Siirry sisältöön

Rooman keisariaika 30 eaa.–400 jaa.

Kuunteluesimerkkejä antiikista keskiaikaan

13.3.2019 / Murtomäki, Veijo

Seuraavassa kuuntelulista musiikista antiikista keskiajan kautta renessanssin päätökseen noin 1600, joissain maissa yli senkin: Englanti, Espanja, Portugali. 1. Ensimmäinen hymni Delfoin Apollolle (100-l e.Kr.) *2. Seikilos-epitafilaulu (n. 150 j.Kr.) 3.…

Kartta: Antiikin Kreikka (n. 750—550 eaa.)

4.10.2006 / Murtomäki, Veijo

Varhainen kristillinen kirkkolaulu

11.9.2006 / Tuppurainen, Erkki

Musiikin ulottuvuudet Edellä kuvatun kaltaisen musisoinnin yhteydessä puhutaan usein musiikin ekstaattisesta ulottuvuudesta. Musiikin liittyessä uskontoon nousee usein esille myös musiikillinen symboliikka. Näin tapahtui Mesopotamiassa sekä Egyptissä, ja näin lienee käynyt…

Bysantin laulutaiteesta ja laulajista

9.12.2005 / Seppälä, Hilkka

Laulu – jumalanpalveluksen ääni Ortodoksisen kirkkolaulun lähtökohtana on varhaiskristillinen käytäntö ja ne laulun säännöt, jotka kristallisoituivat käyttöön kristillisessä Bysantin keisarikunnassa. Kirkkomusiikilla on ikonitaiteen tavoin normatiivinen luonne ja se on yksinomaan…

Kristillisen liturgian varhaiset vaiheet

30.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Franko-roomalaisen laulun taustasta ja luonteesta Tekstin ja musiikin yhteys Kristillisen laulun synty liittyy siihen, että laululla on etuja pyhän tekstin pelkkään lukemiseen verrattuna: yhteisvaikutus on parempi, sillä melodia auttaa tekstin…

Eurooppalaisen kulttuurin juuret

29.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Antiikin merkitys länsimaille Antiikki ja sen kulttuuri ovat toimineet eurooppalaiselle hengenelämälle eräänlaisen Atlantiksen funktiossa. Antiikki on ollut toiveajattelun lähde, ihmiskunnan iäksi menetetyn suuruudenajan symboli – ja samalla idealisoitua menneisyyttä, viaton…

Muusisten taiteiden lajit ja muodot

29.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Epiikka Kreikkalaisen mytologian mukaan musiikilla on taivaallinen alkuperä: Apollo ja Orfeus soittivat ja heidän musiikkinsa teki valtavan vaikutuksen ihmisiin ja luontoon. Väinämöinen on heihin rinnastuva hahmo suomalais-karjalaisessa Kalevala-mytologiassa. Kreikan musiikkia…

Antiikin soittimet

29.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Miltä soittimet kuulostivat? Antiikin soitinmusiikin toteuttamiseksi meillä tulisi olla käytettävissä samat soittimet kuin tuolloinkin. Yhtään aitoa soitinta ei ole kuitenkaan säilynyt, joten soittimista on tehty uusia kopioita eli replikoita kuva-…

Antiikin ajan musiikinteoriaa ja teoreetikkoja

29.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Teorian luonteesta Antiikin Kreikan varhaisin säilynyt musiikinteoria on peräisin vasta 200-100-luvuilta eaa., hellenistisiltä ja bysanttilaisilta kirjoittajilta, joten sen kuvausvoima ei ole yksiselitteinen. Lisäksi teoreetikot eivät tarkoittaneet töitään muusikoille eikä se…

Antiikin eetosoppi

29.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Musiikin magiikka Vanhalla ajalla musiikilla katsottiin olevan maagisia voimia: Vanhan testamentin kertomukset Jerikon muurien sortumisesta ja Daavidin harpunsoiton Saulia parantavasta vaikutuksesta ovat yleisesti tunnettuja. Kreikassa korostettiin musiikin eettis-kasvatuksellista, poliittis-yhteiskunnallista, jopa…

Roomalainen runous ja musiikki

29.9.2005 / Murtomäki, Veijo

Rooman (taide)historian jako Roomalainen taide ja historia jaotellaan seuraaviin kausiin: arkaainen kausi 240-80 eaa. klassinen kausi 80 eaa.-120 jaa. kulta-aika 80 eaa.-14 jaa. tasavallan loppuaika 80-30 eaa. Augustuksen aika 30…

Takaisin ylös