Kokoelma: Länsimainen taidemusiikki
Kirjoittajat: Leena Hyvönen (LH) ja Leena Unkari-Virtanen (LUV), Minna Hovi (MH)
Teema: Musiikin käyttötavat ja -yhteydet
Aikakausi: 400-1420 Keskiaika
| 400-1000 Varhaiskeskiaika | 1000-1150 Romaaninen vaihe | 1150-1300 Varhais- ja keskigotiikka: Ars antiqua | 1300-1420 Myöhäisgotiikka: Ars nova, trecento, a.subtil. | |
|---|---|---|---|---|
| Instituutiot ja funktiot | Musiikilla oli varhaiskeskiajalla tärkeä uskonnollinen funktio. Sillä oli keskeinen ja ajanjakson kuluessa määrällisesti kasvava tehtävä messussa ja hetkipalveluksissa. Turvatakseen papiston ja kirkonpalvelijoiden saatavuuden kirkko ylläpiti kouluja. Opetussisällöt määräsi artes liberales, jossa musiikki oli tärkeällä sijalla. Maallisesta musiikista ei ole dokumentteja, mutta Bysantin hovi oli kuuluisa juhlamenojensa loisteliaasta musiikista. LH | Kansan musiikillisia tapoja ja käytänteitä ei pidetty muistiin merkitsemisen arvoisina ennen 1000-lukua, ja siksi muista kuin kirkollisista yhteyksistä on vähän tietoja. Kirkon uhkailu ja uskollisuuteen perustuva yhteiskuntajärjestys ja velvoittivat kaikki osallistumaan messuihin. V.1098 perustetut sistersiläisluostarit tunnustivat ritariveljeskunnat, ja ritarilaulu syntyi 1000-luvun lopussa. LUV | Kirkko oli yhä edelleen tärkein musiikkia ylläpitävä instituutio. Musiikki oli jumalanpalvelusten keskeinen kirkkovuoden mukaan vaihtuva elementti. Ristiretkien sivistävä vaikutus näkyi ritarilaulun eri lajeissa, jotka olivat suosittuja ylhäisön keskuudessa. Keskiaikana kirkkovuoden suuret juhlat kulkueineen jäsensivät elämää ja yhdistivät eri kansankerroksia. Musiikki kuului myös hääjuhliin, kiertävien pelimannien kaduilla ja toreilla tapahtuviin näytöksiin sekä oppineiden tilaisuuksiin. LH | Aikakautta leimasi toisaalta maallisen musiikin kukoistus, toisaalta kirjoitetun eli ylhäisön ja oppineiden musiikin sekä myöhemmin kansanmusiikiksi kutsutun musiikin erkaantuminen toisistaan. Kirkko ja hovit olivat keskeisiä musiikkikulttuurin keskuksia, joiden tarpeet säätelivät osaksi musiikkielämää. Yliopistot ja laulukoulut edistivät musiikillisen oppineisuuden leviämistä. Kantaaottava, parodioiva ja jopa karnevalistinen juonne musiikissa voimistui. LUV |
| Esityspaikat, akustiset tilat | Sitä mukaa kuin kristinusko etupäässä Rooman kirkon lähetystyön seurauksena levisi, myös liturginen musiikki soi kirkoissa kaiken kansan kuultavana muuntuen liturgisen vuosi- ja päivärytmin mukaan. Suurissa katedraaleissa ja luostareissa noudatettiin täydellistä jumalanpalvelusten vuorokautista ja vuosittaista sykliä. LH |
|
Ajanjaksolla rakennettiin kiihkeästi katedraaleja ja kirkkoja, jotka olivat keskeisimpiä musiikin harjoittamisen ja kuuntelemisen paikkoja. Trubaduurien ja truveerien maallinen musiikki soi hoveissa ja kartanoissa, mutta kulkeutui myös porvariskoteihin ja klerkkien tilaisuuksiin. Musiikki liittyi minstrelien ja jonglöörien kaikelle kansalle tarjottuihin esityksiin toreilla ja kaduilla. LH | Kaupunkien kasvu ja mahdollisuus taloudelliseen ylijäämään laajensi kirjoitetun musiikin sosiaalista tarvetta. Ajan keskeinen uusi musiikki liittyi kaupunkiympäristöjen katedraaleihin, hoveihin ja taidetta vaalivien sukujen palatseihin. Turnajaisareenat, torit ja maaseudun majatalot olivat avoimia esitys- ja tanssiaispaikkoja. Vastaperustetut yliopistot nousivat luostareiden tilalle notaation kehittäjinä ja myös uusiksi musiikin esityspaikoiksi. LUV |