Siirry sisältöön

Sydänkalevalainen kausi

Ranskalainen orkesterimusiikki Ars gallicassa

22.8.2006 / Murtomäki, Veijo

Kansallinen musiikkiyhdistys ja Schola cantorum Ranskalainen musiikkielämä ei paljoa rohkaissut omia soitin-, etenkään orkesterisäveltäjiä. Vaikka oli olemassa vakiintuneita orkestereita konserttisarjoineen, niissä pääsi esille lähinnä saksalaismusiikki. Kuuluisa oli Jules Pasdeloup’n (1819–87)…

Kalevalamitta ja Kalevalasävelmä

7.11.2005 / Oramo, Ilkka

Kalevalamitta Kalevalaisen runonlaulun runousopillinen koodi on kalevalamitta. Sen keskeisiä tunnusmerkkejä ovat alkusointu, puolisointu, säekerto sekä itse runomitta, nelipolvinen trokee, jonka säkeessä on yleensä kahdeksan tavua. Nämä ominaisuudet pani merkille jo…

Laulutavat ja -tilanteet

4.11.2005 / Oramo, Ilkka

Vuorolaulu Yksi varhaisimmista kalevalaisen kansanrunon laulutavan kuvauksista sisältyy Henrik Gabriel Porthanin tutkielmaan Suomalaisesta runoudesta: Meidän talonpoikaiset muusien ystävämme noudattavat omaperäistä, esi-isiltä periytynyttä tapaa runoja esittäessään. Kaksi henkilöä näet aina laulavat…

Soittimet

4.11.2005 / Oramo, Ilkka

Kantele Kalevalaiseen runonlauluun liittyi kiinteästi kanteleen soitto. Kanteleen synty on yksi kalevalaisen runouden keskeisiä syntymyyttejä, jonka ovat tunteneet sekä suomalaiset että virolaiset. Sen eri toisintojen mukaan ensimmäinen kantele tai kannel tehtiin…

Perinnelajit

4.11.2005 / Oramo, Ilkka

Kalevalaisessa lauluperinteessä esiintyy useita eri lajeja, joita folkloristiikassa on eroteltu perinnelajianalyysin keinoin. Kun emme voi tietää, tiedostivatko ja tunsivatko runonlaulajat ja heidän kuulijansa itse runoissaan eri lajeja, lajiluokituksen täytyy perustua…

Runon levinneisyys ja kaudet

1.11.2005 / Oramo, Ilkka

Levinneisyys Suomalaisten vanhaa lauluperinnettä kutsutaan tavallisesti kalevalaiseksi runo- tai runonlauluksi. Sen kehitys lienee alkanut kantasuomalaisella ajalla ennen vuotta 500 eaa., kun varhaiskantasuomea puhuvan populaation painopiste oli vielä Suomenlahden eteläpuolella. Kiteytyneen muotonsa…

Takaisin ylös