliere (= epäsäännöllinen kadenssi) Ss
– päätöstä edeltää pienseptimisointu Tt
– saksalaiset käyttävät tätä eri tavoin Vv
Valekadenssi (suom. “harhalopuke”)
– kun pienseptimisosintu luo odotuksen loppusoinnusta, mutta eteneminen keskeytyy odottamattomaan sointuu Ww
– voi esiintyä yhtä hyvin sävellyksen keskellä kuin lopussa, jolloin sitä täytyy seurata täydellinen kadenssi Xx
Vältetty kadenssi
– kadenssi vältetään, jos loppusointuun lisätään septimi, johon ei voida lopettaa Yy
– sitä voidaan jatkaa edelleen, mutta jos siihen ei voi lopettaa, käytetään sitä vain periodin keskellä Zz
Fermaatti
– kun halutaan viipyä nuotilla tai soinnulla Aaa
Urkupiste
– kun jonkin sävellajin dominantilla tai perussävelellä viivytään niin kauan, että esitetään yhdellä tai useammalla soinnulla harmonisia kulkuja Bbb ja Ccc
Kadenssi huudahduksella (Ausrufung)
– kvinttisekstisoinnun purkaus, joka on epätäydellinen kadenssi Ddd
– suursekstisoinnun purkaus Eee
– pienseptimisoinnun purkaus dominantille on toisinaan huudahdus Fff
– sekuntisoinnun purkaus Ggg
– terssikvarttisoinnun purkaus Hhh
Kysymyskadenssi
– sekstisointu antaa kauniin tuloksen Iii
– ylinousevan sekstisoinnun purkaus tuottaa vahvimman asteen hellän intohimon Kkk
– kun viimeinen sävel ei esiinny tahdin vahvalla osalla Lll
Minkälaiset kadenssit vaativat pilkkua, puolipistettä ja kaksoispistettä?
– pilkku (Komma) on silloin, kun alussa on lepotauko perussävelellä tai terssillä
– miehekäs päätäntö (männlicher Abschnitt) Mmm
– naisellinen päätäntö (weiblicher Abschnitt), jossa lopuksi kvarttihyppy Nnn
– puolipiste (Semikolon), kun päätös terssillä, kaksoispiste (Kolon), kun kvintillä Ooo
– puolipiste ja kaksoispiste Ppp
– piste (Punktum) liittyy täydelliseen kadenssiin; pienessä kappaleessa löytyvät pilkku, puolipiste, kaksoispiste, huudahdus, kysymys ja piste Qqq
Harmoninen ja melodinen kadenssi
– täydellinen sointukadenssi Rrr
– melodisia kadensseja eri äänissä Sss, Ttt, Vvv, Www
– kadensseja diskantti-aarioissa Xxx
– kuvioitu kadenssi Yyy