Kokoelma: Länsimainen taidemusiikki
Kirjoittajat: Leena Hyvönen (LH) ja Leena Unkari-Virtanen (LUV), Minna Hovi (MH)
Teema: Yleisilme
Aikakausi: 800 eaa.-400 jaa. Antiikki
| 800-480 eaa. Arkaainen kausi | 480-330 eaa. Klassinen kausi | 330-30 eaa. Hellenistinen kausi | 30 eaa.-400 jaa. Rooman keisariaika | |
|---|---|---|---|---|
| Poliittinen historia | Kreikkalaisten asutus levittäytyi siirtolaisuuden myötä kaupunkivaltioina laajoille alueille Välimeren rannoille. Poliittisista ja hallinnollisista päätöksistä vastasivat kansankokoukset, jotka saattoivat valita hallitsijan, jota Ateenassa 600-luvulla kutsuttiin arkontiksi. Vallan saattoi rahvaan tuella anastaa tyranni (mm. Peisistratos Ateenassa). Kreikkalaisten ja persialaisten valtataistelu sytytti persialaissodat (499–480 eaa), jotka päättyivät Thermopylain ja Salamiin taisteluissa kreikkalaisten voittoon. LUV | Kaupunkivaltiot olivat usein uhattuina. Ateenan ja Spartan valtataistelu sytytti peloponnesolaissodan (431–404 eaa.), jonka voittaja Sparta ei kuitenkaan kyennyt johtamaan kestävää kaupunkivaltioiden liittoa. Toimeenpano- hallinto- ja tuomiovalta oli kansankokouksilla, ja vapaan kansalaisen tuli osallistua täyspäiväisesti valtion hallintoon ja kansalaiskokouksiin. Kuitenkin 40 000:sta vain 6 000:n läsnäolo riitti päätösten tekemiseen, ja vähävaraisempien tukemiseksi ryhdyttiin osallistumisesta maksamaan palkkaa peloponnesolaissotien jälkeen. LUV | Ateenan kukistuttua v. 404 eaa. Makedonia nousi Välimeren mahtivaltioksi Aleksanteri Suuren (336-323 eaa.) valloitusretkien myötä. 35 000 kreikkalaista ja makedonialaista sotilasta valtasivat v. 334 eaa. Vähän-Aasian, v. 332 eaa. Egyptin ja v. 331 eaa. Persian, josta etenivät aina Intiaan ja Keski-Aasiaan asti. Valloitusten myötä Kreikan kieli ja kulttuuri levisivät laajalle. Heti Aleksanterin kuoltua hänen hallitsemansa alue kuitenkin hajosi Makedonian, Egyptin ja Syyrian valtakunniksi. LUV | Rooma vahvistui sotien ja orjatyövoiman tuottamien rikkauksien avulla. Laajenevan valtakunnan sisäinen tasapaino säilyi Pax romanan, säätyvallan ja tasavaltalaisuuden, demokratian ja keisarien sotilaalliseen diktatuurin yhdistävän hallintomallin avulla. Tunnetuimpia keisareita ovat Julius Caesar, Augustinus, Trajanus ja Konstantinus. Rooman valtakunta jakaantui v. 395 Itä- ja Länsi-Roomaan. Vaikka germaanit tuhosivat Länsi-Rooman asutuksen ja valtajärjestelmän, säilyi valtakunnan uskonnollinen, kielellinen ja laillinen perusta. LUV |
| Sosiaalihistoria | Asutus keskittyi kaupunkimaisiin keskuksiin, poliksiin. Ylimysten valta syrjäytti kuninkaat, ja Ateenan kaupunkivaltiossa vakiintui varallisuuden mukainen, Spartassa taas syntyperän mukainen hierarkia, jonka mukaan määräytyivät kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Naisilla ja orjilla ei ollut kansalais- eikä muitakaan oikeuksia. Orjia saatiin sotaretkillä, merirosvouksessa, ryöstöretkillä, ja vaikeuksiin joutunut saattoi myydä itsensä orjaksi. LUV | Vapaat, miespuoliset kansalaiset (Ateenassa 40 000 henkeä) jakoivat vallan luottamustehtävinä erilaisissa neuvostoissa, ja demokratia koski vain heitä. Vieraspaikkakuntalaiset olivat joko orjia (ehkä 300 000) tai Ateenassa metoikeja (20 000). Metoikit huolehtivat käsityöläisammateista ja kaupasta, orjat kotitaloustöistä ja ruumiillisista töistä. Polis oli miesten, oikos (ekonomia) naisten hallintapiiriä. Naiset elivät erillään miehistään, hallitsivat kotia mutta olivat muuten lasten tavoin vailla oikeuksia. Erōs ei kuulunut avioliittoon. LUV | Talonpoikien ja käsityöläisten kurjistuminen liittyi ”halvemman” orjatyövoiman käyttöön, ja valloitusretket olivat tarpeen uusien orjien hankkimiseksi. Vallattujen maiden asukkaat olivat alistettuja, mutta silti heitäkin vaurastutti orjatyövoiman avulla tehostettu maanviljelys, aavikoiden muuttaminen pelloiksi, soiden kuivaaminen, sekä kastelujärjestelmien, kanavien ja patojen, kaupunkien, verstaiden, kaivoksien jne. rakentaminen. Orjatyövoiman tuottamilla rikkauksilla rakennettiin temppeleitä ja palatseja. Vapaat miehet saivat mainetta taiteiden, tieteen tai retoriikan taitajina. LUV | Rooma oli aluksi muurien ympäröimä yhteisö, jossa patriisi (pater) vastasi suvun omaisuudesta ja yhteispelloista. Sota- ja valloitusretkien myötä patriiseista tuli orjanomistajia, heidän omaisuutensa kasvoi ja elämä keskittyi kaupunkeihin. Vaikka koululaitos ja lääketiede kohensivat elämänlaatua, valtaväestön köyhtyminen ja orjien kapinat tekivät elämästä ajoittain epävakaata ja turvatonta. Augustinuksen periaate ”leipää ja sirkushuveja” toi kuitenkin yhteiskuntarauhan, kun vaatimukset kohdistuivatkin huvielämään, eivät vallan jakamiseen. LUV |
| Muut taiteet ja tieteet | Lyriikan kulta-aika oli vuosina 600–400 eaa. Aikakaudella muotoutui monia Kreikan kulttuuria luonnehtivia piirteitä, kuten muusain taide musike (runous ja laulu, myös tanssi), kuvanveiston perusta, lyriikan kukoistus. Pythagoraan (n. 570-500 eaa) kirjoituksissa ilmenee käsitys luonnon todellisesta olemuksesta lukusuhteina ja musiikista sfäärien harmonian maanpäällisenä vastineena. Muusat kuvattiin runonlaulajan inspiraation ruumiillistumina, ei enää runon ja laulun esittäjinä. LUV | Lyriikan kulta-aika vaihtui draaman kukoistukseen. Draaman tärkeimmät lajit olivat tragediat (Aiskhylos, Sofokles, Euripides) ja komediat (Aristofanes), vähemmän suosittuja olivat parodiat ja satyyrinäytelmät. Klassisen kauden kuvanveistokset oli valettu pronssiin, mutta muuten kuvataiteita ei arvostettu. Platon (427-347 eaa.) kirjoitti kuuluisat dialoginsa, joissa esiintyy mm. Platonin opettaja Sokrates. Aristoteles (384-322 eaa.) kirjoitti tällä kaudella osan merkittävistä kirjoituksistaan. LUV | Kuvanveisto kukoisti mm. Rhodoksella. Vauraassa Aleksandrian kaupungissa oli kuuluisan majakan lisäksi mm. Museion, huomattava korkeakoulu, jossa oli observatorio ja tuhansia käsikirjoituksia sisältänyt kirjasto. Näytelmien käsikirjoituksia kulkeutui vallatuille alueille, ja niistä tehtiin paikallisia aineksia sisältäviä sovituksia. Näytelmäkirjailijoiden teatteri muuttui ajanjaksolla näyttelijöiden teatteriksi, ja tragediat ja komediat korvautuivat farsseilla. Ihmiselämän ristiriitaisuuksien ja luonnollisen puheenrytmin tilalle nousi näyttävyys, retoriikka sekä yleisön huvittaminen ilveilyn ja taitotemppujen avulla. LUV | Kreikkalaisen taiteen ja sivistyksen siirtäminen Roomaan loi kulttuurille kreikkalaisen pohjan. Arkkitehtuuri ja kuvanveisto kukoistivat. Colosseumiin mahtui 50 000 katsojaa. Sitä, kuten mm. temppeleitä, forumeja ja jopa Trajanuksen pylvään sisällä kulkevia kierreportaita koristivat ylevät patsaat. Runous ja proosa kukoistivat, papyruskääröille ja puukansiin sidotuille pergamenteille jäljennettiin kreikkalaisia ja latinankielisiä tekstejä. Roomassa oli jopa kirjakauppa, josta saattoi ostaa mm. Plinius vanhemman teoksen Naturalis historia. LUV |
| Aikakausijako ja tyylihistoria | Musiikki-käsitteen on arveltu itsenäistyneen muusain taiteesta aikaisintaan 500 eaa. Arkaaisessa maailmankuvassa runonlaulua pidetään maagisena keinona lepyttää jumalten oikkuja, ja dokumenttien puutteen takia ajan musiikkia lähetystään yleensä myyttien tarkastelun kautta. Keskeinen muutos tapahtui, kun pythagoralaisten kirjoituksissa (500-luvulla eaa.) äänten sekasortoisesta maailmasta erotettiin musiikin äänet, ja äänten suhteita tarkasteltiin lukusuhteina. LUV | Vielä 500 eaa. vanha musiikkikulttuuri oli elinvoimainen. Musike liittyi jumalten palvontaan, ja sen eri lajit olivat tarkoin määritellyt. Kuorolaululla ja lyyran säestämällä soololaululla oli kasvatuksellinen tehtävä, ja soitinmusiikkia (kithara) karsastettiin – mm. auloksen soitto esti sanojen lausumisen. 500-400 eaa. tapahtui murros, josta alkoi Kreikan modernin musiikin kausi, ja musiikki maallistui (mm. soitinmusiikin nousu ja virtuoosikultti). Vähitellen vanha musiikinlajien, kuten hymnien, tuntemus kouluissa ja teattereissa rappeutui, kunnes 300 eaa. se oli lähes täysin kadonnut. LUV | Nimitys ”hellenistinen” viittaa Kreikalle, Hellaalle, ominaiseen kieleen ja kulttuuriin, jotka olivat valloitusretkien myötä levinnyt laajalle alueelle. Hellenististä kautta pidetään aikaisemman korkeakulttuurin rappeutumisen aikana viihteellisen spektaakkelin syrjäyttäessä musiikin ja teatterin aikaisemman kasvatuksellisen funktion. Kuitenkin monet merkittävät teoreetikot elivät tällä kaudella. LUV | Roomalaisten musiikkiharrastus oli vilkasta ja tähtäsi viihteellisyyteen. Dokumenttien puuttumisen takia sitä hahmotetaan poliittisen ja kirjallisuushistorian kautta. Kristityt kirkko-isät tuomitsivat painokkaasti roomalaisten pakanallista perua oleva tanssi- ja musiikkikulttuurin. LUV |
| Lähteet ja niiden tulkinta | Koko antiikin ajalta tunnetaan vain n. 50 musiikkifragmenttia. Varhaisin nuottifragmentti, ns. amatsonien trumpettifanfaari c-c-g-c-e, on maljakkomaalauksesta 500-luvun lopulta eaa. Yksi fragmentti on nimetty Homeroksen lauluksi, ja toinen, Ode Pythique, on arvelujen mukaan peräisin ajalta 522–446 eaa. Homeroksen hymnejä on arveltu esitetyn myöhempinä aikoina juhlissa ja muissa tilaisuuksissa. Homeroksen epiikka antavat vihjeitä ajan musiikin käytöstä ja roolista aikansa Kreikassa. Itse asiassa kaikki epiikka ja lyriikka oli laulettua. LUV | Musiikki vaikutti voimakkaasti kreikkalaisten elämässä, ja kirjoituksia musiikista on paljon. Kirjalliset lähteet kuvaavat musiikkia filosofian ja anekdoottien kautta. Myös ikonografiset eli kuvalähteet (ruukut, mosaiikit, veistokset, kohokuvat, rahat) ovat keskeisiä, näistä on tutkittu mm. soittimia. Arkeologisia löytöjä soittimien jäännöksistä tunnetaan myös, ja niitä on käytetty soitinten rekonstruoinnissa. Nuottikirjoitusta opittiin tulkitsemaan 1800-luvulla, mutta nuottifragmentteja koko Antiikin ajalta on löydetty vain n. 50. LUV | Säilyneiden musiikkifragmenttien vähäisyyden takia käytännössä kaikki Antiikin musiikin esittämiseen liittyvät seikat on päätelty soitinlöydöksistä, kirjallisuudesta, maljakkomaalauksista, veistoksista ja muista. sekundaarilähteistä. Kirjallisia lähteitä on runsaasti, vaikka nuottifragmentteja koko Antiikin ajalta on vain n. 50, tältä kaudelta mm. Athenaioksen ja Limenioksen Apollo-hymnit vuodelta 128 eaa. kaiverrettuina Delfoin ateenalaisen aarrekammion muuriin. LUV | Roomalaiselta kaudelta on löydetty vain yksi nuottifragmentti. Muut tiedot pohjautuvat kirjallisiin ja kuvalähteisiin. LUV |