Kokoelma: Länsimainen taidemusiikki
Kirjoittajat: Leena Hyvönen (LH) ja Leena Unkari-Virtanen (LUV), Minna Hovi (MH)
Teema: Soittimet, laulu ja kokoonpanot
Aikakausi: 800 eaa.-400 jaa. Antiikki
| 800-480 eaa. Arkaainen kausi | 480-330 eaa. Klassinen kausi | 330-30 eaa. Hellenistinen kausi | 30 eaa.-400 jaa. Rooman keisariaika | |
|---|---|---|---|---|
| Soittimet | Kreikkalaisilla oli laaja valikoima kaikkia eri soitintyyppejä. Suosituimpia olivat lyyra, barbitos, forminx, kithára, harppu ja psalterion, aulós (kaksoisruokolehdykkäsoitin), kaksoisaulós, syrinx, hydraulis, salpinx ja torvi sekä lyömäsoittimet. Tyypillistä oli myös soittimien välimuotojen runsaus. LUV | Kreikkalaisilla oli laaja valikoima kaikkia eri soitintyyppejä. Suosituimpia olivat lyyra, barbitos, forminks, kithára, harppu ja psalterion, aulós (kaksoisruokolehdykkäsoitin), kaksoisaulós, syrinx, hydraulis, salpinks ja torvi sekä lyömäsoittimet. Tyypillistä oli myös soittimien muunnosten runsaus. LUV | Kreikkalaisilla oli laaja valikoima kaikkia eri soitintyyppejä. Suosituimpia olivat lyyra, barbitos, forminks, kithára, harppu ja psalterion, aulós (kaksoisruokolehdykkäsoitin), kaksoisaulós, syrinx, hydraulis, salpinks ja torvi sekä lyömäsoittimet. Tyypillistä oli myös soittimien muunnosten runsaus. LUV | Suosittuja soittimia olivat mm. lyyra, kithara, harppu, aulos (tibia), panhuilu, vesiurut, tuba, cornu ja hiljaisemmat torvet bucina ja lituus. LUV |
| Soitinrakennus | Eri aikoina ja eri puolilla kreikkalaisten asuttamia alueita on suosittu erilaisia soittimia. Joistakin soittimista saatetaan tuntea niiden kehittelijä. Esimerkiksi Terpandrosta pidetään 7-kielisen lyyran kehittelijänä. LUV |
Eri aikoina ja eri puolilla kreikkalaisten asuttamia alueita on suosittu erilaisia soittimia. Joistakin soittimista saatetaan tuntea niiden kehittelijä. LUV | Eri aikoina ja eri puolilla kreikkalaisten asuttamia alueita on suosittu erilaisia soittimia. Joistakin soittimista saatetaan tuntea niiden kehittelijä. LUV | Koska soittimien äänten tuli kantaa suurten kansanjoukkojen juhlahumun yli, tarvittiin voimakasäänisiä soittimia. Soitinrakentajia ei tunneta. LUV |
| Äänityypit | Äänityypeistä ei ole tietoa. Keskinen doorinen asteikko, harmonia, vastaa miehen luonnollista laulualuetta (baritoni). Kreikkalaisten mukaan vain barbaarit lauloivat korkealta. LUV | Äänityypeistä ei ole tietoa. Keskinen doorinen asteikko, harmonia, vastaa miehen luonnollista laulualuetta (baritoni). Kreikkalaisten mukaan vain barbaarit lauloivat korkealta. LUV | Äänityypeistä ei ole tietoa. Keskinen doorinen asteikko, harmonia, vastaa miehen luonnollista laulualuetta (baritoni). Kreikkalaisten mukaan vain barbaarit lauloivat korkealta. LUV | Äänityypeistä ei ole tietoa. LUV |
| Esitystavat ja -käytännöt | Kuoro- ja soololyriikan musiikkiin liittyi paitsi sosiaalinen tai uskonnollinen tarkoitus, myös runo ja tanssi. Soitinmusiikkia sekä vokaalimusiikkia esitettiin mm. palvontamenoissa, niihin liittyneissä kilpailuissa ja teatteriesityksissä. LUV | Kuoro- ja soololyriikan musiikkiin liittyi paitsi sosiaalinen tai uskonnollinen tarkoitus, myös runo ja tanssi. Soitinmusiikkia sekä vokaalimusiikkia esitettiin mm. palvontamenoissa, niihin liittyneissä kilpailuissa ja teatteriesityksissä. LUV | Kuoro- ja soololyriikan musiikkiin liittyi paitsi sosiaalinen tai uskonnollinen tarkoitus, vielä runo ja yhä useammin myös tanssi, mimiikka, pantomiimi ja akrobatia. Soitinmusiikkia sekä vokaalimusiikkia esitettiin edelleenkin kilpailuissa, ja myös teatteriesityksissä. LUV | Musiikin esitystapa riippui sen käyttöyhteydestä. Aikakaudelta tunnetaan myös kuvauksia puisista ja metallisista lyömäsoittimista, joiden tarkoituksena oli pitää esiintyjäjoukko, erityisesti tanssijat, tempossa. LUV |
| Esityskokoonpanot | Aikakaudelta tunnetaan kuoro- ja sooloesityksiä. Soitinvalinnat määräytyivät mm. jumalten palvontamenojen mukaan, esimerkiksi kithára kuului Apollon palvontaan, aulós Dionysoksen. LUV | Aikakaudelta tunnetaan kuoro- ja sooloesityksiä. Soitinvalinnat määräytyivät mm. jumalten palvontamenojen mukaan, esimerkiksi lyyra ja kithára kuuluivat Apollon palvontaan, aulós Dionysoksen. Tragedioissa oli nykytietämyksen mukaan aulos ja kithara säestyssoittimina. LUV | Aikakaudelta tunnetaan kuvauksia kuoro- ja sooloesityksistä, ja tragediaesityksissä olivat aulos ja kithara mukana. Soitinmusiikin, erityisesti auloksen ja harpun soitti tuli suositummaksi runouden väistyessä musiikin taka-alalle. LUV | Naisten esittämän harppumusiikin ja miesten kitharan säestyksellä esittämien laulujen tiedetään olleen suosittuja. LUV |